Onko nykyäidin arjen kiireys itseaiheutettua?
Ennen vedet haettiin kaivosta ja saunottiin ulkosaunassa. Nykyään vesi tulee hanasta, pyykkikone pesee pyykit ja silti itketään, ettei jää aikaa?
Kommentit (26)
Toisaalta mitä tarkoittaa "ennen"? Siis mitä aikaa, mitä sosiaaliluokkaa, kaupungissa vai maalla?
Otan esimerkkejä omasta suvustani 50-luvulta (vanhempieni lapsuus) ja 80-luvulta (oma lapsuus).
50-luvulla:
- isä ja äiti molemmat töissä, naisilla työpaikkana esim. tehdas, leipomo, konttori, työaika alkoi hyvin aikaisin
- monet lapset vietiin päiväkotiin todella pian, alle 1-vuotiaina
- monilla oli perusmukavuudet eli sähkö, vesi ja WC/kylppäri (tai pelkkä WC ja taloyhtiössä sauna)
- ei pesukonetta, astianpesukonetta, mikroa yms.
- ruuat tehtiin itse raaka-aineista, vaatteet pestiin käsin
- lapsilla ei mitään erityisiä harrastuksia, ei varsinkaan sellaisia joihin lasta olisi viety
80-luvulla
- vanhemmat töissä, perheessä auto, joka nopeuttaa työmatkoja
- pesukone, mikro, monilla astianpesukone
- jonkin verran valmisruokia, mutta suurimmaksi osaksi tehtiin itse
- lapsilla aikaa vieviä harrastuksia usein vasta sitten, kun on ikää niin paljon että niihin mennään itsenäisesti (itseäni tosin vietiin 4-6-v. kerran viikossa johonkin muskariin)
Niin ja tietenkään ei ollut kännyköitä, tietokoneita, sosiaalista mediaa ym. viemässä aikaa. TV:ssäkin taisi vielä 80-l. olla 3 tai 4 kanavaa, jos oikein muistan.
Jos nykyään hyväksyttäisiin sama taso kuin muutama vuosikymmen sitten, niin aika helppoa olisi. Terveellistä ruokaa saa nykyään älyttömän helposti valmiista ja puolivalmiista tuotteista (kanat pannuun ja pakastekasvikset perään, tai nakit ja keittojuurekset kattilaan, perunatkin saa valmiiksi kuorittuina ja paloiteltuina).
Tietysti se aiempien vuosikymmenten taso tarkoittaisi myös esim. sitä, että peseydytään ja vaihdetaan puhtaat alusvaatteet max. joka toinen päivä, viikon aikana on käytössä yhdet housut ja 1-2 puseroa, jotka pestään ehkä kerran viikossa.
Kun muistelen jotain ala-asteen luokkakavereitani, niin monen kohdalla muistan ilmielävästi millainen paita kenelläkin oli, kun samoissa aina kuljettiin. Tavaraakin oli vähemmän kuin nykyään eli vähemmän siivottavaa. Suurimmalla osalla oli huonekalutkin jostain Sotkasta tms. eikä yritetty elää mitään "blogi/sisustuslehti-elämää".
22 jatkaa
Myöskään aikuisilla ei ollut tyypillisesti mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia, ei kuntosalia, ei joogaa, ei istuttu kahviloissa... Vieraita kyllä kutsuttiin, siinä hoitui samalla ruokailu ja ystävien tapaaminen.
Ennen ne lapsetkin teki töitä.
Vahtivat pienempiä, hakivat vettä kaivosta, sytyttivät tulet hellaan, siivosivat, olivat pellolla, puhdistivat navettoja, nostivat perunaa, ruokkivat eläimiä, kylvivät, istuttivat, suolestivat, neuloivat, pyykkäsivät, olivat paimenessa.. Piiskaa tuli, jos iski laiskuus.
Vielä oma äitinikin nousi viideltä, ala-asteikäisenä, lehmiä hoitamaan. Siitä sitten kouluun. Koulusta takaisin maatilan töihin.
Miltä näyttäisi, jos nykyajan lapset tekisivät samaa?
Koulukin ennen muinoin taisi kestää vähemmän aikaa, vähemmän oli tarvetta oppia asioita. Riitti, kun osasi lukea ja kirjoittaa ja laskea peruslaskut. Rikkaiden lapsilla oli enemmän aikaa opetella asioita.
Ennen oli riittävää, että jos sovittiin naapurin kanssa, että kolmelta, niin mikä tahansa aika kävi kolmen ja neljän välillä.
Kun mennään historiassa taaksepäin, ei ollut kelloissa sekuntiviisaria. Siitä vielä taaksepäin, niin ei ollut minuuttiviisaria. Tunnit käytiin kysymässä Neiti Ajalta, ja vedettiin oma kello sen mukaan aikaan.
Ei tainnu tuntua kovin kiireiseltä elämä, kun varmoja aikoja olivat aamu, päivä, ilta ja yö.
Ei tarvinnu tiskikonetta, kun jokaisella oli oma puurokauha ja vati.
Ei tarvinnu telkkaria, kun oli muutama kirja ja naapurin setä kertoi juttuja. Eikä oikein aikaa sellaiseen.
Ei tarvinnu pyykkikonetta, kun ei ollut kovin montaa vaatekertaa.
Monilla lapsilla ei ollut edes kenkiä. Talvisin joutui käyttämään isän talvitakkia ja käsineitä, omia ei välttämättä ollut.
Imuroida ei tarvinnut, kuraa ja hiekkaa tuli muutenkin maatilan töistä sisälle. Ne menivät lattianrakoihin, hiiret söivät leivänmurut. Tölli siivottiin lattiasta kattoon kerran vuodessa.
Riippuu lapsi määrästä.Jos on paljon lapsia niin ei todellakaan ole itse aiheutettua kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vedet haettiin kaivosta ja saunottiin ulkosaunassa. Nykyään vesi tulee hanasta, pyykkikone pesee pyykit ja silti itketään, ettei jää aikaa?
Silloi ei äiti käynyt töissä. Isäkin oli todennäköisesti omalla pellolla. Oli piikoja ja apulaisia, sukulaistytöt tulivat avuksi, mummu oli naapurissa ja osallistui arkeen.
Naapurit piti yhtä. Heiltä sai apua.
Ei tarvinnut huolehtia ulkonäöstä, ei tarvinnut treenata.
Ei ollut neuvolaa, vasua ja kehityskeskustelua. Ei palaveria ja neuvottelua. Ei ollut kouluissa Wilmoja ka Helmiä. Ei oikojaa tai lasten harrastuksia.
Ja viimeiseksi; lapsia lyötiin, ja niitä kuoli tapaturmiin, kun ei kukaan huolehtinut.
Siis oikeasti: Juu äiti ei käynyt töissä, mutta hoiti navetan, sikalan, kanalan, kasvatti itse vaikka mitä, teki peltotöitä jne.. Vai oli piikoja ja apulaisia - juu oli tosi varakkailla, kuten nykyisin varakkaat voivat myös ostaa siivousta ja lastenhoitoa (ja nykyisin varattomatkin saavat ilmaisen päikyn). Juu ei ollut Wilmoja ja Helmiä, mutta lastenvaatteet tehtiin itse jne...
Juu ja monet olivat täysin rikki,fyysisesti ja henkisesti. Ei vaan ollut vaihtoehtoja, oli pakko jatkaa kuten vaikkapa keskitysleirilläkin. Lapset olivat heitteillä,kuolleisuus oli ihan eri luokkaa kuin nykyään,taudit kiersi ja väkivalta oli arkipäivää.
Tämä. Nykyäänkin coi itse päättää kuinka aikansa ja rahansa jakaa. Lapsella voi olla ihan hyvä lapsuus hieman vähemmillä harrastuksilla, asuinpaikan voi valita lähelle kouluja ja töitä, synttärikutsut voi järjestää vähin tai työläin järjestelyin jne. Ja stressiä voi ottaa vaikka ruuanlaitosta jos niin haluaa.