Tuntuu, että minulla on vähemmän energiaa kuin muilla ihmisillä...
Siis luonnostaan. Jos olen klo 8-16 töissä, en kerta kaikkiaan jaksa enää tehdä illalla muuta. Tekisin vain mieli maata sohvalla. Urheilen kyllä noin neljä kertaa viikossa pitääkseni itseni kunnossa, mutta siihen on aivan pakko repiä itsensä pakolla. Eikä minusta liikkumisesta tule mitenkään pirteämpi olo. Pyrin myös nukkumaan sen 8 tuntia yössä. En vain ymmärrä ihmisiä, jotka töiden jälkeen jaksavat pirteänä lenkittää koiran, tehdä ruokaa, hoitaa lapset, urheilla ja nähdä ystäviä. Yritän kyllä olla aktiivinen, mutta se on vähän väkinäistä, kun pitää pakottaa itsensä. Viikonloppupäivinäkin jaksan ns. tehdä pari hommaa, kuten siivota asunnon, käydä kaupassa ja nähdä yhtä ystävää, mutta en sen enempää. Vaikka tekeminen olisi mukavaa, se syö silti jotenkin voimavaroja..
Olenko vain luonnostaan laiska vetelys? Miten teillä muilla, riittääkö energia tehdä aamusta iltaan kaikkea?
Kommentit (10)
Pyrin syömään ihan perusterveellisesti 4-5 kertaa päivässä. En nyt mitenkään maailman terveellisimmin, mutta perusruokaa.
Enkä oikeastaan koe olevani introvertti, nautin ihmisten seurasta ja sohvalla makoilukin sujuu leppoisammin miehen kainalossa.
/Ap
Mun mielestä kuulostat kohtalaisen energiseltä. Itse en jaksa millään urheilla, mutta toisaalta pakollista liikuntaa tulee työnnellessä lapsia rattailla päiväkotiin ja takaisin mäkistä reittiä. En itsekään jaksaisi oikein mitään työpäivän jälkeen, mutta lasten kanssa on pakko vääntää jotain ruokaa ja jaksaa touhuta jonkin aikaa ennen nukkumaanmenoa. Kavereita tapaan harvoin, joten silloin kun nähdään olen aika innoissani vaikka väsyttääkin. Olen kyllä aina pohtinut samaa kuin sinä, eli miten itsellä tuntuu olevan niin vähän energiaa muihin verrattuna. Jos olisi mahdollista, nukkuisin varmaan päikkäreitä pari tuntia joka päivä.
Samaistun aloittajan tekstiin! Luulin kylläkin, että se on aika normaalia :D Tuskin sinussa on mitään vikana.
Minä taas olen erittäin voimakkaasti introvertti ja tuo aloituskuvaus sopii minuun täydellisesti. Ihan pienestä lapsesta lähtien ja nuoruuden halki on aina tuntunut etten pysy muitten perässä, Voimavaroja tuntuu löytyvän 50% siitä mitä muilla. En voisi ikinä haaveilla edes lapsista, sillä en jaksaisi sitä hässäkkää. Meitä vaan nyt on näitä puolitehon eläjiä :)
Sama täällä. En jaksa käydä edes kokoaikatyössä. Syön hyvin, nukun ja liikun, jotta energiatasot nousisivat, mutta niin ei tapahdu. Ääri-introverttiydestä kai tämä sitten johtuu.
Aloittaja ja muut: entäpä jos antaisitte itsellenne vähän löysää? Nykymaailmassa on niin ihailtavaa olla tehosuorittaja, joka konemaisesti herää 6.30, suorittaa askareita toisensa perään ja menee nukkumaan 23.00, urheilee neljästi viikossa, syö viisi ateriaa päivässä, näkee ystäviä, kehittelee projekteja, on täysin terve, suoli toimii säännöllisesti joka aamu ja seksielämä luistaa. Mutta ei aina kannata vertailla itseään muihin. Jos sinusta tuntuu hyvältä maata sohvalla hyvän kirjan kanssa, voit ihan hyvin tehdä niin. Ei elämän pitäisi olla vaan pakonomaista puurtamista silmät sikkuralla. Tätä mieltä minä olen.
Tunnistan tilanteen. Minua auttoi energiatasojni nousussa, että sain kilpirauhaslääkityksen, kun arvot olivat aivan pikkuisen yli viitteen. Kaikki lääkärit eivät anna, mutta oirekuvaus sopi kilpirauhasn vajaatoimintaan, joten lääkäri oli armollinen. Lääkitys korjasi tilannetta vähitellen.
Muita korjaavia tekijöitä omalla kohdallani: huomion kiinnittäminen jodin saantiin. Jos ihminen ei syö maitoa, munia ja kalaa, jodin saanti saattaa jäädä vähäiseksi. Nautin siksi sellaista monivitamiinia, jossa on jodia. Myös rautatablettien syöminen, puhumattakaan D-, C- ja B-vitamiineista, on auttanut. Syön myös kurkumavalmistetta
En kuitenkaan yleistä, mutta nämä muutokset auttoivat minua. Itsekin ihmettelen.
Minkälaista ravintoa ja minkälaiset ruokailuajat?