Perheet joissa on tyttöjä ja poikia! Millaisia eroja olette huomanneet sukupuolten välillä?
Tuleeko tytöt ja pojat toimeen? Kumpi/ kummat riitelee tai tappelee tai aiheuttaa enemmän eripuraa?
Itse ollaan jotenkin pulassa tyttären kanssa. Pojat ei keskenään riitele useinkaan, mutta tyttö itse aiheuttaa paljon riitoja ja niitä aloittaa. Naisen luonne näkyy jotenkin jo pienenä. Eilen uhkasi veljeään, että ei halua olla tämän kanssa missään tekemisissä aikuisena ( tytär 6 vee) - eikä ikinä ole tuollaista kyllä kotona kuullut.
Pojat tuntuu tulevan toimeen mutta tämä neito, voi ei.
Mustasukkaisuuskohtauksia mm. jos jollain toisella on joku oma meno tai vaikka synttäripäivä, niinä päivinä aivan erityisen hankalaa. Rupeaa jaksaminen olemaan loppu. Mitä tehdä?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojalla koko ajan käsi housuissa :D
Jaa, enpä ole huomannut.
Eipä meillä pojat ole oppineet tuollaista isältään, kuten ilmeisesti teillä.
Kenen housuissa se käsi on?
Typerys...
Teillä ne välkyt lapset ovat, jos eivät osaa edes kättä housuihin työntää ilman isän mallia.
No ne on niin välkkyjä, etteivät kulje käsi housuissa. Voin kertoa sinulle salaisuuden, se ei ole ollenkaan fiksu tapa.
Tämä voi nyt ottaa sulle aika lujille, mutta se on täysin normaali ja luonnollinen 2-3-vuotiaiden kehitysvaihe, ja fiksut lapset keksivät sen itse, kenenkään neuvomatta.
Aijaa, en kyllä ole huomannut.
Käsi housuissa? Oikeasti? Onko tämä haitannut teillä normaalia arkea? Että poika kulkee käsi vehkeessä kiinni?:D
Kiitokset keskustelusta, pervo.
Vierailija kirjoitti:
Naisen luonne? Jos sä ap olet riidanhaastaja ja nainen, ei se tarkoita että kaikki naiset olisivat sellaisia.
Meillä nimenomaan poika on se riidanhaastaja, tyttö on rauhallinen ja haluaisi tehdä omia juttujaan, piirrellä, lukea yms, mutta poika on ana vieressä härnäämässä. Tekee kaikkensa että sais siskonsa suuttumaan ja tappelemaan kanssaan, harvoin onnistuu.
Juu en ole. Oikeastaan eniten mua ihmetyttää tuo loputon mustasukkaisuus ja se, kuinka pojat tulee paremmin toimeen. Ei heillä tule leikeissä jatkuvasti riitaa. Ja tousaalta juuri, kuinka kauas tulevaisuuteen tytär osaa jo nyt uhkauksensa osoittaa!:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojalla koko ajan käsi housuissa :D
Jaa, enpä ole huomannut.
Eipä meillä pojat ole oppineet tuollaista isältään, kuten ilmeisesti teillä.
Kenen housuissa se käsi on?
Typerys...
Teillä ne välkyt lapset ovat, jos eivät osaa edes kättä housuihin työntää ilman isän mallia.
No ne on niin välkkyjä, etteivät kulje käsi housuissa. Voin kertoa sinulle salaisuuden, se ei ole ollenkaan fiksu tapa.
Tämä voi nyt ottaa sulle aika lujille, mutta se on täysin normaali ja luonnollinen 2-3-vuotiaiden kehitysvaihe, ja fiksut lapset keksivät sen itse, kenenkään neuvomatta.
Aijaa, en kyllä ole huomannut.
Käsi housuissa? Oikeasti? Onko tämä haitannut teillä normaalia arkea? Että poika kulkee käsi vehkeessä kiinni?:DKiitokset keskustelusta, pervo.
Onnea teille tulevaan. Kyllä tuo ehkä joskus loppuu. Toisaalta näkeehän tuolla niitä aikuisiakin miehiä jotka rapsuttelee ja haistelee sormiaan. Teillä on sitten sellainen miehen alku. Yyh *kylmiäväreitä*
Onko oppinut äitiltä vai isältä? Eikun nii, se keksi ihan itse että voi tonkia etumustaan missä vain...
Vierailija kirjoitti:
Tytöt kitisee kaikesta.
No tältä se välillä tuntuu...
Minusta ap:n kuvaus kuulostaa luonne-eroilta.
Meillä on iso ikäero, ja poika on alakoululainen ja tyttö 3v, joten on tosi vaikea sanoa mikä johtuu sukupuolesta (biologian tai kulttuurin kautta) ja mikä iästä ja siitä, että toisella on ollut isoveli ja toisella ei. Mutta poika on ehdottomasti herkempi ja arempi, tyttö rohkeampi ja tulisempi. Kummatkin ovat tykänneet leikkiä fyysisiä leikkejä. Poika pienempänä oli innostuneempi rooli/mielikuvitusleikeistä kuin tyttö nyt.
Vierailija kirjoitti:
Pojilla on pippelit ja tytöillä pimpit. Muuten ovat ihan omia persooniaan, ei eritellä "tyttöpiirteitä" eikä "poikapiirteitä". Yksi on herkkä ja ajattelevainen, yksi on jääräpää junttura, liikunnallinen lapsi löytyy ja sitten löytyy se joka tykkää vaan lukea kirjoja. Yksi on lihomiseen taipuva herkuttelija ja toinen on hoikka. Yhdellä on iso kaveripiiri ja toiselle riittää se bestis. Juu, ja nämä asiat ei ole kaikki eri lapsilla. Vaan heillä on erilaisia piirteitä. Enkä aio nyt kertoa että tytöillä vai pojilla. Mitä väliä? Jokainen omanlaisensa ja arvokas sellaisenaan.
P.S. Sisarukset tappelee. Näin se vaan menee.
Meillä on 2 poikaa ja tyttö, syntyneet alle 4 v sisällä. Ei meillä sisarukset tappele kuin sanallisesti ja silloinkin tyyliin "mee pois mun paikalta". Lapset on erilaisia kuten aikuisetkin ja joskus rauhallisten vanhempien perheeseen osuus rauhallisia lapsia.
Lapsuudenperheestä vain kokemusta: poika laiskottelee, tytöt raatavat kukin omien lahjakkuuksiensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n kuvaus kuulostaa luonne-eroilta.
Meillä on iso ikäero, ja poika on alakoululainen ja tyttö 3v, joten on tosi vaikea sanoa mikä johtuu sukupuolesta (biologian tai kulttuurin kautta) ja mikä iästä ja siitä, että toisella on ollut isoveli ja toisella ei. Mutta poika on ehdottomasti herkempi ja arempi, tyttö rohkeampi ja tulisempi. Kummatkin ovat tykänneet leikkiä fyysisiä leikkejä. Poika pienempänä oli innostuneempi rooli/mielikuvitusleikeistä kuin tyttö nyt.
Toivottavasti on näin. Onhan toki pojissakin meillä aivan erilaiset persoonat, se on kyllä ihan totta.
Kuten tuossa sanoin, on oikeastaan mummu ollut eniten huolissaan.
Ja toisaalta itseä huolettaa ettei kasvata tyttöä " väärin" tässä poikien keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojilla on pippelit ja tytöillä pimpit. Muuten ovat ihan omia persooniaan, ei eritellä "tyttöpiirteitä" eikä "poikapiirteitä". Yksi on herkkä ja ajattelevainen, yksi on jääräpää junttura, liikunnallinen lapsi löytyy ja sitten löytyy se joka tykkää vaan lukea kirjoja. Yksi on lihomiseen taipuva herkuttelija ja toinen on hoikka. Yhdellä on iso kaveripiiri ja toiselle riittää se bestis. Juu, ja nämä asiat ei ole kaikki eri lapsilla. Vaan heillä on erilaisia piirteitä. Enkä aio nyt kertoa että tytöillä vai pojilla. Mitä väliä? Jokainen omanlaisensa ja arvokas sellaisenaan.
P.S. Sisarukset tappelee. Näin se vaan menee.
Meillä on 2 poikaa ja tyttö, syntyneet alle 4 v sisällä. Ei meillä sisarukset tappele kuin sanallisesti ja silloinkin tyyliin "mee pois mun paikalta". Lapset on erilaisia kuten aikuisetkin ja joskus rauhallisten vanhempien perheeseen osuus rauhallisia lapsia.
Jep, meillä ei vaan tunnu pojilla olevan oikeastaan minkäänlaista tarvetta nokitella keskenään. Siksi tyttären käytös tuntuu välillä niin repivältä. Mut ehkä se todella on luonnekysymys.
Minkäikäisiä pojat ovat? Ehkä tytöllä on eskariuhma päällä, tasottuu aikanaan?
Vierailija kirjoitti:
Minkäikäisiä pojat ovat? Ehkä tytöllä on eskariuhma päällä, tasottuu aikanaan?
No joo, sillä on ollut uhma nyt viisi vuotta. Ehkä hän on vaan luonteeltaan tosiaan tuollainen.
Tietäisi vaan annanko kukkia vai kasvatanko kovemmalla kädellä.
Tiäks kun tuntuu itsestäkin NIIN tyhmältä ojentaa yhtä lasta koko ajan. Tuntuu jo itsestäkin epäreilulta. Ja on koitettu komentaa, antaa enemmän huomiota, päässyt enemmän olemaan itsekseen vanhempien kanssa.. Mikään ei auta, vaan aina tuntee että häntä ei tarpeeksi huomioida ja pojat vaan saa.. Eikä todellakaan ole niin.
Toisaalta välillä tuntuu että arki pyörii tyttären ympärillä.
Jokainen toiselle annettu halaus esimerkiksi aiheuttaa mustasukkaisuuskohtauksen...
Huokaus.
Mut jeps, toivon todella että eskariin lähtö auttaa..
"Perheet joissa on tyttöjä ja poikia! Millaisia eroja olette huomanneet sukupuolten välillä?"
Pojilla on pippeli mutta tytöillä ei siinä on yksi ero minkä huomasin.
Meillä on kolme lasta: poika, tyttö, tyttö. Kahden viimeisen välissä pitkä ikäero. Vanhemmat leikkivät keskenään ja naapurin kakaroiden kanssa, ei siinä sukupuolia eroteltu. Pienin on ollut koko perheen lemmikki, eikä siinäkään ole varmaan olisi ollut eroa, vaikka olisi poika.
Pojasta tuli kielitieteilijä, vanhemmasta tytöstä koneinsinööri ja nuoremmasta opettaja. Kaksi vanhinta eivät ole koskaan halunneet omia lapsia, ilmeisesti vauva- ja lapsiperheen elämä tuli liian selväksi heille teininä, vaikka ihan normaalia elämää meillä elettiin.
Vierailija kirjoitti:
Pojilla on pippelit ja tytöillä pimpit. Muuten ovat ihan omia persooniaan, ei eritellä "tyttöpiirteitä" eikä "poikapiirteitä". Yksi on herkkä ja ajattelevainen, yksi on jääräpää junttura, liikunnallinen lapsi löytyy ja sitten löytyy se joka tykkää vaan lukea kirjoja. Yksi on lihomiseen taipuva herkuttelija ja toinen on hoikka. Yhdellä on iso kaveripiiri ja toiselle riittää se bestis. Juu, ja nämä asiat ei ole kaikki eri lapsilla. Vaan heillä on erilaisia piirteitä. Enkä aio nyt kertoa että tytöillä vai pojilla. Mitä väliä? Jokainen omanlaisensa ja arvokas sellaisenaan.
P.S. Sisarukset tappelee. Näin se vaan menee.
Mutta sittenkun pitäisi armeijaan mennä , niin otetaan naiseus esiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta: poika, tyttö, tyttö. Kahden viimeisen välissä pitkä ikäero. Vanhemmat leikkivät keskenään ja naapurin kakaroiden kanssa, ei siinä sukupuolia eroteltu. Pienin on ollut koko perheen lemmikki, eikä siinäkään ole varmaan olisi ollut eroa, vaikka olisi poika.
Pojasta tuli kielitieteilijä, vanhemmasta tytöstä koneinsinööri ja nuoremmasta opettaja. Kaksi vanhinta eivät ole koskaan halunneet omia lapsia, ilmeisesti vauva- ja lapsiperheen elämä tuli liian selväksi heille teininä, vaikka ihan normaalia elämää meillä elettiin.
Teillä vanhemmilla ei ole ollut sisaruksia?
KÄsi housuissa pojalla on ikäkausijuttu, ihan selvästi. Meillä 4 vuotiaalla on vielä aika usein käsi housuissa, mutta 5 vuotiaalla ei enää. Olen sanonut pojille, että sitä pippeliä saa tutkia silloin kun on yksin.
Meidän perheessä ei todellakaan pakoteta lapsille sukupuolia. Ei ole tyttöjä tai poikia vaan on kolme lasta, ihmistä, yksilöä. Erot ovat siis yksilöiden välisiä.
On lapselle haitallista kertoa tai olettaa hänen edustavan jotain vanhentunutta käsitystä sukupuolesta. Nykytiedon mukaan sukupuolia on kymmeniä, ellei jopa satoja ja jokainen järkevä vanhempi pyrkii kasvattamaan lapsensa tämän tiedon mukaan. Ei rajoja tai oletuksia, pelkkää vapautta.
Naisen luonne? Jos sä ap olet riidanhaastaja ja nainen, ei se tarkoita että kaikki naiset olisivat sellaisia.
Meillä nimenomaan poika on se riidanhaastaja, tyttö on rauhallinen ja haluaisi tehdä omia juttujaan, piirrellä, lukea yms, mutta poika on ana vieressä härnäämässä. Tekee kaikkensa että sais siskonsa suuttumaan ja tappelemaan kanssaan, harvoin onnistuu.