Riittäisikö teille 30 kirjaa niin kuin Marie Kondo
kuulemma suosittelee kirjojen pidettäväksi määräksi? Aika hassun pieneltä näyttäisi verrattuna tuohon meidän noin 600 kirjaan. Ei kyllä millään onnistuisi karsinta.
Kommentit (67)
Riittäisi. Meillä suurin osa lastenkirjoja, keittiö ja puutarhakirjoja, mutta niistäkin voisin luopua ja käyttää enemmän kirjastoa/e-kirjaa kuten nyttekin. Lainaan myös tuttavilta kirjoja.
On kyllä noloa mennä lainaamaan kavereilta kirjoja.
Meillä taitaa olla muutama valittujen palojen teos jossakin mutta kirjahyllyä ja muita kirjoja ei ole.
Viimeksi luin kirjan ehkä 30 vuotta sitten joten ei ajankohtainen asia.
Helposti. Ei omisteta kuin lastenkirjoja. Käytän kirjastoa tai ostan e-kirjan.
Kauheeta luonnontuhlausta painattaa kaikille omat kirjat hyllyyn pölyttymään. Takapajuista.
Meillä on varmaan 50 lasten kirjaa. Itse en kirjoja tarvi. Lainaan kirjastosta.
Tuo juuri ärsyttää konmarittajissa. Ensin hävitetään omat tavarat ja sitten ollaan lainaamassa muilta.
Ei todellakaan riittäisi. Uudet kirjat kyllä hankin e-kirjoina, mutta vanhat on omistettava itse.
En lainaa kavereilta tai sukulaisilta. Kirjastoa käytän pari kertaa vuodessa, lähinnä haen kerralla kasan tietokirjoja (8-15kpl), joskus harvoin jonkun tietyn romaanin. Lapsella on omia kirjoja 8kpl ja minulle omia 10. Ennen KonMaria omistin vain kaksi kirjaa.. Noista kymmenestä kirjasta aion, kunhan tulee rauhaisa hetki ja aikaa, koota vain parhaat vinkit talteen ja sitten myyn eteenpäin.. En halua säilyttää turhia tekstejä hyllyssäni..
Pelkästään oman alan tietokirjallisuutta on mulla ja miehellä enemmän. Tuollaisten selaaminen e-kirjoina on työlästä ja epäkäytännöllistä.
Lisäksi on lastenkirjat ja vanhempien suosikkiromaanit. Sellaisia ei pidetä joita ei ole tarkoitus lukea toista kertaa.
Olikos Marie Kondo nyt vasta profeetta vai ihan jo se messias?
Kyllähän. Meidän omat kirjat on lähinnä joko jonkinasteisia tietokirjoja (puutarhanhoidosta tähtitieteeseen) ja lastenkirjoja.
Muut kirjat ovat lähinnä kirjastosta tai joskus ostan pokkari matkalle. Olen ollut kirjaston suurkuluttaja lapsesta saakka, enkä vieläkään näe sen suurempaa syytä omistaa lukemiani kirjoja.
Mulla on ihana pieni kirjasto kotona, osa siitä tulee ja menee, mutta monesta en oo luopumassa. Päinvastoin, haaveilen yhdestä kalliista kirjasta, se on tietokirja eikä sitä oo oikeen saatavilla kirjastoissa, sitäpaitsi siinä on niin paljon asiaa, että sitä pakertaa vaikka kuinka kauan.
Kondon harrastajat ovat hieman, kuin vegetaristit molemmilla on kova tarve kertoa olevansa kyseisen asian harratajia.
Vierailija kirjoitti:
Olikos Marie Kondo nyt vasta profeetta vai ihan jo se messias?
Kyllä hän on jo molempia. Opetuslapset täällä lukevat hänen kirjaansa, tottelevat kirjan käskyjä ja levittävät Kondon "ilo"sanomaa kaikkialle kuten kunnon opetuslapsien tuleekin tehdä.
Minä karsin omani vielä vähempään, joku vähän yli 20 löytyy. Kirjastoa käytän kovasti, joten oli helppo luopua suosituista teoksista, joita löytyy useampi nide meidän pikkukirjastostakin. Harvinaisemmat ja erityisen rakkaat pidin. Puolisen vuotta mennyt enkä ole kaivannut kahden eri hyllyn pölyttämistä!
Vierailija kirjoitti:
Tuo juuri ärsyttää konmarittajissa. Ensin hävitetään omat tavarat ja sitten ollaan lainaamassa muilta.
Sehän on usein ymmärretty väärin! Ihmiset ovat erilaisia. Kirjahyllyt ovat vääränlaisia, kun niihin jää hukkatilaa niin paljon sinne kirjojen väliin. E s i n e i l l e vastaavasti on uhrattu kauheasti tyhjää tilaa. Japanilaisilla sitä tilaa vaan ei ole missään.
Yks kiva konsti on järjestää kirjat niin, että saman kirjailijan kirjat ovatkin hyllyn sivureunassa pinossa ja siihen eteen kun laittaa sellaisen, missä on kirjailijan kuva - usein takakansa - on se hylly ihan toisenlainen:-)
Pölytilaa ei siis jää sinne hyllyn yläosaan ollenkaan, vain kirjojen kannat näkyy.
Lankakerille täytyisi löytyä oma systeemi, et näkis värit ja vois ottaa sieltä välistä tietyn langan niin, ettei tarvis kaikkia kasoja purkaa aina, kun etsii tiettyä vahvuutta/väriä. Onko sellaista?
Helposti, olen siirtynyt kokonaan ekirjoihin. Lukulaitteeseen kyllä mahtuu.
Kirjahyllyä ei enää ole
Ehkä kymmenellä menee nykyisin yli. Kymmenisen vuotta sitten kirjoja oli vielä monta kirjahyllyllistä, mutta kyllästyin ja karsin ne niihin, joihin oikeasti tartun vuosittain. Uudet ja ne, jotka haluan lukea uudestaan ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, haen kirjastosta, jos en lue niitä digitaalisina.
Työskentelen alalla ja vieraat monta kertaa hämmästyvät, ettei minulla olekaan stereotyyppisiä kirjametrejä, mutta tämä sopii minulle.