Mitä ajattelet ihmisestä jolla on rahaa, mutta joka ei koskaan matkusta?
Itse olen siis tällainen, jos matkustan niin kotimaan sisällä. Mitä ajatuksia herättää?
Kommentit (70)
Olen massaturismia vastaan nykyään ja siksi katson hyvin tarkkaan miten ja minne menen. Nuorena en niin tällaisia asioita ajatellut, mutta nyt kun minulla on lapsia, niin olen oppinut katsomaan asioita eri tavalla. Yritämme muutenkin elää luontoa säästäen, välttämällä turhia ostoja ja kierrättäen asianmukaisesti, joten miksi lähtisimme merta edemmäksi kalaan? Arvostaako lapsi enemmän vaikka viikonloppumatkaa Barcelonan turistirysään, kuin vaikka rauhallista viikonloppua telttaillen jossakin luontokohteessa?
Lapseni voivat aikuisena tehdä omia valintoja mm. matkustamisen suhteen, mutta me teemme nyt vanhempina valinnat ja me emme matkustele pitkin maapalloa vain matkustamisen vuoksi. Tai ainakaan sen vuoksi, että pistäisimme rahamme haisemaan ja pääsisimme siitä kavereille kerskumaan. Tämäkin on yllättävän yleistä joissakin piireissä.
Kyllä minä näkisin, että matkustelemattomuus johtuu pääosin siitä, että ei uskalleta lähteä. Jos jokainen ihminen voisi turvallisessa kuplassaan matkustaa mihin haluaa, niin todennäköisesti kaikki sitä tekisivät.
Tämä sellaisen suusta, joka ei ole uskaltanut vielä kertaakaan koneeseen nousta, mutta halu voittaa pelon, kunhan saa vähän rahaa kerättyä ja löytyy matkaseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin pihinä moukkana, jota kiinnostaa vaan oma pihansa ja oma rajoittunut maailmankuvansa.
Maailmankuvaansa voi kyllä laajentaa muutenkin kuin matkustamalla. Toki on hienoa kertoa käyneensä jossain eksoottisessa maailmankolkassa, mutta ei se itsessään vielä tee henkilöstä maailmankansalaista. Olen huomannut, että usein tuo maailmalla kouhkaaminen kertoo ainoastaan kulkijan sisäisen maailman köyhyydestä.
Se ihminen tykkää jostain muusta ja käyttää rahansa siihen. Itse käytän kaiken liikenevän rahan matkustamiseen, koska siitä tykkään. Muut saavat tehdä miten haluavat, en pidä huonompana tai parempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin pihinä moukkana, jota kiinnostaa vaan oma pihansa ja oma rajoittunut maailmankuvansa.
Maailmankuvaansa voi kyllä laajentaa muutenkin kuin matkustamalla. Toki on hienoa kertoa käyneensä jossain eksoottisessa maailmankolkassa, mutta ei se itsessään vielä tee henkilöstä maailmankansalaista. Olen huomannut, että usein tuo maailmalla kouhkaaminen kertoo ainoastaan kulkijan sisäisen maailman köyhyydestä.
Jotkut haluavat päteä maailmanmatkaajina, vaikka eivät olisi käyneet Tallinnaa kauempana etelässä ;) Monet oikeasti maailmaa kiertäneet eivät paukuttele henkseleitään reissaamisillaan.
Ajattelisin, että jokin siinä pelottaa häntä.
Lentopelko ei ole syy, onhan sitä junia ja bussejakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki välitä matkustamisesta. Tai sitten voi olla kyseessä nuori ihminen, joka ymmärtää rahan aika-arvon. Ne nuorena tehdyt matkat on ihan saatanallisen kalliita, kun laskee mitä se matkaan mennyt raha olisi tuottanut 40 vuodessa.
Mitenhän paljon se nuorena matkustamatta jättänyt olisi tuottanut jos olisi matkustellut nuorena? Ja kuinka paljon nuorena matkustellut on säästänyt yhteiskunnan mielenterveystyöhön käyttämiä varoja omalla kohdallaan. Terv. nuorena paljon matkustellut keski-ikäinen jolla nykyisin miljoonaomaisuus sisältäen omistusasunnon, sijoituskiinteistön sekä ison osakesalkun.
Ajattelen, että onpa ekologinen ja paineista ja kopioinnin tarpeesta vapaa ihminen.
Minulla on viimeisen kahden vuoden ajalta reilut 300,000 pistettä Finnairille ja joku 170,000 Emiratesille. Lisäksi kymmenkunta ilmaista hotelliyötä. Mutta en halua lähteä minnekään. Mukava olla välillä kotona vähän pidempi jakso.
Toki se ihmetyttää sikäli koska itse käyttäisin matkustamiseen vaikka kuinka paljon rahaa kun vaan olisi mahdollista - huolimatta siitä että teen paljon myös työmatkoja. Mutta jotkut ei vaan näe matkustamista samalla lailla ihanana kuin minä. Itseasiassa palasin eilen Karibialta, ensi pe lähden Englantiin ja 5.4 Romaniaan seuraaville reissuille:) Sitten tulee ehkä kuukauden parin tauko Viroa lukuunottamatta ja kesäkuun lopussa etelä-Eurooppaan.
Mä en osaa lomailla kotona vaikka fasiliteetit on loistavat (iso talo, iso piha, uima-allas, meri ja järvi lähellä yms herkkuja). En vaan pääse arjesta irti. Kotimaanmatkat taas on hinta-laatusuhteeltaan surkeita joten ei kiitos! Nukun myös paljon paremmin lämpimässä ja vasta yli 25 asteessa olen kivuton (sairastan mm 3-hermosärkyä).
#13 - onko sinulla lääkitystä paniikkihäiriöön? Omalla tyttärellä oli tosi paha kunnes alkoi käyttämään lääkkeitä ja vähitellen on reissannut yli kauemmas. Eilen tosiaan lennettiin ilman ongelmia 9h!
Ei ole yleensä tapana ajatella, matkusteleeko joku vai ei. Jos jollakin rikkaalla olisi erityinen tarve erikseen kertoa, että ei matkustele, hänellä varmasti olisi tarve myös kertoa syy siihen. Jos se taas on hänelle itsestäänselvyys että ei matkustele, silloin se ei kai ole edes maininnan arvoinen asia.
Montakin syytä voi olla ja jos ei kiinnosta, se on ihan hyvä syy. Mulla on ollut ajanpuute, sitten se, että lomilla ja viikonloppuisin on pitänyt yrittää auttaa vanhuksia. Mulla myös se, ettei ole kavereita ja yksin en saa lähdetyksi, nyt kun appi, anoppi ja äiti ja isä ovat jo kaikki kuollleet olisi mahdollisuus lähteäkin. Mies on saanut matkustaa työn vuoksi, joten hän lähtee mieluummin lomalla kotimaahan kalalle. Mutta ensi vuonna lähden Milanoon katsomaan taitoluistelua, sinne tulee pitkäaikainen kirjeenvaihtokaverini myös, jota en ole koskaan tavannut. Matkustelen samalla Italiassa muutenkin, eli olen vähän pitempään. Saan päättää loma-ajankohtani itse.
Raha valuu ulkomaille ja katoaa sinne lopullisesti. Negatiivinen vaihtotase noitten lämpimien maiden kanssa mitä matkailuun tulee.
Itse en matkustele enää usein, on tullut reissattua jo yhden ihmisen tarpeiksi, nuoret saavat toki reissata ja toki osallistun kustannuksiin.
Voi olla, että muutetaan talviajaksi jonnekin lämpimään, kotihan se tavallaan on sitten sielläkin.
En pidä enää matkustamisesta. Haluan olla kotona. Olen nuorempana matkustanut paljon, mutta nykyisin se tuntuu jotenkin uuvuttavalta puuhalta. Rahastakaan ei ole tiukkaa. En vain jaksa koko hässäkkää.
Minulle matkustaminen on hirveä stressi aina, eikä kyse ole siitä ettenkö pärjäisi ulkomailla varsinkaan tietyssä seurassa, vaan tutuista kotikuvioista lähteminen vain on stressaavaa, tulee jossakin vaiheessa järkyttävä koti-ikävä niin että melkein itku pääsee + yleensä siellä reissussa pitää olla koko ajan tekemässä jotakin, kun "pitää käytä tilaisuus hyväksee, kun kerran sinne asti lähti".
Jonkin verran olen matkustellut, mutta mitään hirveää hinkua minulla ei siihen kyllä ole. Suomen rajojen sisäpuolella mieluiten kiitos ja ennemmin esim. mökkireissu jonnekkin rauhaan ja hiljaisuuteen, kuin reppureissu esim. jonnekkin pohjoismaahan, jossa pitää sitten nähdä mahdollisimman paljon.
Ihmeellisiä asioita löydän ihan omalta takapihaltanikin tai lähimetsästä. Suomenluonto on täynnä mitä eriskummallisimpia juttuja, jos vain malttaa pysähtyä niitä katsomaan ja tarkkailemaan.
Mullakin/Meidänkin perheellä olis varaa matkustella. Ollaan vaan luonteeltaan jotenkin laiskoja lähtemään, ei kiinnosta tarpeeks. Suomen sisällä tulee vähän reissattua, mutta sekin on aika sellasta extempore meininkiä. Vihaan sitä stressiä minkä matkustelu mulle aiheuttaa, näen sen vaivalloisena enkä rentouttavana.
Tunnen muutaman jolla ei ole edes passia.
En itsekään ole mitenkään erityisen innostunu, mutta olen ehtinyt reissata nuorempana. miestä ei ilmeisesti toiste saa lentokoneeseen, joten vähissä on. Muksun kanssa olen tehnyt pari viikonloppureissua eurooppaan. Pitäis löytää toinen aikunen-koululainen -pari joiden kanssa tulisi toimeen niin hyvin että vois lähteä reissuun.
Mutta en nyt koe jääväni mistään paitsi kun en joka vuosi jossakin ramppaa. Telttailemassa kyllä käydään joka kesä.
Enpä usko, että noin suoraviivaisesti voi yleistää, ainakin itse tunnen itseni lisäksi useita introvertteja jotka tykkäävät matkustamisesta JA lukemisesta.