Äitiyslomalta töihin palanneena en voi käsittää, miten missään perheessä ehditään siivota ja tehdä ruokaa!! Apua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset oli pieniä, niin hommat meni näin. Aamulla päiväkotiin aamupalalle ts. Keittiö pysyi siistinä. Päikystä kaupan kautta kotiin. valmis ruuat mikroon. syönti. Ei paljoa tiskiä. Pyykki koneesta kuivumaan ja uusi kone päälle. Seuraavan päivän vaatteet valmiiksi. Ensisijaisesti pyykkitelineeltä. Viikoloppuna tiski ja imurointi. Lapset nukkumaan. Yleensä ei iltapalaa tarvittu, kun ruuasta niin vähän aikaa. Viikonloppuna imurointi ja tiskaus. Silloin myös tehtiin ruuat ja ulkoiltiin.

Nyt: Koko ajan joku jättää likaisia astioita ja vaatteita pitkin kämppää, mutta kukaan ei ehdi tekeen kotitöitä, kun pitää mennä harrastuksiin tai on kokeet jne. Ruokaa on kaapissa, mutta siitä syödään, vaan parhaat päältä ja normaalit ruuat jää pilaantumaan. Kyytiä tarvitaan sinne tänne tai sitten on jokin varojen keräys keskustelu tms. Epämääräisiä paperi pinoja pakkauksia ym. tavaraa lojuu pöydillä ja harrastusvälineet on levällään, myös juotava läikkiä loiskutellaan pitkin lattioita ja meikit, föönit ym. on levällään ja tähän päälle vielä kokkaukset, käsityö ym. jutut joiden jälkiä ei siivota. Mitenkään normaali työssäkäyvä ei pysty vahtimaan teinien touhuja, kun koulut alkavat ja loppuvat aikaisemmin. Lisäksi tietenkin pelit, videot ja elektroniset laitteen on missä sattuu, mutta kukaan ei koskaan oo koskenut mihinkään. Onhan se niin helppoa, kun lapset on isoja.

Aamen!

Ja ennen kuin joku tulee sanomaan ettäolos kannattanut opettaa ne lapset tekemään oman osansa - kyllä meillä on opetettukin ja yhä vielä edellytetään että tehdään asioita. Mutta en minä ainakaan halua olla mikään natsimutsi ja oikeasti kokeisiin luku, urheilukentälle ehtiminen ja se fyysinen rasitus ja riittävä yöuni sekä leppoisa ja lämmin ilmapiiri kotona on paljon tärkeämpää kuin se, että minä saan taas huutaa nuorison nyt v.u - p.k.le - j.m.lauta! Siivoamaan nämä sotkut...

Höpöhöpö. Yksikään lapsi ei ole niin kiireinen ettei saa omia astioitaan tiskikoneeseen tai täytyy läikytellä mehua lattialle mennessään. Ja jos ei tule siivoamaan jälkiä ilman että äiti huutaa perkelettä, niin on kasvatuksessa todellakin ollut vikaa.

Leppoisa ja lämmin iltapiiri kun äiti siivoaa kaiken kakkarannuista lähtien yksin? No, ei kuulosta hyvältä.

Te, jotka jätätte koneet päälle itsekseen, niin kysykääpä vakuutusyhtiöltänne kanta moiseen, ja siihen, että korvaavatko mahdollisen vesivahingon tai tulipalon.. Tutulta paloi 1920-luvulla rakennettu hirsitalo, kun talo oli yksistään ja kuivausrumpu päällä. Siinä saikin vääntää vakuutusyhtiön kanssa. Koko talo purkuun, kun rutikuiva hirsitalo sammutetaan reilusti vedellä..tämä ohis.

Mä sanoisin teille äidit ja isät yhden neuvon, jonka aina välillä sanon itselleni myös: Muista, että tämä on SUN elämä myös!

Tarkoitan sitä, kun me halutaan kasvattaa lapset vahvoiksi ja itsenäisiksi, onnellisiksi aikuisiksi, niin älkää unohtako että joskus tekin olitte lapsia, jotka haluttiin kasvattaa onnelliseen aikuisuuteen. Te elätte nyt sitä "teidän elämää" eli muistakaa että tämä todella on myös TEIDÄN ELÄMÄÄ, ei pelkästään teidän lasten. Lapset on tärkeitä mutta niin olette tekin. Jos kukaan mun löpinästä mitään ymmärsi! 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hehee...näköjään mulla menee aika hyvin, kun on aikaa harrastaa ja tehdä vaikka mitä, vaikka olen kolmen lapsen ja kahden koiran yh.

Käyn kokopäivätöissä ja työmatkoihin kuluu yhteensä reilu tunti, mutta silti ehdin harrastaa urheilua, tehdä itse ruuat ja pitää kodin suhteellisen siistinä. Eikä ole edes rankkaa! Harrastuskuljetuksia ei enää ole kuin yhden lapsen osalta muutaman kerran viikossa, koska pari muuta ovat jo niin isoja. että kulkevat itse harrastuksiinsa. Kun vien nuorimman harrastukseen, käyn itse sillä aikaa juoksemassa tai hiihtämässä, tai koirien kanssa kävelylenkillä. Muina iltoina ehdimme yhdessä lapsen ja koirien kanssa hyvin ulkoilla ruuan ja iltapalan välissä.

Ruuat mietin aina etukäteen, ja esimerkiksi sunnuntaisin kokkaan ruokaa aina parille seuraavallekin illalle valmiiksi. Vähentää myös keittiösotkun määrää. Siivoan noin kerran viikossa "kunnolla" (meillä "kunnolla siivoaminen" tarkoittaa imurointia, vessan pesua, mahdollisesti lakanoiden vaihtoa ja petivaatteiden tuuletusta - sekin tehdään meillä vain parin viikon välein). Lattiat pesen ja isot ja painavat matot vien ulos vain noin kerran kuussa.

Ehdin hyvin pestä pyykit (meillä on ihan kone sitä varten) eikä kaappiin viikkaamisen kovin montaa minuuttia päivästä mene. Yleensä teen sen katsellen samalla telkkaria. Muuten sitä ei tulekaan juuri katseltua, koska luen mieluummin. Siihenkin minulla riittää aikaa.

Mihin te ihmiset oikein sen kaiken ajan saatte käytettyä, jos ei aika riitä mihinkään? En tajua.

Laitatko pliis minuutti aikatauluna viikko-ohjelmasi? Mulla näin 7 ylös aamutoimet 1h töistä kotiin klo 17 syöminen, lehden luku ja jotain näistä kauppa/ruuanteko/tiskit/pyykkihuolto/(jos joku virasto käynti niin ei ehdi tässä kohtaa, kuin hätäseen syödä) klo 19.30 mennessä. Harrastuksista hakua ja läksyntarkastuksia. Laskujen maksua, sähköpostit ym. pakollisia toimia klo 20.30 mennessä. Iltapala iltatoimet, ehkä virkeänä päivänä kävelylle 21.30 sänkyyn jossa somessa tai tv.n katselu tai lehden selailu. Ei tarvi, kuin yksi tapaaminen niin tänkin vapaa hetken nukun ja toisaalta tuossa asioiden hoito ainakana ei koskaan ehdi kaikkea, eli viikonlopuksi pakkaantuu kotityöt ja silloin haluisi viettää aikaa kavereiden kanssa tai muuten rentoutua.

En minä osaa sitä minuutilleen kirjata, mutta normipäivä on tällainen:

-herätys klo 6, koirien kanssa 20-30 min ulkoilu, aamutoimet, töissä n. klo 8.15

-työpäivän aikana ehdin hoitaa myös henk. koht. sähköpostit (en ole kovin seurallinen, joten niitä ei ole kovin paljon) tai maksamaan jonkin laskun (niitäkään ei kuukaudessa tule niin montaa, että niiden maksamiseen menisi yli 30 min / kk, ja tuo puoli tuntiakin on yläkanttiin arvioitu)

-kaupassa käyn kotimatkalla jos tarvis - viikolla ostan vain täydennysostoksia ja viikonloppuna sitten isommat ostokset

-kotona noin klo 17-17.30 (teinit ulkoiluttaneet koirat koulusta tultuaan)

-valmiiksi tehdyn ruuan lämmitys, tai osittain valmiin ruuan tuunaus kestää max. 30 min, keittiön siivoan hetkessä. Jos teen ruuan alusta asti, on se viimeistään klo 18.30 valmista.

-sen jälkeen alkaakin olla aikaa muulle: pesukoneen laitto päälle on yleensä jo tapahtunut ruuanlaiton ohessa. 

-nuorin tekee läksyt itsenäisesti, ainoastaan kysyn, onko ne tehty (näin ovat kaikki lapseni tehneet ja erittäin hyvin pärjänneet koulussa). Yleensä läksyt on tehty, kun tulen kotiin.

-jos ei lähdetä harrastuksiin, lähdemme koirien kanssa ulkoilemaan. Säästä riippuen 45-60 min (pienet koirat).

-klo 19.30 ollaan usein jo sisällä ja siinä ehtii hyvin vielä askarrella, lueskella, syödä iltapalaa, ripustaa pyykit, katsella vähän telkkaria, järjestää vähän jotain nurkkaa jne. Nuorin menee nukkumaan klo 21. Teinit ulkoiluttavat koirat ennen nukkumaanmenoa.

-menen nukkumaan klo 22.

Tällainen on peruspäivä. Jos lapsella on harrastus illalla, se on vähän erilainen. Käyn silloin usein itse urheilemassa ja lenkitän koiria pidemmän lenkin vasta klo 21-22, kun nuorin jo nukkuu. Yhtenä iltana viikosta yleensä siivoan ja silloin teen kaiken vähän vauhdikkaammin.

t. se "kruununkiillottaja"

Ihmiset ajetaan loppuun tällä nykyisellä tahdilla. Sitten kehdataan vaatia lisää lapsia, kun suomalaiset loppuu. Mihin hiton väliin mä sen seitsemän muksuakin saisin mahtumaan, kun kahdessakin on oma hommansa.

Me tehdään miehen kanssa vuorotellen vajaita viikkoja. Vajaalla menevä sitten hoitaa kodin ja lasten jutut. Vuoroviikoin, on sopinut työnantajille. Eikä se niin iso lovi lompakossa ole.

Suomalaiset tuntuvat olevan hirmu itsekkäitä, kaikki pitää osata ja jaksaa tehdä yksin, itse. Myös parisuhteessa. Ja keikutaan avioerotilastojen huipulla, kun ei kerkee sitä parisuhdettakaan hoitamaan. Arvostakaa kotivanhemmuutta enemmän tai palkatkaa henkilökuntaa. Älkää polttako itseänne tai kumppanianne loppuun.

Millaista ruokaa te teette että siitä riittää perheelle useammaksi päiväksi? Millaisia määriä?

No meillä ei ole tollasta, lähellekään! Ollaan sitten varmaan jotenkin boheemi perhe, mutta tehdään asioita ihan fiiliksen mukaan. Yksi lapsi, 4-vuotias. Kokkaillaan, kun jaksetaan. Jos ei jakseta, niin haetaan noutoruokaa, syödään eineksiä... välillä voidaan syödä ruuan sijaan välipala ja kokkailla illallinen myöhemmin, lähteä ulos syömään jne. Siivotaan myös fiiliksen mukaan. Välillä on sotkuista, so what. Joku päivä otetaan taas itseämme niskasta kiinni ja tempaistaan kämppä siistiksi! En jaksais tollasta aikatauluelämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OT hieman, mutta kyllä lapsettomille aina vaan jankutetaan, että ei ne lapset mitään muuta ja tässä todellisuus sitten kun niitä lapsia tulee. Ja vielä suututaan jos joku sinkkuna sanoo tekevänsä saman työmäärän kotona.

No sulla nyt ei mitenkään voi olla sama työmäärää! Tai sitten olet varsinsinen sottapytty.

Niin? Ymmärsitköhän nyt ollenkaan lukemaasi...

Kuka muka väittää, että elämä ei muutu kun tulee lapsia. En ole kyllä koskaan kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Millaista ruokaa te teette että siitä riittää perheelle useammaksi päiväksi? Millaisia määriä?

No esim. perunamuusiin käytän 2 kg perunoita, kyllä siitä meillä kahdesti syödään. Lisukkeet tulee nopeasti. Itse syön töissä tukeva lounaan, joten en tarvitse illalla välttämättä lämmintä ruokaa, eli jos lapsille on tarpeeksi ruokaa, se riittää.

Riisiä keitän aina niin paljon, että sitä voi paistaa seuraavana päivänä pannulla kasvisten ja esim. kananpalojen kanssa. Tulee nopeasti wok-tyyppinen ruoka.

Kasvissosekeittoa keitän aina niin paljon, että voin pakastaa sitä rasioissa jne.

Eipä arki-iltana siivota muuta kuin keittiö ja katsotaan että lasten ulkovaatteet on ok aamuksi. Lauantaina koko perhe siivoaa yhdessä ja kone pesee pyykit.

Ruoka tehdään itse, arkena 30-45 minuutin kokkauksia tai edellisenä iltana joku pata itsekseen muhimaan parille seuraavalle päivälle. Viikonloppuna tehdään yhteensä 4 pvän ruuat joita syödään la-ti. Pakastin kovassa käytössä.

Vain 1 harrastus per lapsi per vko.

4:n äiti

Vierailija kirjoitti:

Minä oikeesti kyseenalaistan nykylasten harrastusmäärän ja niihin kuskaamisen! Siihen autossa istumiseen saa kulumaan tosi paljon aikaa ja harrastus alkaa väsyttää enemmän kuin virkistää. Yllättävän paljon vapautuu aikaa kun jättää turhat jutut pois.

Noh. Minustakaan alle 5v eivät tarvitse harrastuksia, ja pk-päivän päälle ne voivat olla liikaakin. Yli 12-vuotiaat taas voivat yleensä hoitaa itsensä itse harrastuksiinsa. Mutta kun monelle alakoululaiselle esim joukkuelaji on hyvä, kehittävä ja rakas harrastus, joka tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja kannustaa liikkumaan monipuolisesti ja opettaa toimimaan sosiaalisissa suhteissa erilaisessa ympäristössä kuin koululuokka jne.. Näin on ainakin minun esikoiselle ollut. Näin ollen tuntuisi hieman julmalta kieltää harrastus vain koska ei jaksa kuskata. Se mitä monet eivät tajua noista kuskauksista on, että vaikka kuinka asuisi keskeisellä paikalla ja opettaisi lapsensa omatoimiseksi, niin hyvin usein joukkuelajissa ne treenit ja varsinkin pelit voi olla ympäri kaupunkia siten, että 6-10-vuotias ei yksinkertaisesti voi mennä niihin yksin julkisilla iltaisin, 6-8-vuotiaalla lähentelisi jo heitteillejättöä. Eli jos ei halua suoranaisesti kieltää lasta harrastamasta lapsen haluamaa lajia, niin usein sitä kuskaamista joutuu muutaman vuoden jossain määrin harrastamaan.

Mulle siis nuo kuskaukset eivät ole ongelma, mutta tää neuvo, että älkää harrastako/kuskatko on helppo heittää mutta ei aina niin toimiva.

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh ei houkuttele lapsiperhe-elämä ei.. Nyt ymmärrän miksi veloille ollaan niin kateellisia.

Monethan tässäkin ketjussa kokevat, että on helppoa ja mukavaa. Ja yrittävät niitä neuvoa, jotka eivät ole vielä siihen päässeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen lapsi meni päiväkotiin kuukausi sitten, kun täytti 3 vuotta. Olin siihen asti kotona. Sekä minulla että miehelläni on normaalit virkatyöt ja työajat sen mukaiset. Työmatkoineen kotiovelta takaisin menee noin 8,5 kummallakin.

Tullaan kotiin viiden aikaan. Ruoanlaittoon menee 30-60min. Sitten kello onkin jo kuusi. Poika menee klo 20-21 nukkumaan. Kolmessa tunnissa siis pitäisi hoitaa KAIKKI! Siivoukset, pyykki, kaupassa käyminen, omat juoksulenkit ja sosiaalinen elämä.

Toin sunnuntai-iltana pyykkiä sohvalle lajiteltavaksi. Ne lojuvat siinä edelleen. En käsitä. Ei ole ollut aikaa tai ei vain yksinkertaisesti jaksa, vaikka pyykin selvittämiseen menisi ehkä 10 minuuttia. Ja meillä on siis vain yksi lapsi!

Elämä oli niin helppoa, kun olin kotona. Ehkei oikeasti molempien vanhempien pitäisi käydä töissä. Ei tällaista jaksa kukaan. Helpottaako koskaan!?!

Odotapa sitten, jos lapsesi alkaa harrastaa kolmesti viikossa. Kotona ei ehdi olemaan kuin muutaman hereilläolotunnin viikossa. Ne on ne ruuhkavuodet... Itse oikaisen kolmesti viikossa valmisruoalla. Säästää aikaa edes vähän. Siivoukset viikonloppuna. Viikonloput on vain arkipäivien valmistelua.

Meidän perheessä on elämä helpottanut lasten kasvamisen myötä. Raskainta oli se päiväkotiarki ja vielä pikkukoululaistenkin kanssa sai säätää aikatauluja todella paljon.

Nyt kun talossa on vain teini-ikäisiä lapsia niin voi ottaa jo rennommin.

Harrastuksetkin ollaan saatu säädettyä niin että vain kahtena päivänä viikossa tarvitsee kuskata harrastuksiin.

Pesukonetta ei saa jättää. Jos sattuu vahinko, vak yhtiö vetoaa suojeluohjeisiin ja kustannatte remontin omasta pussista.

Kotiäitiys on henkisesti rankempaa ja töihin paluu lomailua mutta arki fyysisedti rankempaa.

Vaikuttaa ennemminkin järjestelykysymyksiltä ja hallinnan puutteelta. 

Kunnon kalenteri.

Ensiksi perkaa koti. Hommaa vaikka konmari kirja, siivouksessa menee aikaa, mutta se palkitsee.

Olen tyhjentänyt kotini jo vuosia sitten.

Joka kk minulla on joku osa kodista läpikäytävänä, esim keittiö, tyhjennän kaikki hyllyt, pyyhin ja laitan takaisin.

Jokaista kuppia pidän kädessä ja mietin jatkoon vai en.

Esim kylppäri , sauna ja vessan läpikäyminen vie 4 h , sis kaakeleiden putsauksen jne.

Tämä tarkoittaa arkisin siivoamiseen menee vartti aikaa. Tiedän tarkalleen mitä on missäkin, koskaan ei tarvi ostaa varakappaleita jne.

Ruokaa ei mene hukkaan jne.

Aina kun mennään illalla nukkumaan, on koti aina siisti ja päivällä robotti-imuri pyörii.

Meillä on 5 vkon kiertävä ruokalista ja ruokaa ei käytännössä mene hukkaan yhtään.

Paljon kulutustavaraa on ylhäällä, esim pesuainetabletteja. Meillä astianpesukone pyörii joka 3.s - joka 4.s päivä, joten tabletteja menee n 100 kpl vuodessa.

Ostin nyt 100 tablettia mammuttimarkkinoilta, jotta saimme mm kesäksi risteilyn Siljalla.

Tämä oli jo 3.s kerta kun ostimme kesäksi risteilyn samalla tavalla . Joten ostoslistalla oli mitkä tulen ostamaan tulevaisuudessa.

Poika harrastaa 2 krt vkossa. Yh.na piti ottaa tytär aina mukaan kuljetuksiin. Nyt saimme apua toiselta seuralaiselta. Maksamme tämän harrastuskaverin äidille, jotta pääsee samalla kyydillä mennen tullen.

Mieti mihin käytät aikaa ja miten saat tehtyä sen nopeammin. Meillä ainoastaan tähän kk siivoukseen menee aikaa, muuten arki rullaa loistavasti.

Suosittelen vähentää työntekoa ja nauttia Omast perheest ja elämäst.

Olisiko niinkin, että lapsia yritetään helikopteroida liikaa nykyään? 70-luvun avainlapsilaumat saivat vaeltaa vapaina, nykyään lapset melkein viedään järjestään kouluun autolla ja haetaan. Ilmankos aika ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Öh miksi lapsen nukkumaanmenon jälkeen ei voi tehdä kotihommia tai käydä lenkillä?

Meillä ainakaan ei voi imuroida tai pitää meteliä lapsen mentyä nukkumaan. Herää ääniin heti. Sama myös ulkoilun kanssa. On herkkäuninen ja herää oven avaus ja sulkemisääniin. Huoneensa on ulko-oven vieressä. Jos olis iso omakotitalo kahdessa kerroksessa vois tilanne olla toinen.

Lisäksi en ainakaan itse voi enää harrastaa liikuntaa lapsen nukkumaanmenon jälkeen, koska liian myöhäinen liikunta virkistää liikaa. Tällöin en pääse nukkumaan ennen puolta yötä ja aamulla on kuolemaväsynyt, koska meillä sattuu olemaan aamuvirkku lapsi joka herää viimeistään kuudelta. Joka ikinen päivä.

Kyllähän nämä viikot aika vauhtia menee. Meillä mies vie lapset päiväkotiin ja minä jään vielä kotiin aamulla noin puoleksi tunniksi, jolloin ehdin laittautumisen lisäksi tyhjentää tiskikoneen tai imuroida eteisen tms. Haen lapset kotiin puoli neljältä. Maanantaisin ja tiistaisin syödään viikonlopulta jääneitä ruokia päivälliseksi. Yleensä yhtenä arki-iltana (ti tai ke) teen ruokaa, jota syödään pari päivää. Sitten perjantaina usein pakastimesta jotain tai noutoruokaa. Yhtenä päivänä käydään kaupassa. Yhtenä tai kahtena kutsutaan kaverit kylään tai mennään kylään. Yksi arki-ilta on monesti vain pikkukakkos-ilta ja yksi ilta on harrastuksille. Meidän lapset menevät ajoissa nukkumaan ja sen jälkeen hoitelen pyykkejä. Perjantaina siivotaan välttämättömät ja viikonloppu jää höntsäilyyn. Minut tämä arjen rullaus on yllättänyt ihan positiivisesti.