Millaistahan olisi ollut asua keskiajalla linnassa?

Vierailija kirjoitti:

Haissut käymälöiden vuoksi. Eikö ne kakkineet ikkunoista maahan?

Sama tuli ekana mieleen, mutta tämä taisi olla vain herrojen hommaa. Palvelusväki siellä alhaalla odotteli, että koska siivotaan.

Kolkkoa ja kylmää. Huoneiden isot takat lämpenivät hitaasti. Jos sairastui, niin kituminen kesti pitkään ja lopulta kualema korjasi.

How about a keksitty story?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haissut käymälöiden vuoksi. Eikö ne kakkineet ikkunoista maahan?

Sama tuli ekana mieleen, mutta tämä taisi olla vain herrojen hommaa. Palvelusväki siellä alhaalla odotteli, että koska siivotaan.

Kävin viime kesänä Hämeen linnassa, siellä oli ainakin tornissa istuin jolla tarpeet tehtiin ihan yksityisesti ja ilman ikkunoita. Tämän "vessanpöntön" alla oli jumalaton reikä maaham asti. Mietin jo silloin, että ulosteet jäivät varmaan kivasti reunoja vuoranneille kiville, pestiinköhän sitä kourua ikinä..

Pitäis oikeastaan käydä katsastamassa noita linnoja, vaikka kesälomalla. Jyrkät portaat niissä ainakin on.

Vierailija kirjoitti:

Riippuis vähän siitäkin, olisko ollut se alimmista alin kyökkipiika vai linnanrouva. Hajumaailma aika rehevä varmaan juu. Jos halusi päästä vähän tuulettumaan linnan ulkopuolelle, ei kovin helppoa. Pienet piirit siis.

Juuri näin. Aatelisella oli varmaan ihan ok olot, mutta köyhän elämä ei ollut herkkua. Ihmiset kuolivat kulkutauteihin ja ihmishenki oli todella halpa.

Tuohon aikaan esimerkiksi raiskaus tai pahoinpitely ei varmaan ollut minkäänsortin rikos.

Ahtaus oli silmiin pistävää. Esim. sänkujä oli vain muutama (rikkaimmilla) ja samassa sängyssä nukkui aina monta ihmistä. Jos et kuulunut niihin etuoikeutettuihin, jotka pääsi sänkyyn, nukuit penkillä (siis sellaisella kovalla, kapealla pirtin penkki tyyppisellä) ja suurin osa väestä nukkui olkikasassa, tyypillisesti saman viltin alla useampia ihmisiä toisiaan lämmittäen. Samassa huoneessa nukkui aina useita ihmisiä (muutama-kymmeniä), joten mitään yksityisyyttä ei ollut. Myöskin päivisin kaikki työt tehtiin ryhmissä, joten taaskaan ei päässyt mihinkään yksin.

Turunlinnassa on ulkoseinässä sellaisia "linnunpönttöjä", eli käymälöitä joissa siis tehtiin tarpeet niin että ne putosivat seinustalle. Mutta eiköhän nuo olleet vain aatelisten käytössä, palvelusväki kävi varmaan kyykypaskalla jossain pusikossa.

Linnoissa ei asuttu talvella ellei ollut aivan pakko. Herrasväki muutti maalle kuninkaankartanoihin, jotka oli puutaloja. Ja palvelusväki asui linnan pihalla ja ympärillä olleissa hirsirakennuksissa. Mukavampia talvella.

Vierailija kirjoitti:

Turunlinnassa on ulkoseinässä sellaisia "linnunpönttöjä", eli käymälöitä joissa siis tehtiin tarpeet niin että ne putosivat seinustalle. Mutta eiköhän nuo olleet vain aatelisten käytössä, palvelusväki kävi varmaan kyykypaskalla jossain pusikossa.

Kyllä palvelusväelläkin oli ihan käymälät. Vertaa mökkien puuceet. Linnassa asui satoja ihmisiä, ei he voineet vain ulostaa nurkkiin.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos linnan pihassa oli kaivo, vesi saattoi silti olla saastunutta huonon hygienian vuoksi.

Tottakai linnoissa oli aina useampia kaivoja. Kuka pässi nyt tekisi linnan ilman kaivoa?

Eikä ne keskiajan ihmiset nyt idiootteja olleet, ei he kaivoon kakanneet. Mutta esim Turun linnan kaivojen vesi ei maaperästä johtuen ollut kovin hyvää. Linnaan tuli vesiputki tätä varten kaupungista.

Ihmiset joi olutta, harvemmin vettä. Tosin pitkässä piirityksessä olut joskus loppui. Niitä piirityksiä oli kuitenkin aika harvoin.

Ja tietysti vihollinen saattoi yrittää myrkyttää kaivon.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan esimerkiksi raiskaus tai pahoinpitely ei varmaan ollut minkäänsortin rikos.

"Keskiaikaisessa lainsäädännössä raiskaus on yksi vakavimmista rikoksista ja sitä verrataan

henkirikokseen. Käytännön lähteet esittävät, että siitä langetettiin harvoin tuomioita Euroopassa. Syynä

saattoi olla rangaistuksen pelottavuus: raiskauksesta tuomitun kuolemantuomio toteutettiin miekalla

mestaamalla. Toinen syy oli, että rikos oli vaikea todistaa."

https://tampub.uta.fi/handle/10024/94721

Aatelisnaisena olisin ainakin kuollut tylsyyteen. Asua jossain samassa huoneessa kesät talvet ainoa ilona vaan joku merkkausliina.

Meet Turun linnan kierrokselle, ne kyllä kertovat.

Kylmää varmaan. Huonot peseytymismahdollisuudet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turunlinnassa on ulkoseinässä sellaisia "linnunpönttöjä", eli käymälöitä joissa siis tehtiin tarpeet niin että ne putosivat seinustalle. Mutta eiköhän nuo olleet vain aatelisten käytössä, palvelusväki kävi varmaan kyykypaskalla jossain pusikossa.

Kyllä palvelusväelläkin oli ihan käymälät. Vertaa mökkien puuceet. Linnassa asui satoja ihmisiä, ei he voineet vain ulostaa nurkkiin.

No en ole perehtynyt historiaan, mutta arvaan että joku keittiöpiika ei todellakaan käynyt paskomassa kuninkaan kanssa samassa käymälässä ja kun niitä käymälöitä oli linnan seinustoilla vain pari kappaletta, niin vähempiarvoiset paskoi jossain muualla. Olisko ollu ämpärit käytössä?

Olavinlinnassa oli vesivessa eli ulosteet molskahti istuimesta suoraan Saimaan aaltoihin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turunlinnassa on ulkoseinässä sellaisia "linnunpönttöjä", eli käymälöitä joissa siis tehtiin tarpeet niin että ne putosivat seinustalle. Mutta eiköhän nuo olleet vain aatelisten käytössä, palvelusväki kävi varmaan kyykypaskalla jossain pusikossa.

Kyllä palvelusväelläkin oli ihan käymälät. Vertaa mökkien puuceet. Linnassa asui satoja ihmisiä, ei he voineet vain ulostaa nurkkiin.

No en ole perehtynyt historiaan, mutta arvaan että joku keittiöpiika ei todellakaan käynyt paskomassa kuninkaan kanssa samassa käymälässä ja kun niitä käymälöitä oli linnan seinustoilla vain pari kappaletta, niin vähempiarvoiset paskoi jossain muualla. Olisko ollu ämpärit käytössä?

Niin. Ne kyökkipiikojen puuceet on olleet puuta. Ne on palaneet ja mahtuneet. Se, mitä nykyään linnoissa on Suomessa jäljellä, on vaan kiviranka. Linnan piha ja ympäristö on ollut täynnä hirsirakennuksia, keittokotia, jne. Linnan sisäosien katot ja seinät on usein olleet puupaneelien ja kankaiden peitossa. Ei niitä kiviseiniä juuri ole ollut näkyvissä.

Ja tavallinen väki nukkui niissä hirsirakennuksissa eikä linnassa. Linnasta työpaikan saaminen on ollut lottovoitto. Varma ruoka ja palkka, vaatteet, saanut parhaan opin omalla alallaan vanhemmilta työntekijöiltä ja muiden silmissä arvostusta.

Jopas täälla oikein ryvetään inhorealismissa. Eikö ketään kiinnosta historiassa mikään muu kuin se, miten paskottiin, minne paskottiin, kuka paskoi ja paljonko paska haisi? Luulin että täällä joku tietäisi jotain uutta ja mielenkiintoista faktaa linnaelämästä. Nämä vessajutut tietävät kaikki. Johan ne käytiin historiantunneilla läpi.