Lapsi saa väärää näkkileipää, !!!! Anna mun kaikki kestää

Vierailija kirjoitti:

Äidit tekee lapselleen aistiyliherkkyyden. Pienestä asti pitäs opettaa että kaikkea maistetaan eikä kääriä pumpuliin että ei voi laittaa jotain ruokaa suuhun kun siinä on kökköjä. Ei se teidän kakara sen erikoisempi ole kuin muutkaan, itse sen tommoseksi kermaperseeksi opetatte.

Aistiyliherkkyydet ja käytöshäiriöt on puutteellista kasvatusta, siinä on vaan helppo tehdä itse diagnoosi ja vedota neurologiaan vaikka syynä on vanhemman oma toiminta

Höpö höpö.

Taidan itsekin kaivata näin 35-vuotiaana vielä kasvatusta kun en voi sietää silitystä ihollani aistiherkkyyden takia.

Ja oma poika ei ole koskaan sietänyt kökköjä ruuassa, varsinkaan sellaisissa ruuissa joissa niitä ei kuuluisi olla. Eikä myöskään jugurtissa ym.

Ihan jo reilusti alle vuoden ikäisenä on yökkinyt kököistä ja esim mansikkajugurtista. Eipä ole kasvatuksella mihinkään kadonnut tuokaan vaiva ja poika jo 13.

Tuo sinun asennevammasi on kyllä korjattavissa tiedolla ja pienellä sivistävällä koulutuksella.

Herätys, se kouluruoka on oikeasti aivan ala- arvoista. Kaikki tulee valmiina ja tehty viikkoja aikaisemmin. Koulun näkkäri on erikseen kouluille " leivottua" näkkäriä, joka on superhyper halvalla tehty.

Ottakaa itse sitä hyvää näkkäriä ja viereen kmenunäkkäriä, ja miettikää että koulun näkkileipä on siitä kmenusta vielä halvemmalla tehty. Se on hirveää.

Meidän poika valitti päiväkodin ruuasta. Nyt hänelle tilattu lounaspaikasta joka tuo päiväkotiin ja kelpaa hyvin. Pientä säätöä oli kyllä aluksi päiväkodin puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lasten koulussa on kouluruoka huonontunut aivan älyttömästi.

Keittäjä kun vaihtui niin ruokakin huononi. Tosin ei varmaan ole kokonaan keittäjän syytä koska ruoka tulee oikeastaan aina valmiina jostain tai ainakin puolivalmiina.

Eli kyllä ne säästöt näkyy kouluruuassa selvästi. Näkkäri vielä maistuu enkä tiedä onko halvempaa vai koulunäkkiä.

Harmittaa kun kasvavat pojat (ja tytöt) ei saa kunnolla ruokaa koulussa kun ruoka on usein syömäkelvotonta. Eilenkin pojat tuli koulusta kotiin ja sanoi että ihan hirveä nälkä kun oli niin hirveää kasvissosekeittoa koulussa. Tästä on tullut myös wilmaan viestiä opettajalta että kouluruoka ei ole monesti maistunut koulun oppilaille ja että lapset saattavat tulla nälkäisinä kotiin.

Pidempinä päivinä teen eväät mukaan.

Vähän asian vierestä ehkä mutta kyllä tuo "näkkäriäiti" ihan oikeassa on että kouluruuassa kun säästetään niin ei ole hyvä juttu.

Oli se kouluruoka 80-90-lukujen vaihteessakin kamalaa. Silloin sitä kuitenkin syötiin, kun nälkä oli, eivätkä vanhemmat olleet vielä hysteerisiä kuten nykyään. Ja kyllä niitä aistiyliherkkiä lapsia oli ennenkin, silloin niistä vain kasvoi huomattavasti normaalimpia, kun mamma ei juossut täyttämässä lapsen jokaista toivetta ja vinkunut yleisöpalstoilla siitä, miten meidän nicopetteri ei pysty syömään pahaa ruokaa.

Ei ollut. Ruoka oli hyvää.

Nykyään porkkanaraastekin tulee valmiina, 2 viikkoa aikaisemmin valmistettu, kuivaa ja pahaa.

Mitään ei tehdä keittiöillä, kaikki tulee valmiina, vanhana mössönä, joka lämmitellään keittiöllä. Ruokaa siellä ei tehdä.

Ruoka on vanhaa, ylikypsää, ravinteetonta, mautonta ja muistuttaa etäisesti ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lasten koulussa on kouluruoka huonontunut aivan älyttömästi.

Keittäjä kun vaihtui niin ruokakin huononi. Tosin ei varmaan ole kokonaan keittäjän syytä koska ruoka tulee oikeastaan aina valmiina jostain tai ainakin puolivalmiina.

Eli kyllä ne säästöt näkyy kouluruuassa selvästi. Näkkäri vielä maistuu enkä tiedä onko halvempaa vai koulunäkkiä.

Harmittaa kun kasvavat pojat (ja tytöt) ei saa kunnolla ruokaa koulussa kun ruoka on usein syömäkelvotonta. Eilenkin pojat tuli koulusta kotiin ja sanoi että ihan hirveä nälkä kun oli niin hirveää kasvissosekeittoa koulussa. Tästä on tullut myös wilmaan viestiä opettajalta että kouluruoka ei ole monesti maistunut koulun oppilaille ja että lapset saattavat tulla nälkäisinä kotiin.

Pidempinä päivinä teen eväät mukaan.

Vähän asian vierestä ehkä mutta kyllä tuo "näkkäriäiti" ihan oikeassa on että kouluruuassa kun säästetään niin ei ole hyvä juttu.

Oli se kouluruoka 80-90-lukujen vaihteessakin kamalaa. Silloin sitä kuitenkin syötiin, kun nälkä oli, eivätkä vanhemmat olleet vielä hysteerisiä kuten nykyään. Ja kyllä niitä aistiyliherkkiä lapsia oli ennenkin, silloin niistä vain kasvoi huomattavasti normaalimpia, kun mamma ei juossut täyttämässä lapsen jokaista toivetta ja vinkunut yleisöpalstoilla siitä, miten meidän nicopetteri ei pysty syömään pahaa ruokaa.

Ei kyllä ollut 80-90- luvuilla kouluruoka pahaa. Silloin tehtiin itse hyvin paljon. Vieläkin kaipaan ala-asteen keittiön ruokia eikä ylä-asteellakaan pahaa ruokaa ollut vaikka moni tyttö siitä nirsoilikin.

Mutta kyllä se vaan niin on ettei kaikki keittäjät vaan osaa.

Just oli lehtijuttu että Helsinki tehnyt valtavia voittoja. S vaan ei näy kouluissa. Ruoka on moskaa, sitä on liian vähän, koulukirjoja, avustajia ei ole. Tietokoneita ei ole. Tiedämme kaikki miten niiden kanssa kävi.

Niin no. Kuitenkin koukunäkki ja esim.pirkan halvempi tehdään tasan samalla näkkileipätehtaalla Kotkassa. Voi elämän kevät..mistä näitä valittajia sikiää, varsinkin kun saa viedä omat näkkärit mukaan kouluun ( mikä on ihan ok)??

Suututtaa palstalaisten osoittama epäempaattisuus ja asiantuntemattomuus.

Aistiyliherkkyys on totta. Sitä on olemassa, ja niitä on monenlaisia - jokainen tapaus on erilainen. Se myös vaikeuttaa ihmisen elämää melkoisesti. Ei sen päälle tarvita enää kenenkään pilkkaa ja naureskelua. Olen  ollut tekemisissä eri-ikäisten lasten kanssa, joilla on eriasteisia aistiyliherkkyyksiä, eikä heidän elämänsä ole aina kovin helppoa.

Jotkut eivät voi sietää kovia, äkkinäisiä ääniä. Joskus ihmisen puhekin voi aiheuttaa kipua kuuloaistimissa. Onneksi on kuitenkin olemassa kuulosuojaimia, jotka vaimentavat kivuliaimmat ääniärsykkeet. Jotkut tuntoaistimuksetkin voivat tuottaa huonoa oloa ja kipua. Saumat hankaavat vaatteissa, mistä tahansa materiaalista valmistettuja vaatteita ei voi käyttää, koska ne voivat kutittaa, hangata tai pistellä. 

Hajut voivat olla aiheuttaa pahaa oloa. (Minullakin on siitä kokemusta, tosin oma hajuyliherkkyyteni on puhjennut muiden hengitystieoireiden myötä. En enää pysty käyttämään hajuvesiä tai huuhteluaineita. Pyykinpesuaineenkin jouduin vaihtamaan hajuttomaksi, etten saa astmakohtausta. Bussissa ja muualla julkisilla paikoilla voin huonosti, jos lähettyville tulee joku hajuvesipullon päälleen kumonnut ihminen. Minun on helppo samastua synnynnäisesti aistiyliherkkiin ihmisiin.) 

Ruoka-aineiden suutuntumakin on tärkeää. Joku ei voi syödä salaattikastikkeessa lilluneita vihanneksia tai sieniä, koska ne tuntuvat ällöttävän veteliltä suussa. Kirjoituksen lapsella on ilmeisesti ainakin useita tuntoaistimukseen liittyviä herkkyyksiä, koska hänen ruokavalionsakin on niukka. Nyt se ainut näkkäri, josta lapsi pitää koulussa, vietiin häneltä pois. Ymmärrän äidin närkästyksen. Tosin minä en olisi viitsinyt kirjoittaa yleisönosastokirjettä vaan olisin marssinut virastokäynnille. 

Joku täällä ihmetteli, miten näitä aistiyliherkkyyksiä ei ollut olemassa vaikkapa 70-luvulla. Kyllä niitä oli, mutta kirjoittajan elämänpiiri oli silloin niin kapea, ettei hän tiennyt niistä mitään. Silloinhan esimerkiksi autistit ja "muut vammaiset", Aspergeritkin kyörättiin lukkojen taakse tai harjaantumiskouluihin, kun ei osattu antaa oikeanlaisia tukitoimenpiteitä. Tervemenoa vaan takaisin 70-luvulle. Minä puolestani jatkan iloitsemista, että autistit ja muut ihmiset, joilla on  neurologisisia erityispiirteitä, ovat vihdoinkin saaneet itselleen ihmisoikeudet ja heille tarjotaan myös apua - ei aina oikeanlaista, mutta yritystä kuitenkin riittää ihan eri tavalla kuin esimerkiksi vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. 

Mun äiti ei ollut neuroottinen, itseasiassa mun arjessa ei ollut äitiä ollenkaan. Isäni oli ronskiotteinen kaikessa. Tiesin jo nuorena että mulla on ongelmia jutuissa joista muut eivät kärsi, esim. paitojen piti olla tiettyä materiaalia ja kaikki niskalaput ym. leikata aina pois, mutta kun isänikään ei sanonut siitä mitään niin en itsekään huomioinut asiaa kamalasti.

Nyt aikuisiällä huomaan että jos lakkaa "siedättymästä" näihin itselle vaikeisiin juttuihin, vointi pahenee ja on aina vaikeampaa sietää vaikkapa väärää materiaalia olevaa vaatetta tai muita ihmisiä liian lähellä (ruuhka-aika). On toki hyvä huomioida etten yliherkkänä pukeudu miten sattuu tai syö ruokaa jossa on aromivahventeita (tämä herkkyys selvisi mulle vasta aikuisena; luulin että olen kananmunille allerginen kun niistä tuli huono olo ja pää kipeäksi, mutta kotona käydessä tajusin että isäni laittoi aina munien päälle aromisuolaa = aromivahvennetta, vaikkei sitä muuhun ruoanlaittoon käyttänytkään), mutta varmaan tajuatte.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lasten koulussa on kouluruoka huonontunut aivan älyttömästi.

Keittäjä kun vaihtui niin ruokakin huononi. Tosin ei varmaan ole kokonaan keittäjän syytä koska ruoka tulee oikeastaan aina valmiina jostain tai ainakin puolivalmiina.

Eli kyllä ne säästöt näkyy kouluruuassa selvästi. Näkkäri vielä maistuu enkä tiedä onko halvempaa vai koulunäkkiä.

Harmittaa kun kasvavat pojat (ja tytöt) ei saa kunnolla ruokaa koulussa kun ruoka on usein syömäkelvotonta. Eilenkin pojat tuli koulusta kotiin ja sanoi että ihan hirveä nälkä kun oli niin hirveää kasvissosekeittoa koulussa. Tästä on tullut myös wilmaan viestiä opettajalta että kouluruoka ei ole monesti maistunut koulun oppilaille ja että lapset saattavat tulla nälkäisinä kotiin.

Pidempinä päivinä teen eväät mukaan.

Vähän asian vierestä ehkä mutta kyllä tuo "näkkäriäiti" ihan oikeassa on että kouluruuassa kun säästetään niin ei ole hyvä juttu.

Komppi tälle. Miksi alapeukutatte? Oletteko oikeasti sitä mieltä, että lasten kouluruuasta voi säästää?

Eikä kyse nyt ole siis siitä, että jonkun erityisherkän takia pitäisi juuri hänelle maistuvaa näkkärilaatua olla tarjolla. Jos minun lapseni olisi noin valikoiva, laittaisin suosiolla hänelle omat eväät.

Ei kyse ole kasvisruoastakaan. Meillä syödään sitä kotonakin monena päivänä viikossa, kasvisruuastakin saa hyvää, mutta se ei välttämättä ole sitten sen halvempaa kuin tavallinen ruokakaan, kun siihen sisällytetään kasvisproteiinia riittävästi.

Mutta oikeastikin lasten kouluruokailuun varatut määrärahat hupenevat kuin "pyy maailmanlopun edellä".

Esimerkiksi täällä rikkaassa stadissa (hehehe) on ateriaan käytettävissä alle kaksi euroa per ateria, ja siitä yli puolet menee jakelu-, henkilöstö- yms. kuluihin eli aineksiin on selvästi alle euro.

Jokainen ymmärtänee, ettei sillä kauhean laadukkaita aineksia hommata.

Olisiko jo syytä vähän kapinoida päivähoidon, koulujen, vanhainkotien yms. ruoan puolesta?

Ilmeisesri av-mammeroiden mielestä ei, kun asiallisiin kommentteihinkin pitää lätkiä alapeukkua, kuten tuohon siteeraamaani.

Hmmm.

Minulla on asperger-lapsi, jolla on voimakas ääniyliherkkyys. Monet paikat ovat hänelle vaikeita, koska kaikuvassa tilassa hän ei erota kunnolla ääniä toisistaan. Kuvitelkaa itse sellaista kaoottista meluseinää, josta ette erota esim. puhetta.

Ruoankin suhteen hän olisi luontaisesti valikoiva, mutta olen pakkomaistattanut hänellä paljon erilaisia ruokia. Toki, on lempimehut ja esim. leivissä hän ei tahtoisi syödä sellaisia, joissa on siemeniä tms. "mykyjä". Mutta en ole antanut periksi, vaan vuosia aina välillä vaihtanut sen lempileivän välillä toiseksi.

Nyt hän on teini ja syö onneksi melko monipuolisesti kaikkea.

Mitta työtä se vaatii enemmän kuin normilapsen kanssa, ja voin hyvon ymmärtää, että joillain lapsilla valikoivuus on vielä voimakkaampaakin.

Mutta en kehtaisi vaatia, että JUURI MINUN lapseni lempinäkkäriä on oltava saatavilla. Siitähän tuossa oli itse asiassa kyse. Että minun lapseni tykkää jostain, siksi sen on oltava sitä aina. Laittaisin lapselleni eväät mukaan.

Mutta se sitten on vähän eri asia, että minustakaan ei saisi enää säästää kouluruuasta.

Ei juma, kaikkee sitä saakin lukee

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että minun opettajana on epäeettistä kirjoittaa näin, mutta.... 

Jokaikisen aistiyliherkän äiti on kiistatta enemmän tai vähemmän neuroottinen tapaus. Sanon äiti, koska kyseessä ovat äidit.

Ja korostan, etten toki ole kohdannut näitä paria kymmentä enempää. Otos siis on tieteelliseen tarkasteluun liian suppea. 

Voi tietysti kysyä, onko äidin neuroottisuus seurausta lapsen erityisyydestä vai onko asia täysin päinvastoin. 

Asiaa pitäisi tutkia eikä ottaa vain annettuna tällainen uutuusdiagnoosi jälleen kerran. 

Olet oikeassa. Opettajana suhtaudut epäeettisesti omien oppilaittesi vanhempiin ja nyt vielä julistat sitä vauva-palstalla. Leimaat aisiyliherkkien äidit neuroottisiksi. Todennäköisesti omat ennakkoluulosi heijastuvat myös tapaasi suhtautua näihin lapsiin, etkä osaa suhtautua heihin ammattimaisesti.

Tarvitset uudelleenkoulutusta. Todennäköisesti ammattitaitosi on muiltakin osin vanhentunut. Nyt kipin kapin tutustumaan autismin kirjoon ja siihen, miten se vaikuttaa lapseen sekä hänen lähipiiriinsä. Kannattaa miettiä, mitä se tekee vanhempien psyykeelle, kun tietää, että lapsella ei ole kaikki hyvin, mutta apua tai tukea ei saa mistään, diagnoosista puhumattakaan. 

Oma lapseni sai vasta aikuisena neurologisen diagnoosinsa. Myös hänellä on aistiyliherkkyys, mutta meidän kaikkien onneksi se on lähinnä tuntoaistiin liittyvä ja sekin melko lievänä. Pystyin junailemaan paljon asioita kotoa käsin. Olen onnellinen, ettei lapseni aistiyrliherkkyys ole tuon suurempi eikä hän joutunut koskaan kaltaisesi opettajan oppilaaksi.  

Myötätuntoni on aistiyliherkkien oppilaittesi ja heidän vanhempiensa puolella. Sinä et sen sijaan ansaitse minkäänlaista myötätuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lasten koulussa on kouluruoka huonontunut aivan älyttömästi.

Keittäjä kun vaihtui niin ruokakin huononi. Tosin ei varmaan ole kokonaan keittäjän syytä koska ruoka tulee oikeastaan aina valmiina jostain tai ainakin puolivalmiina.

Eli kyllä ne säästöt näkyy kouluruuassa selvästi. Näkkäri vielä maistuu enkä tiedä onko halvempaa vai koulunäkkiä.

Harmittaa kun kasvavat pojat (ja tytöt) ei saa kunnolla ruokaa koulussa kun ruoka on usein syömäkelvotonta. Eilenkin pojat tuli koulusta kotiin ja sanoi että ihan hirveä nälkä kun oli niin hirveää kasvissosekeittoa koulussa. Tästä on tullut myös wilmaan viestiä opettajalta että kouluruoka ei ole monesti maistunut koulun oppilaille ja että lapset saattavat tulla nälkäisinä kotiin.

Pidempinä päivinä teen eväät mukaan.

Vähän asian vierestä ehkä mutta kyllä tuo "näkkäriäiti" ihan oikeassa on että kouluruuassa kun säästetään niin ei ole hyvä juttu.

Oli se kouluruoka 80-90-lukujen vaihteessakin kamalaa. Silloin sitä kuitenkin syötiin, kun nälkä oli, eivätkä vanhemmat olleet vielä hysteerisiä kuten nykyään. Ja kyllä niitä aistiyliherkkiä lapsia oli ennenkin, silloin niistä vain kasvoi huomattavasti normaalimpia, kun mamma ei juossut täyttämässä lapsen jokaista toivetta ja vinkunut yleisöpalstoilla siitä, miten meidän nicopetteri ei pysty syömään pahaa ruokaa.

Ei kyllä ollut 80-90- luvuilla kouluruoka pahaa. Silloin tehtiin itse hyvin paljon. Vieläkin kaipaan ala-asteen keittiön ruokia eikä ylä-asteellakaan pahaa ruokaa ollut vaikka moni tyttö siitä nirsoilikin.

Mutta kyllä se vaan niin on ettei kaikki keittäjät vaan osaa.

Meillä oli tuohon aikaan aivan valtava ero ala- ja yläasteen ruoissa, nimenomaan siksi, että tehtiin itse. Ala-asteen ruoka oli ihan kauheaa, lähes syömäkelvotonta, ja kun siirryin yläasteelle, olin vähällä pudota ruokalan penkiltä kun ruoka olikin hyvää! Olin inhonnut yli kaiken persikkabroileria, joka ala-asteella tehtiin niin, että laitettiin uunivuokaan valtavasti riisiä, muutama maustamaton kananpala ja puolikkaita säilykepersikoita, ja sitten paistettiin niin, että pinta kärähti... ja yläasteella sama ruoka olikin erillistä, keitettyä riisiä ja hyvää broilerikastiketta, jossa oli pieniä persikanpaloja mukana. Nykyajan kouluruoka on kai paljon tasalaatuisempaa, mutta ei se 80-90-luvuilla todellakaan kaikissa kouluissa mitään juhlaa ollut. Vieläkin on traumoja ala-asteelta.

No sit aistiherkkäinen ei syö näkkäriä tai äityli laittaa omat näkkärit lapselle. Voi luoja vie minut jo pois täältä!

Koivuvitsan käyttö parantaa yli 80% muka-aistiyliherkkyyksistä

Minä en siedä vieläkään esim. jugurtissa möykkyjä, sileää pitää olla  ja  lapsena kaivoin lihapiirakasta aina täytteen pois. Silti tuo ei  aikoinaan vaikuttanut koulunkäyntiini mitenkään ,eikä äitini todellakaan vaatinut minulle erityisruokia .D !

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että kun 70-luvulla kävin koulua, niin ei ollut ensimmäistäkään aistiyliherkkää?

Kenenkään käytös ei viitannut siihen. Ehkä heitä oli, mutta kun ei anneta mitään erityishuomiota, niin siedättyvät. 

Kummasti vaan lapsikuolleisuus on pudonnut puoleen tänään siitä mitä se 1970-luvulla oli. Sitähän voi spekuloida että ruoka-allergiset lapset kuolivat ennen jo vauvoina, kun ei osattu varoa allergeenejä kuten tänään.

Ennen ruoassa ei ollut lisäaineita, eikä niin paljon teollisesti tuotettuja ainesosia. Viljoissa on myös usein jäämiä muista aineista, eli rukiissa voi olla vehnän jäämiä, näkkileivissä yleinen on seesaminsiementen jäämät, jotka voivat siis aiheuttaa allergiaa. Mulle tulee eräästä yleisestä lisäaineesta juuri sellainen alleginen reaktio, jossa alkaa yskittää, kurkku kuivuu ja tuntuu ettei saa nieltyä ruokaa.

Myös viljoja ja kasveja yms. on jalostettu viime vuosikymmenten aikana teollisiksi tuotteiksi. Niitä myös hankitaan ympäri maailmaa ja säilötään pitkään, joten niistä voi löytyä hometta.

Aika kummasti nämä faktat unohtuvat ihmisiltä, kun päästään asiaa miettimättä lyömään sairasta lasta kuin vierasta sikaa.

Mulle nimenomaan pisti silmään se, että ko. lapsi ei ole voinut syödä koulussa terveysongelmiensa takia mitään muuta kuin näkkileivän. Nyt sekin vietiin. Vanhemmat laittavat sitten ruokaa kotoa mukaan. Aika kumma kun kyse on kuitenkin oppivelvollisuudesta, eli lapsen on pakko käydä koulua -- mielestäni siis kun vaatimus lapselle sopivasta yhdesä ruoka-aineesta on noin vähäinen niin kyllä koulun pitäisi pystyä sitä noudattamaan.

Ja jos pitää paikkansa, että halvemman näkkileivän jauhoissa on esim. hometta, johon aistiyliherkkä lapsi reagoi, miksi muka samaa näkkileipää päivittäin syövien muiden kouluaisten vanhemmat eivät olisi homeesta huolissaan?

Itseäni ihmetyttää ettei koulun ruokalassa yleensä saa syödä omia eväitä. Kouluruoka on vedetty niin tiukoille, että joinakin mössöpäivonä omat eväät ovat fiksuin ratkaisu. Olen samaa mieltä tuosta näkkileivästä. Se on ollut monen lapsen pelastus ja nyt sekin pilattiin. Kaikissa ruuissa on monta erilaista vaihtoehtoa ja usein se halvin on suosiolla syömättä jättämisen veroinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että kun 70-luvulla kävin koulua, niin ei ollut ensimmäistäkään aistiyliherkkää?

Kenenkään käytös ei viitannut siihen. Ehkä heitä oli, mutta kun ei anneta mitään erityishuomiota, niin siedättyvät. 

Kummasti vaan lapsikuolleisuus on pudonnut puoleen tänään siitä mitä se 1970-luvulla oli. Sitähän voi spekuloida että ruoka-allergiset lapset kuolivat ennen jo vauvoina, kun ei osattu varoa allergeenejä kuten tänään.

Ennen ruoassa ei ollut lisäaineita, eikä niin paljon teollisesti tuotettuja ainesosia. Viljoissa on myös usein jäämiä muista aineista, eli rukiissa voi olla vehnän jäämiä, näkkileivissä yleinen on seesaminsiementen jäämät, jotka voivat siis aiheuttaa allergiaa. Mulle tulee eräästä yleisestä lisäaineesta juuri sellainen alleginen reaktio, jossa alkaa yskittää, kurkku kuivuu ja tuntuu ettei saa nieltyä ruokaa.

Myös viljoja ja kasveja yms. on jalostettu viime vuosikymmenten aikana teollisiksi tuotteiksi. Niitä myös hankitaan ympäri maailmaa ja säilötään pitkään, joten niistä voi löytyä hometta.

Aika kummasti nämä faktat unohtuvat ihmisiltä, kun päästään asiaa miettimättä lyömään sairasta lasta kuin vierasta sikaa.

Mulle nimenomaan pisti silmään se, että ko. lapsi ei ole voinut syödä koulussa terveysongelmiensa takia mitään muuta kuin näkkileivän. Nyt sekin vietiin. Vanhemmat laittavat sitten ruokaa kotoa mukaan. Aika kumma kun kyse on kuitenkin oppivelvollisuudesta, eli lapsen on pakko käydä koulua -- mielestäni siis kun vaatimus lapselle sopivasta yhdesä ruoka-aineesta on noin vähäinen niin kyllä koulun pitäisi pystyä sitä noudattamaan.

Ja jos pitää paikkansa, että halvemman näkkileivän jauhoissa on esim. hometta, johon aistiyliherkkä lapsi reagoi, miksi muka samaa näkkileipää päivittäin syövien muiden kouluaisten vanhemmat eivät olisi homeesta huolissaan?

Älä luule että noin fiksu kommentti menee täällä läpi. Sorry vaan.