Lapsi saa väärää näkkileipää, !!!! Anna mun kaikki kestää

Saako kaikki muutkin kouluruokalassa ilmaiseksi tarjotut elintarvikkeet vaatia olemaan jotain tiettyä brändiä? 

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että kun 70-luvulla kävin koulua, niin ei ollut ensimmäistäkään aistiyliherkkää?

Kenenkään käytös ei viitannut siihen. Ehkä heitä oli, mutta kun ei anneta mitään erityishuomiota, niin siedättyvät. 

Oli...ne olivat ne, jotka pakotettiin olemaan välituntikin syömässä, kun ei pystynyt syömään. Etkö muista meitä, jotka ei koskaan päästy ruokikselta välkälle? Minä pelkäsin maksamakkarapäiviä niin pahasti, että olin pari kertaa sen takia jopa "kipeänä" kotona. Osasin huijata äitiä kuumemittarilla ja kun äiti ei ollut läheinen, hän ei tarkistanut kuumetta otsasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että täällä vastanneeet sellaiset ihmiset joilla ei ole mitään käsitystä aistiherkistä lapsista. Ymmärrän täysin tämän lapsen äidin huolen. Erityislapsilla on omat ongelmat, joista toisten on turha ruveta muuta vääntämään.

Kyllä se aistiyliherkkyys on äidin neuroottisuutta. Kielletään ja varotaan ja paapotaan niin ettei lapsi edes saa kosketusta mihinkään normaaliin. "Aistiyliherkkyys" on oikeasti vain tottumattomuutta

Ei se noin mene. Meillä kaksi lasta. Toinen halunnut maistaa kaikkea itsestään, helppo kasvatettava ihan kaikessa. Toiselle vaikeaa. Hän pystyi asiaa edes tietämättä maistamaan, että kurkku on vääränlaista. Se oli vain eri puutarhalta kuin mistä normaalisti. Kuitenkin söi sen kurkun, mutta maistoi eron. Monessa muussa asiassa, huijaukset eivät vain menneet läpi, ei edes piilottamalla ruoka-aineita. Kun yritti saada maistelemaan hedelmiä, alkoi huutaa kuin kidutettu. Minkäs tuossa enää tekee, kun tarjoaminen saa tuollaisen reaktion. Koulussa söi mitä söi, joskus ei mitään. Eväitä en antanut mukaan. Mutta kun neuvolassa kiinnitettiin huomiota alhaiseen painoon, ei ihan nälässäkään voinut pitää. Sitten oli oikeasti allergioita osalle ruoka-aineista. On helppo omata mielipiteitä asiasta, mistä itsellä ei ole oikeaa kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Saako kaikki muutkin kouluruokalassa ilmaiseksi tarjotut elintarvikkeet vaatia olemaan jotain tiettyä brändiä? 

Hei koulun keittäjä!!!

Meidän lapselle sitä pientä pyöreää ruutunäkkäriä.

Margariini Benecol 60% runsassuolainen (muut ei maistu)

Juusto Valion Kreivi

Riisi Uncle Ben's tumma riisi

Perunat Bintje, kuorittu

Pasta Barilla Pennepastaa

Lihat Atrian, sitä missä on tuottajaperheen nimi paketissa

Leikkeleet HK pippurinen naudanfilee, ohuen ohut

Kerma sitä uutta mitä Sanna Stellan mainostaa.

Ananas tietysti Del Monte, omassa mehussaan, pienet palat

Tomaatit miniluumutomaatteja, Närpes Grönsaker

Kala kokonaisina lohimedaljonkeina, ei pikkupaloja, vain norjanlohta, kirjolohi ei käy!

Nuoremmalla sisaruksella on ihan erilaiset mieltymykset, ilmoitan sitten kun hän aloittaa koulun ensi syksynä.

Minä sain homeista leipää kuin earth hourin takia en voi aukaista jääkappia ja palauttaa valmiiksi tehtyä leipää.

Nyt 2minuutin viiveellä leivästäni tuli homeista ja se pitäisi iskeä rinnan sisälle suuresta vihasta lihaa kohtaan.

Mun lapsi syö mieluiten Ben&Jerrysin suklaajäätelöitä ja ranskanperunoita. Näkkäri käy jos saa päälle oikeaa voita ja Oltermanni juustoa.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että kun 70-luvulla kävin koulua, niin ei ollut ensimmäistäkään aistiyliherkkää?

Kenenkään käytös ei viitannut siihen. Ehkä heitä oli, mutta kun ei anneta mitään erityishuomiota, niin siedättyvät. 

Todellakin oli, enkä siedättynyt vaan traumatisoiduin. Esim lastenleirillä alakouluiässä, rukoilin ettei tarvitsisi mennä "leirikastetta" jossa silmät sidottiin ja piti kävellä muurahaisten seassa ja lopuksi ruiskutettiin päälle kylmää vettä tms yllättäen, en enää muista tarkkaan. Jouduin menemään itkien ja täristen, kotona alkoi vatsakivut joiden takia jouduin lopulta lääkäriin, lääkäri työnsi varoittamatta sormen perseeseen ja jouduin jäämään yöksi terveyskeskukseen, minut kärrättiin lehtisaliin koska muualla ei ollut tilaa, siellä nukuin yön kirjahyllyn alla ja kuka tahansa saattoi koko ajan kävellä paikalle lukemaan lehtiä. Vessassa katselin kaavakuvia naisen alapäästä jotka näin ekaa kertaa elämässäni ja vertasin omaani ja totesin että mahdan olla epämuodostunut. Tästä kaikesta traumatisoiduin ihan oikeasti ja kaikki olisi voitu välttää ihan vaan sillä että nuoriso-ohjaaja olisi sanonut että leirikastetta ei ole pakko tehdä jos se on ihan ylivoimainen, voi vaikka auttaa järjestelyissä sen sijaan.

Minä olen aistiyliherkkä, mutta pärjään hyvin ihan normaalissa yhteiskunnassa, ja pärjäsin myös ihan tavallisessa luokassa. Väsyin kyllä metelissä, mutta siihen aikaan kun minä kävin koulua, oppilaat osasivat olla tunnilla hiljaa. Ainakin mun luokassa.

Olen hajuherkkä, mutta olen oppinut sietämään hajuja, jotka koen tosi kuvottaviksi, kun on ollut pakko.

Aistiyliherkkyys on rasittava ominaisuus minulle itselleni mutta sen kanssa VOI oppia elämään ihan normaalisti, kun ei koko ajan paapota! Rankkaa, mutta onnistuu kyllä.

Tällaiset stanan kukkairmelit näkkileipägateineen tekevät naurettavaksi oikeasti aistiyliherkkien ongelmat. 

Oma poikani on tällainen aistiyliherkkä näkkärinsyöjä. Ei syö koulussa kuin näkkäriä.

Aistiyliherkkyys todettu ja saa puhe- ja toimintaterapiaa.

Kotona teemme hänelle omat ruuat, ei syö samaa kuin muu perhe. Maitoa pystyy juomaan ja näkkäriä syömään koulussa. Ei mitään keittoja, ei kastikkeita, ei mitään laatikoita, patoja tai murekkeita, joissa on sekaisin useampaa ruoka-ainetta. Eniten tähän vaikuttaa se, että nämä ruuat tarjoillaan lämpiminä. Poikani ei voi syödä lämpimiä ruokia. Jos ne saisi kylminä, hän saattaisi pystyä syömään joitain näistä.

Perheessämme on myös pari muuta lasta, jotka syövät ihan normaalisti. Kaikki lapset on kasvatettu samalla tavalla.

Meidän kunnassa on tarjolla koulunäkkiä, joka ilmeisesti on sitä kalliimpaa leipää. Taidan tietää tuon halvemman jyvänäkkärin, siinä on enemmän kuivia jyviä, ja niihin pahimmassa tapauksessa tukehtuu. Aistiyliherkän suu ei pysty tekemään sivuttaista jauhamisliikettä, tämä testataan puheterapeutin luona ennen diagnoosin saamista.

Ymmärrän hyvin tätä näkkäriäitiä. Mikä säästö tästä näkkärin vaihdosta muka tulee? Muutkin kuin aistiyliherkät lapset tykkäävät enemmän koulunäkistä. Koulunäkkiä oli jo omana ala-asteaikanani 80-luvulla. Meillä oli ala-asteella "näkkileipäkerhoja", joissa koko pöydällinen oppilaita söi samaan aikaan koulunäkkiä.