Mitä tehdä kun oikeasti mikään ala ei kiinnosta?

Tee tuo testi

https://asiointi.mol.fi/avo/responsive/front-page.xhtml

niin saat vähän suuntaa minkätyyppinen ala voisi kiinnostaa. Sitten lähdet selvittämään mitä koulutuksia on tarjolla.

Kylllä seksitarvike myyjä kiiinnostaa. Ai moi! minkälaista dildoa oot ettimässä?

Gonamies kirjoitti:

Tiedoksesi, että aika harva ihminen tekee palkkatöitä siksi, että pitää niistä. Useimmat lopettaisivat heti, jos esim lottovoitto toisi taloudellisen turvan.

Töitä siis tehdään ansaintamielessä, oman elintason kohottamiseksi. Avauksesi on jatkumo sille trendille, jossa kaikkialla pitäisi olla kivaa. Koulussa, armeijassa, töissä jne.

Ei se niin mene. Arki on puurtamista ja vapaa-aika on sitten sitä kivaa, jota rahoitetaan palkkatyöllä. Vapaa-ajan hienous korostuu, kun se saa kontrastinsa arkitöistä.

Monet miljoonia nopeasti nuorena tienanneet ovatkin sitten hukassa miljoonineen, kun urheilu-, bändi- tms ura päättyy. Vapaa-aikaa on äärettömästi, rahaa runsaasti ja lopulta vapaa-aika ei tunnu enää miltään. Säväreitä hakiessa pistetään omaisuus sileäksi ja sitten itketään, kun 50 miljoonasta on jäljellä kuusi euroa.

"Veikkaukselta kerrotaan, että noin 15 prosenttia jättipotin voittajista lopettaa työnteon kokonaan."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007779590.html

Valitse jotain mihin sinulla on taipumusta tai lahjakkuutta. Jos on huono tai ei voi tulla hyväksi se syö motivaatiota.

Japanilaiset käyttävät Ikigaita, siitä on vaikka kuinka paljon videoita juutuubissa miten se tehdään. Katso ne ja tee se Ikigai ja sitten sinun pitäisi tietää.

Osta yliopiston apteekin omaa vitamiiniporetta tyrnin makuista. Itseäni on auttanut tämä. Otan sen heti herättyäni.

Vierailija kirjoitti:

Harva tekee työtä, mikä vastaa unelmia. Riittää, jos pystyy tekemään työnsä hyvin ilman suurta inhoa.

Elämään voi hakea sisältöä muualtakin kuin työstä.

Ei voi.

Terveisin Irmeli 77v sekä Yrjänä 81v Elimäeltä.

Ei muakaan kiinnostanut. Hakeuduin lyhyestä matikasta huolimatta TKK:lle (nykyinen Aalto), vietin erittäin hauskaa teekkarielämää, löysin alan mikä kiinnosti edes vähän, valmistuin diplomi-insinööriksi ja nyt olen tehnyt jo 20 vuotta ihan kiinnostavaa ja kohtuullisesti palkattua työtä.

Sitä kiinnostavuuttakaan ei kannata liikaa romantisoida. Moni homma on sellainen, että alkaa vaikuttaa kiinnostavalta vasta kun on oppinut perusteet.

Joku mikä *ituttaa vähiten?

Mee töihin, älä kouluun. Jos on pakko mennä kouluun, mee ammattikouluun. Niin minä tein lukion jälkeen. Opiskelin pariakin alaa ja löysin sen, mikä kiinnosti sen verran, että saatoin ajatella tekeväni alan töitä tulevaisuudessa. Nyt opiskelen samaa alaa yliopistossa, aloitin 25-vuotiaana. Veljeni aloitti vasta 29-vuotiaana yliopiston, hänelläkin hieman kesti.

Ja pakko myöntää, että tiedän että tämä ei tule olemaan loppuelämäni homma. Mutta onpahan jotain!

Tsemppiä! Pitää uskaltaa elää elämäänsä omassa tahdissa. Ei ole ketään, jolle joudut koskaan vastaamaan siitä, miten elämä meni. Jollet siis aio rikkoa lakia, mitä en suosittele :D Saa olla hidas ja miettiä pitkään. Kannustan kyllä tekemään jotain sillä välillä, ei vaan pelaamaan ja juomaan kaljaa. Sekin on ok välillä.

Ei minuakaan nuorena mikään ala kinnostanut erityisesti, enkä edelleen nelikymppisenäkään tiedä "mikä minusta tulee isona". Olen kuitenkin aina ollut töissä. Kokeilin eri hommia mihin ei tarvita koulutusta ja karsin niistä ne pois mihin minusta ei kertakaikkiaan ole. Sitten löytyi se, mitä pystyn tekemään ilman että se on kertakaikkisen vastenmielistä ja missä vaan sählään ja siinä oon pysynyt. Ei työn tarvitse olla sitä mitä rakastaa ja mikä on intohimo, kunhan se on sellaista mitä pystyy tekemään ja missä tuntee olevansa hyvä. 

Kehoitan siis varsinkin NUORIA kokeilemaan mahdollisimman paljon erilaisia töitä, koska nuorena pääsee vielä helposti erilaisiin kesätöihin, työharjoitteluihin,  työkokeiluihin sun muihin. Ne kaikki auttaa arvioimaan mihin itse pystyy ja mihin ei pysty. Huonotkin kokemukset on hyviä kokemuksia. 

Ja kannattaa muistaa ettei työssä kuulukaan viihtyä, viihtyminen on vapaa-aikaa. 

Miksi et hakisi tekniikan alalle kun ei selvästi ihmisten ongelmat kiinnosta :)

Suomi on maa, jossa mistään oikeasti mielenkiintoisesta tai räyhäkkäästä/ coolista jutusta ei ammattia saa. Peilaan esim. omiin harrastuksiini ja kiinnostuksen kohteisiini tuota väittämää. Sama pätee opintoihin. Olen aina ihmetellyt miten jotakuta voi oikeasti kiinnostaa Suomessa tarjottavat koulutukset... Miten ihmeessä niistä saadaan niin tylsää ja kuivakkaa? Plus vielä se, että kestävät aivan liian kauan. Pokkana väitän, että jokaisesta koulutuksesta voisi lähes puolet karsia pois.

Tässä ollaan nyt oltu 20 vuotta työpaikassa joka ei mikään haave ole koskaan ollut. Ja voin kertoa, että nyt alkaa ihan oikeasti tökkimään kun vielä pitäisi jaksaa toiset 20 vuotta. Hulluksi tulee, se on selvä se. Tai ainakin tylsämieliseksi jos ei muuta.

keskity ryyppäämiseen ja hauskanpitoon..menee aika mukavasti