Perheet joissa on tyttöjä ja poikia! Millaisia eroja olette huomanneet sukupuolten välillä?
Tuleeko tytöt ja pojat toimeen? Kumpi/ kummat riitelee tai tappelee tai aiheuttaa enemmän eripuraa?
Itse ollaan jotenkin pulassa tyttären kanssa. Pojat ei keskenään riitele useinkaan, mutta tyttö itse aiheuttaa paljon riitoja ja niitä aloittaa. Naisen luonne näkyy jotenkin jo pienenä. Eilen uhkasi veljeään, että ei halua olla tämän kanssa missään tekemisissä aikuisena ( tytär 6 vee) - eikä ikinä ole tuollaista kyllä kotona kuullut.
Pojat tuntuu tulevan toimeen mutta tämä neito, voi ei.
Mustasukkaisuuskohtauksia mm. jos jollain toisella on joku oma meno tai vaikka synttäripäivä, niinä päivinä aivan erityisen hankalaa. Rupeaa jaksaminen olemaan loppu. Mitä tehdä?
Kommentit (51)
Minä olen myös jälkeen jäänyt. Jäin traktorin alle pienenä. Kuljen itsekin käsi housuissa, enkä muusta puhuakaan.
Lapsissa en näe muita eroja kuin pimpat ja pippelit.
Ap, jotkut lapset on vaan hankalampia luonteita. Lähtisin kasvatuksessa siitä, enkä miettisi, että tämä nyt johtuu sukupuolesta. Kuulostaa kyllä siltä, että toimitte lastenne kanssa hyvin. Puolustakaa myös poikia, jos pikkusisko on aggressiivinen heitä kohtaan.
Minä olen aikuinen nainen, ja kotona yksin ollessa on hyvin usein käsi housuissa. Joten varokaa, siitä kehitysvaiheesta ei välttämättä ole paluuta!
Vierailija kirjoitti:
Ap, jotkut lapset on vaan hankalampia luonteita. Lähtisin kasvatuksessa siitä, enkä miettisi, että tämä nyt johtuu sukupuolesta. Kuulostaa kyllä siltä, että toimitte lastenne kanssa hyvin. Puolustakaa myös poikia, jos pikkusisko on aggressiivinen heitä kohtaan.
Näin.
Mut kun tuntuu että joudun aivan jatkuvasti ojentamaan tyttöä.
Kun joudun jonkun asian kieltämään se poikii tekoitkuhuutopistänmaate- kohtauksen ( ja tyttö kohta 6- vee)
Emme tietenkään tolkuta tätä asiaa että tyttöpoikatyttöpoika, mutta tietäähän tyttö nyt olevansa tyttö.
Mietin ettei myöhemmin jotenkin yhdistä naiseuttaan ja sitä, että kotona oikeasti häntä komennettiin ja oltiin epäreiluja siksi että on tyttö. Sitten valittää täällä paskaa äiti- suhdettaan..;)
En mää tiä, tuntuu vaan etten osaa kasvattaa tyttöä. Onko sitten tulisempi ja herkempi luonteensa takia, en tiedä, mutta ikävästi tuo haastavin luonne osui tuohon ainoaan tyttäreen..
Hyvä että täällä niin moni nyt pääsee kuorestaan ja tulee kertomaan kuinka pitelee sukupuolielimiään ja lastensa sukupuolielimistä ja elimettömyydestä myös.
Meillä Ruu puetaan siniseen koska sillä pimppa ja Ree punaiseen koska sillä pippeli.
Seksiä harrastamme olohuoneen lattialla lasten aikana koska siinä ei ole mitään epäluonnollista.
Ihanaa kun muutkin tulee täällä kaapista!
Ollaan ylpeitä sukupuolielimistä! Paitsi lapsilla kun ne on sukupuolettomia!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jotkut lapset on vaan hankalampia luonteita. Lähtisin kasvatuksessa siitä, enkä miettisi, että tämä nyt johtuu sukupuolesta. Kuulostaa kyllä siltä, että toimitte lastenne kanssa hyvin. Puolustakaa myös poikia, jos pikkusisko on aggressiivinen heitä kohtaan.
Näin.
Mut kun tuntuu että joudun aivan jatkuvasti ojentamaan tyttöä.
Kun joudun jonkun asian kieltämään se poikii tekoitkuhuutopistänmaate- kohtauksen ( ja tyttö kohta 6- vee)
Emme tietenkään tolkuta tätä asiaa että tyttöpoikatyttöpoika, mutta tietäähän tyttö nyt olevansa tyttö.
Mietin ettei myöhemmin jotenkin yhdistä naiseuttaan ja sitä, että kotona oikeasti häntä komennettiin ja oltiin epäreiluja siksi että on tyttö. Sitten valittää täällä paskaa äiti- suhdettaan..;)En mää tiä, tuntuu vaan etten osaa kasvattaa tyttöä. Onko sitten tulisempi ja herkempi luonteensa takia, en tiedä, mutta ikävästi tuo haastavin luonne osui tuohon ainoaan tyttäreen..
Saattaa kokea, että häntä kohdeltiin epäreilusti, mutta sun kertoman perusteella ette todellakaan kohtele. Siinä on vaan se, että ne luonteet, jotka ovat tulisempia ja "hankalampia" lapsia, usein myös kokevat, että heitä kohdellaan väärin (he tarvitsevat enemmän kuin kellään äidillä/isällä on mahdollista antaa, varsinkin jos on muitakin lapsia)...mutta yrittäisin sinuna tosiaan unohtaa tuon sukupuolen ja hyväksyä, että sinulla on yksi vähän haastavampi lapsi. Varmasti kyse ei ole siitä, ettet "osaisi kasvattaa tyttöä"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jotkut lapset on vaan hankalampia luonteita. Lähtisin kasvatuksessa siitä, enkä miettisi, että tämä nyt johtuu sukupuolesta. Kuulostaa kyllä siltä, että toimitte lastenne kanssa hyvin. Puolustakaa myös poikia, jos pikkusisko on aggressiivinen heitä kohtaan.
Näin.
Mut kun tuntuu että joudun aivan jatkuvasti ojentamaan tyttöä.
Kun joudun jonkun asian kieltämään se poikii tekoitkuhuutopistänmaate- kohtauksen ( ja tyttö kohta 6- vee)
Emme tietenkään tolkuta tätä asiaa että tyttöpoikatyttöpoika, mutta tietäähän tyttö nyt olevansa tyttö.
Mietin ettei myöhemmin jotenkin yhdistä naiseuttaan ja sitä, että kotona oikeasti häntä komennettiin ja oltiin epäreiluja siksi että on tyttö. Sitten valittää täällä paskaa äiti- suhdettaan..;)En mää tiä, tuntuu vaan etten osaa kasvattaa tyttöä. Onko sitten tulisempi ja herkempi luonteensa takia, en tiedä, mutta ikävästi tuo haastavin luonne osui tuohon ainoaan tyttäreen..
Saattaa kokea, että häntä kohdeltiin epäreilusti, mutta sun kertoman perusteella ette todellakaan kohtele. Siinä on vaan se, että ne luonteet, jotka ovat tulisempia ja "hankalampia" lapsia, usein myös kokevat, että heitä kohdellaan väärin (he tarvitsevat enemmän kuin kellään äidillä/isällä on mahdollista antaa, varsinkin jos on muitakin lapsia)...mutta yrittäisin sinuna tosiaan unohtaa tuon sukupuolen ja hyväksyä, että sinulla on yksi vähän haastavampi lapsi. Varmasti kyse ei ole siitä, ettet "osaisi kasvattaa tyttöä"!
Totta, täytyy vaan laittaa se mielestä sivuun nyt oikeasti. Kiitti.
Tytöt on rauhallisia, tykkäävät piirtää, maalata, lukea, rakennella lumiukkoja tai hiekkalinnaa ja mitä nyt milloinkin. Vanhempi tyttö on hyvin äidillinen pikkusiskoaan kohtaan ja viihtyvät hyvin yhdessä.
Sitten, kun alkaa kuulua itku, möykkä ja riitely niin luultavasti pojalle tuli tylsää. Heitti lumet naamalle, hyppäs hiekkalinnan päälle tai halus alkaa viimeistelemään tyttöjen maalausta. Pojalla paljon virtaa ja harrastuksia, mutta viihtyisi älypuhelimellaan kaiken muun ajan ja kun käsky käy laittaa puhelin pois niin mielenkiinto usein suuntautuu tyttöjä härnäämään. Poika on myös todella kilpailu henkinen ja kaikki pelit vaatii hyvä hermoisen aikuisen, jotta rauha pysyy maassa.
Nää on sukulaislapsia siis, mutta luulen, että jos mä oisin ollu heidän kanssaan samaan aikaan lapsi niin mä ja tuo poika olisi viihdytty hyvin yhdessä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jotkut lapset on vaan hankalampia luonteita. Lähtisin kasvatuksessa siitä, enkä miettisi, että tämä nyt johtuu sukupuolesta. Kuulostaa kyllä siltä, että toimitte lastenne kanssa hyvin. Puolustakaa myös poikia, jos pikkusisko on aggressiivinen heitä kohtaan.
Näin.
Mut kun tuntuu että joudun aivan jatkuvasti ojentamaan tyttöä.
Kun joudun jonkun asian kieltämään se poikii tekoitkuhuutopistänmaate- kohtauksen ( ja tyttö kohta 6- vee)
Emme tietenkään tolkuta tätä asiaa että tyttöpoikatyttöpoika, mutta tietäähän tyttö nyt olevansa tyttö.
Mietin ettei myöhemmin jotenkin yhdistä naiseuttaan ja sitä, että kotona oikeasti häntä komennettiin ja oltiin epäreiluja siksi että on tyttö. Sitten valittää täällä paskaa äiti- suhdettaan..;)En mää tiä, tuntuu vaan etten osaa kasvattaa tyttöä. Onko sitten tulisempi ja herkempi luonteensa takia, en tiedä, mutta ikävästi tuo haastavin luonne osui tuohon ainoaan tyttäreen..
Kuullostaa siltä, ettei kyseessä ole naiseus ja tyttöys vaan puhtaasti UHMAIKÄ. Hei haloilaa, sä kirjottelet nyt kuusivuotiaasta!
Meidän sukupuolettomat lapset kulkee käsi housuissa.
Olen vammainen. Sen nyt varmasti huomasivat kaikki. Pyydän anteeksi käytöstäni.