Mitä ajattelet ihmisestä jolla on rahaa, mutta joka ei koskaan matkusta?

Kuulostaa tylsältä.

Itse matkustan mielelläni, joten ajattelisin kuvaamasi henkilön jättävän huikeita mahdollisuuksia käyttämättä.

Tosin tokihan kotimaanmatkailukin voi tarjota kaikenlaisia upeita kokemuksia.

En mitään.

Minä ja mies olemme sellaisia myös. Olemme matkustelleet nuorina paljon ja asuneetkin monta vuotta ulkomailla, joten nyt perheenä olemme olleet lähinnä Suomessa. Mies on tehnyt aikanaan paljon matkatöitä ja niitä on vieläkin jonkun verran. Olemme toki lastenkin kanssa ulkomailla olleet, mutta viime reissusta Tallinnaa/Tukholmaa lukuunottamatta on jo viitisen vuotta. Tälle kesälle olemme varanneet jo Suomesta muutaman erilaisen matkakohteen, esim. menemme purjehtimaan viikoksi Saaristomerelle. Olemme myös lähes joka vuosi viikon pari jossakin lapin rauhassa.

Paniikkihäiriöinen / lentopelkoinen.

Pitäisin pihinä moukkana, jota kiinnostaa vaan oma pihansa ja oma rajoittunut maailmankuvansa.

Tunnen yhden. Terve, nuorehko ihminen, rahaa ja omaisuutta on , ei käy edes töissä. aina pitää päästä "omalle tyynylle pää" yöksi.

Milekän mökille ei voi lähteä, kun " ei niistä tiedä millaista siellä on." Joutui esim. kalliseen kelomökkiin vuokraviikolle mennessän viemään mukanaan keittiötarvikkeita jostain paistinlastasta alkaen. Kun ei voi luottaa laatuun ja puhtauteen mitenkään...

Ulkomailla mulkoilee ulkomaalaisia ja epälee että ne yrittää huijata sitä koko ajan. Ja siis jokainen pienikin ostos jostain pikkukioskista on suunnattoman riskin takana, sillä huijaus....

Ikinä ei mikään ruoka ole hyvää, ja usein ei edes syötävää. Monissa, monissa ravintoloissa esim. Pariiisisa tarjoillaan erittäin epäilyttäviä ruokalajeja.

Hän on siis matkustanut joskus ja miehensä saa hänet aina kerran kolmessa vuodessa jonnekin. Nykyään ei vissiin edes yritä. Ja eipä tuollainen jäpittäjä mitään kivaa matkaseuraa olekaan.

Pidän tyyppiä junttina, epävarmana, mutta rahojensa takia kuitenkin ylimielisenä pässinpäänä. Lempihommaani onkin tavata ja kertoilla hänelle, miten upeissa paikoissa olen käynyt, millasia ihania kokemuksia olen kokenut ja miten hyvin minua on palveltu hoteilleissa ja ravintoloissa ja millaisen paratiisisaaren löysin viimeksi... Siinäpä sitten istuu pihallaan siinä linttaantuneessa korituolissaan ja kiskoo iänikuista suodatinkahviaan. 

Pienet piirit tällaisella ja esim. oman taloyhtiön kyttääminen tyypillistä toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse matkustan mielelläni, joten ajattelisin kuvaamasi henkilön jättävän huikeita mahdollisuuksia käyttämättä.

Tosin tokihan kotimaanmatkailukin voi tarjota kaikenlaisia upeita kokemuksia.

Huikeita mahdollisuuksia? Onhan niitä tietenkin maapallo pullollaan, mutta kaikkea ei voi tehdä ja kaikkea ei tarvitse omin silmin nähdä. Myös turhanpäinen lentokonematkailu olisi saatava kalliimmaksi niin, että siitä tulevat valtavat haitat saataisiin korjatuksi edes pieneltä osin hinnan korotuksella. Turistit ovat pilanneet myös niin monta paikkaa lopullisesti, että se ei aja enää kenenkään asiaa.

Järkevä. Voi rahansa käyttää hyödyllisemminkin, esim. sijoittamalla. Ja jos on tarpeeksi rikas sisäinen maailma, niin ei välttämättä ole mikään pakko matkustella. Yleensä sellaiset virikkeitä jatkuvasti kaipaavat ekstrovertit tykkäävät matkustella, introverteille kelpaa hyvin se oma koti ja kirja, jonka avulla pääsee erilaisiin maailmoihin.

Ajattelen ettei hän varmaan nauti matkustamisesta. Mitä ajattelet ihmisestä jolla on rahaa, muttei kullattua moottoripyörää?

Vierailija kirjoitti:

Pienet piirit tällaisella ja esim. oman taloyhtiön kyttääminen tyypillistä toimintaa.

Oho, no onpas sinulla runsaasti elämänkatsomusta, kun näin fiksun kommentin osasit kirjoittaa! :)

Harmittaa kun sairastaa paniikkihäiriötä ei voi matkustella.

Sitä, että hän ei tykkää matkustelusta. Ihmisillä on erilaiset mieltymykset. Minusta matkoilla on määränpäässä mukavaa, mutta en pidä pakkaamisesta, tuntien matkustamisesta lentokentälle, lentokentällä notkumisesta enkä matkalaukkujen purkamisesta.

Oon juuri tuollainen. En viihdy reissussa pidempiä aikoja ja mun on vaikea nukkua muualla kuin kotona. Siksi juuri päivän mittaisia reissuja kotimaassa

Äitini on samanlainen. Lapsuuteni oli kamalaa siinä pienessä maalaiskunnassa. Aikuisena muutin heti Helsinkiin ja elän, kuten haluan. Matkustamattomuus kertoo ihmisestä paljon. Usein muutenkin todella RAJOITTUNUT ihminen. Säälin lapsiasi, jos teillä lapsia.

Ajattelisin että olet aika samanlainen kuin minä. Meillä tosin olisi kyllä kiinnostusta mennä useamminkin ulkomaille reissuun, tosi mukavaa on aina ollut. Mutta työt vaan vie kaiken ajan... Minäkin vaihdoin reilu vuosi sitten työpaikkaa, ennen sitä ollut jatkuvassa määräaikaisuuksien ketjussa. Lomaa ei ole kuin pari viikkoa vuodessa ja mitään reissuja ei oikein uskalla suunnitella etukäteen kun ei tiedä milloin tulee seuraava mahdollisuus uuteen työpaikkaan. Sitten pelottaa myös että lisää ei tulekaan ja silloin on hyvä olla rahaa säästössä. Kun olisi se vakaa toimeentulo ja normaalit lomat voisi joskus reissatakin.

Ei kaikki välitä matkustamisesta. Tai sitten voi olla kyseessä nuori ihminen, joka ymmärtää rahan aika-arvon. Ne nuorena tehdyt matkat on ihan saatanallisen kalliita, kun laskee mitä se matkaan mennyt raha olisi tuottanut 40 vuodessa.

Ajattelisin, että ei tykkää tai uskalla matkustella. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään, mutta korjaan kyllä asian, kunhan siihen on varaa ja saan matkaseuraa. En viitsi yksin lähteä, kun en ole Norjaa kauempana käynyt. 

Paljonko luonto tykkää siitä että matkustatte? Koskee teitä vihreitä iseologeineen. Meikä wt pafka saa matkustaa, kun ei omaa vihreää fiksaatiota.