Kaksoistutkinto ja ylioppilaskirjoitukset

Opettajien asenne kaksoistutkintoa tekeviä kohtaan on kyllä tosi surullista kuultavaa. :( 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tässä kohtaa heikko arvosana?

Kielistä on saanut vitosia. Matikasta kutosta. Äidinkieli on ollut kasia, mikä on toki hyvä.

Vitosilla ja kutosilla ei kyllä saa ylppäreitä läpi.

Lol sain ruotsista kursseilta 5 ja muutaman 6, kirjotuksista E. Ei vaan kiinnostanut ne kurssien sonnat.

Onko hän nimenomaan ammattilukio-linjalla? Siellä on  joku kirjoittanut 7 ällää. Oma lapseni varautui siihen, että jostakin aineesta tulee i ja siksi kirjoitti tarpeeksi monta ainetta, jotta kompensaatiopisteet riittävät. Silti oli odottanut tuloksia täristen, ja juhliin varauduttiin hyvin varovasti. Kyllä hän ne sitten läpi sai. Ammattilukiossa oli ainakin silloin erikseen amis- ja lukiojaksot, ja yleisaineet opiskeltiin ja myös kirjoitettiin paikallisessa aikuislukiossa.

Tavallisessa ammattikoulussa lukioaineita kai opiskellaan saman verran kuin amiksen yleisaineita, mutta lukiotasoisina. Tässä on ilmeisesti paljonkin vaihtelua. Jossakin kunnianhimoiset opettajat vaativat ammattikoululaisilta vähintään samaa tasoa kuin lukiolaisilta, jossakin taas opiskelijat saavat rämpiä kurssit läpi miten parhaaksi näkevät ja asenne on juuri tuo "opettajatkin aina vitsaili sillä miten turhauttavaa on opettaa amiksia".

Kaksoistutkintoon kannattaa   varata  vuosi enemmän aikaa kuin pelkkään lukioon tai amikseen. Ammattilukio on jo opetussuunnitelman mukaan 4-vuotinen, josta viimeinen vuosi tai ainakin  kevätlukukausi on käytännössä "lukulomaa" ja kirjoituksia, kuten abeillakin. Yhden tavallisesta ammattikoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneen tunnen, ja hänkin sai ylioppilastodistuksen neljännen vuoden syksyllä.

Ei kannata pitää turhaa kiirettä vaan käydä vaikka ylimääräisiä ilta- tai nettilukiokursseja niissä aineissa, joita kirjoittaa.

Nykyään koulutuksessa säästetään! Peruskoulussa se ei vielä näy tuntimäärissä, mutta ammattikoulussa ja -korkeakoulussa vapaapäiviä sanotaan "itseopiskeluksi". Minua kyllä pelottaa, miten vaikkapa sairaanhoitaja selviää työstään, jos opiskelu on ollut enimmäkseen "itseopiskelua" eli täysin teoreettista tiedonhankintaa jos sitäkään.

Toista se ennen! Minunkin alalleni oli ennen ensin vuoden yleisjakso. Sen jälkeen lajiteltiin hyvät akanoista ja opistoissa oli kolme lukuvuotta opiskelua noin 38 tuntia viikossa ja  lisäksi vielä yli puolen vuoden väliharjoittelu.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen kommentointi kertoo enemmänkin opettajien tasosta, kuin kaksoistutkinnon opiskelijoista

Vierailija kirjoitti:

Huonostihan kaksoistutkintolaisilla yleensä yo-kirjoitukset menee. Meillä lukiossa opettajatkin aina vitsaili sillä miten turhauttavaa on opettaa amiksia. :D En siis huolestuisi tyttärestäsi, ihan normaali meininki.

No en nyt tiiä, huippuoppilaita muuten meidän lukion oppilaat. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonostihan kaksoistutkintolaisilla yleensä yo-kirjoitukset menee. Meillä lukiossa opettajatkin aina vitsaili sillä miten turhauttavaa on opettaa amiksia. :D En siis huolestuisi tyttärestäsi, ihan normaali meininki.

Tätä vähän pelkäänkin. Itsekin on enemmän motivoitunut amiksesta, koska se on helpompaa. Esim amismatikasta on saanut hyviä arvosanoja, lukion taas takkuilee.

Siis mitä, onko hänellä kuitenkin ihan erikseen myös ammattikoulun matematiikkaa ja lukiomatematiikkaa? Opiskeleeko hoitoalaa, jossa on nimenomaan lääkelaskut osattava? Yleensä kaksoistutkinnon suorittajat opiskelevat vain lukiokurssit. Toisena tai kolmantena vuonna amisryhmiin ilmaantuu niitä, jotka keskeyttävät lukio-opinnot ja käyvät vain amistasoiset kurssit.

Ap:n ei tarvitse olla huolissaan lapsensa jatkomahdollisuuksista, sillä ylioppilaskokeita voi uusia ja vaikka koko lukion voi käydä amiksen jälkeen paremmalla onnella aikuislukiona.

Hyvät arvosanat sain vaikka vain pakolliset kurssit kävin. Toki suoritin ne kertauskurssit vai mitä onkaan nimeltään joissa käydään läpi mitä aiemmissa kirjoituksissa ollut jne..En muista kuuluuko ne pakollisiin kun tästä on jonkin aikaa.

Mutta sehän on ihan ihmisestä kiinni mitä arvosanoja saa. xD

Kaksoistutkintojen ja -tutkintolaisten kohdalla ongelma on usein se, että sen valitsevat sellaiset amislaiset, joilla ei edes ollut kunnon edellytyksiä lähteä lukio-opintoihin. Keskiarvo seiskan pinnassa ja lukuaineista ja kielistä ja matikasta kuutosta ja seiskaa. Amiksen puolella on helppoa, kun kokeita on aika vähän ja vaatimustaso ihan toista luokkaa kuin lukiossa. Ja kaksoistutkintolaisten suoritukset arvioidaan samalla tavalla kuin normaalilukiolaisten suoritukset. Vaatimustaso on huomattavasti tiukempi kuin peruskoulussa. Peruskoulun arvostelutaulukon mukaiset kuutoset ja jopa seiskat saattavat hyvinkin olla lukiossa nelosia, ehkä viitosia.

Oma kokemukseni on, että kaksoistutkinnon suorittaneet aikuisopiskelijat ovat pärjänneet hyvin myös yo-kokeissa. Ilmeisesti juoksut oli juostu ja motivaatio oli huipussaan. Vain harva nuori on saavuttanut ylempiä arvosanoja.

Monet ammattikoulut markkinoivat innokkaasti sekä sitä, että pelkän amiksenkin käyneet ovat kelpoisia osallistumaan yo-kokeisiin ilman lisäopintoja, että toisaalta kaksoistutkintoa. On totta, että jokainen kolmivuotisen toisen asteen koulutuksen suorittanut on kelpoinen osallistumaan yo-kokeeseen, mutta todellisuus on toisenlainen. Amiksen kurssit ovat ammatillisesti suuntautuneita ja lukiokursseihin verrattuna heppoisia sisällöltään ja vaatimustasoltaan. Lisäksi amikseen pyrkivät ainakin rintamaiden ulkopuolella ne, jotka eivät viitsi juurikaan panostaa opiskeluun, eivät viitsineet peruskoulussakaan, joten lukiokelpoisuus oli kiikun kaakun. Poikkeuksia tietysti on noiden mainittujen aikuisopiskelijoiden lisäksi muutamat harvat hyvillä arvosanoilla esim. kaupallisia aineita amikseen opiskelemaan lähteneet.  

Miten pitkien aineiden kirjoittaminen onnistui kun meille sanottiin ettei niitä voi suorittaa? Poika surikin lyhyttä matikkaa kun meinaa insinööriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonostihan kaksoistutkintolaisilla yleensä yo-kirjoitukset menee. Meillä lukiossa opettajatkin aina vitsaili sillä miten turhauttavaa on opettaa amiksia. :D En siis huolestuisi tyttärestäsi, ihan normaali meininki.

Tätä vähän pelkäänkin. Itsekin on enemmän motivoitunut amiksesta, koska se on helpompaa. Esim amismatikasta on saanut hyviä arvosanoja, lukion taas takkuilee.

Siis mitä, onko hänellä kuitenkin ihan erikseen myös ammattikoulun matematiikkaa ja lukiomatematiikkaa? Opiskeleeko hoitoalaa, jossa on nimenomaan lääkelaskut osattava? Yleensä kaksoistutkinnon suorittajat opiskelevat vain lukiokurssit. Toisena tai kolmantena vuonna amisryhmiin ilmaantuu niitä, jotka keskeyttävät lukio-opinnot ja käyvät vain amistasoiset kurssit.

Ap:n ei tarvitse olla huolissaan lapsensa jatkomahdollisuuksista, sillä ylioppilaskokeita voi uusia ja vaikka koko lukion voi käydä amiksen jälkeen paremmalla onnella aikuislukiona.

Heillä on erikseen merkonomimatikka ja lukion matikka. Amismatikassa on kaikenlaista kauppaan liittyvää laskentaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kaksoistutkintojen ja -tutkintolaisten kohdalla ongelma on usein se, että sen valitsevat sellaiset amislaiset, joilla ei edes ollut kunnon edellytyksiä lähteä lukio-opintoihin. Keskiarvo seiskan pinnassa ja lukuaineista ja kielistä ja matikasta kuutosta ja seiskaa. Amiksen puolella on helppoa, kun kokeita on aika vähän ja vaatimustaso ihan toista luokkaa kuin lukiossa. Ja kaksoistutkintolaisten suoritukset arvioidaan samalla tavalla kuin normaalilukiolaisten suoritukset. Vaatimustaso on huomattavasti tiukempi kuin peruskoulussa. Peruskoulun arvostelutaulukon mukaiset kuutoset ja jopa seiskat saattavat hyvinkin olla lukiossa nelosia, ehkä viitosia.

Oma kokemukseni on, että kaksoistutkinnon suorittaneet aikuisopiskelijat ovat pärjänneet hyvin myös yo-kokeissa. Ilmeisesti juoksut oli juostu ja motivaatio oli huipussaan. Vain harva nuori on saavuttanut ylempiä arvosanoja.

Monet ammattikoulut markkinoivat innokkaasti sekä sitä, että pelkän amiksenkin käyneet ovat kelpoisia osallistumaan yo-kokeisiin ilman lisäopintoja, että toisaalta kaksoistutkintoa. On totta, että jokainen kolmivuotisen toisen asteen koulutuksen suorittanut on kelpoinen osallistumaan yo-kokeeseen, mutta todellisuus on toisenlainen. Amiksen kurssit ovat ammatillisesti suuntautuneita ja lukiokursseihin verrattuna heppoisia sisällöltään ja vaatimustasoltaan. Lisäksi amikseen pyrkivät ainakin rintamaiden ulkopuolella ne, jotka eivät viitsi juurikaan panostaa opiskeluun, eivät viitsineet peruskoulussakaan, joten lukiokelpoisuus oli kiikun kaakun. Poikkeuksia tietysti on noiden mainittujen aikuisopiskelijoiden lisäksi muutamat harvat hyvillä arvosanoilla esim. kaupallisia aineita amikseen opiskelemaan lähteneet.  

Kielet hänelle tosiaan olivat yläasteella jo vaikeita, oli enkussa jopa helpotetussa opetuksessa ja rämpi kielet noin 6-7 arvosanoilla. Lukuaineissa taas oli hyvä (siis reaaliaineet) mutta niitä ei tuossa kaksoistutkinnon aikana ainakaan oletuksena ole, vaan ruotsi, enkku, matikka ja äikkä on ne mitä opiskellaan lukiotasoisena. Ap

Veljeni lopetti tutkinnon ammattikoulupuolen ja luki ainoastaan lukiopuolen. Kirjoitti hyvin ja pääsi yliopistoon sähkötekniikan puolelle ja valmistui DI:ksi.

Kahden eri koulun tuntijaon yhteensovittaminen oli hankalaa ilman, että toinen kärsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tässä kohtaa heikko arvosana?

Kielistä on saanut vitosia. Matikasta kutosta. Äidinkieli on ollut kasia, mikä on toki hyvä.

Vitosilla ja kutosilla ei kyllä saa ylppäreitä läpi.

Lol sain ruotsista kursseilta 5 ja muutaman 6, kirjotuksista E. Ei vaan kiinnostanut ne kurssien sonnat.

Mitä sontaa kirjoitit, jos et sitä kurssien sontaa :D

Kaksoistutkinto on paperilla hyvä idea. Käytännössä kun kaikesta leikataan, toteutukset on vedetty aika heikosti ja minimin mukaan. Kun usein juuri nämä oppilaat olisivat niitä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea kuin keskiverto lukio-opiskelijat.

Vierailija kirjoitti:

Kaksoistutkinto on paperilla hyvä idea. Käytännössä kun kaikesta leikataan, toteutukset on vedetty aika heikosti ja minimin mukaan. Kun usein juuri nämä oppilaat olisivat niitä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea kuin keskiverto lukio-opiskelijat.

Tämä.

Älä oo huolissas ap vaikka täällä on monta, jotka dissaa sekä amista, että kaksoistutkintoa. En jaksa ymmärtää tätä lukioelitismiä. Olisin helposti päässyt lukioon, jos olisin halunnut. Menin kuitenkin amikseen ja suoritin kaksoistutkinnon, molemmat hyvin arvosanoin. Ei oo mitään syytä miksei molemmat vois mennä hyvin jos vaan ihan normaalisti opiskelee. Ja amiksesta mitään tietämättömille tiedoksi, että amis ei todellakaan ole mitään lusmuilua tai helpompaa kuin lukio vaikka erilaista onkin. Tutkinnosta riippuen amiksessa opiskellaan myös muun muassa kieliä ja matematiikkaa. Esim. meillä piti opiskella verotusta, palkkalaskentaa ja kirjanpitoa.