Tulin juuri työhaastettelusta, joka meni täysin mönkään
Haastattelu kesti vain n. 10 minuuttia. Minulta ei edes kysytty henkilöllisyystodistusta eikä työtodistuksia aiemmista paikoista.
Olin laittautunut tunteja, meikannut ja laittanut hiukset, tarkistin ettei vaatteissa ole karvan karvaa (omistan kissoja), ja vaatteet valitsin huolella. Valmistauduin koko aamun ja eilisen illan. Olin haastateltavana myyjän paikkaan, ja haastettelijat olivat huvittuneita yritykselleni 'koemyydä' tuotetta. Jäädyin täysin. En ollut ajatellut mahdollisuutta, että minun pitäisi näyttää, miten myisin tuotteen, sillä minulla ei ole työkokemusta myyjänä, ja ajattelin, että työhön perehdytetään (jolloin siis oppii että miten kyseisessä liikkeessä tavaroita kannattaa myydä). Itkettää, enkä varmasti saa kyseistä työpaikkaa. Luultavasti osasyy siihen oli ruma ulkonäköni, myyjän työssä kun täytyy näyttää vähintään siedettävältä. Oli pakko avautua, niin surkeat fiilikset. Ilmeisesti siivous on ainoa työ, mihin juuri minä olen tarpeeksi hyvä. :(
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Niin, jäätyä ei saa, mutta minullekin on vaikeaa leikkiä noissa haastattelutilanteissa. Sitten kun olen oikeasti töissä, puhun ihmisille ihan helposti. Saan jopa kehuja siitä. Mutta kuviteltu tilanne ei onnistu.
Kaipa se leikki testaa paineensietokykyä ja semmosta ööh tilanteeseen sopeutumista + keksimiskykyä. Niistä hyötyä työssä. Ei sitä voi kieltää.
Mieheni on tajuton puhumaan ja myymään, kyllä kateeksi käy kun tyyppi tyyliin aina saa työn jos vaan pääsee haastikseen.
Minä olen erinomainen englannissa. Keskustelen sujuvasti enkuksi, olen ennenkin käynyt neuvotteluja kasvotusten ja sähköpostitse entisissä työpaikoissa globaalien kumppaneiden kanssa.
Viime viikolla olin työhaastattelussa ja vaihdettiin englannin kieleen ja menin ihan lukkoon. Sönkkäsin ja emmin ja hain sanoja pitkään. 1,5 vuotta lapsen kanssa kotona on näköjään tehnyt tehtävänsä eikä enkkua ole tullut käytettyä, se siitä työpaikasta sitten... :/ Eli et ole ainoa joka tekee virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Tasan yhteen haastatteluun olen päässyt näiden kahden työttömyysvuoden aikana. Että ei mene hyvin täälläkään!
Mikset mene siivoojaksi, kun et selvästikään omalle alallesi työllisty? Tuilla liian kiva loisia?
Aikoinaan hain jotain keittiöalan paikkaa. Haastattelussa minulta kysyttiin, että mitä vastaisin, jos asiakas sanoisi puuron palaneen pohjaan. Jotain koetin selittää. En saanut paikkaa.
Jäi vähän ontto olo.
Kokemusta rikkaampana seuraaviin haastatteluihin, jos nyt ei nappaa.
Käännä tämä pettymys voimaksesi :)
Tsemppiä 💛
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelussa voi joutua vaikka tanssimaan! Minä tein kerran täydellisen Moonwalkin ja en siltikään saanut paikkaa. Harmittaa vieläkin.
Mihin ihmeen paikkaan oot hakenu???? Jos työ ei sisällä tanssimista niin tokihan on vaan pompottelua ja pellenä pitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasan yhteen haastatteluun olen päässyt näiden kahden työttömyysvuoden aikana. Että ei mene hyvin täälläkään!
Mikset mene siivoojaksi, kun et selvästikään omalle alallesi työllisty? Tuilla liian kiva loisia?
Koska en ole päässyt sinnekään edes haastatteluun. Kuvitteletko, etten sitäkin työtä olisi jo tässä ajassa hakenut?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap siis siivoojana tällä hetkellä, kun tiedät olevasi siihen tarpeeksi hyvä? Jos, niin miksi ihmeessä haluat vaihtaa provikkapohjaiseksi aktiivimyyjäksi kun sulla ei karismaa ja kokemusta/taitoja kyseiseen hommaan selvästikään ole?
Kyllä työ tekijäänsä opettaa. Minä olen nuorempana lukioikäisenä, ujona ja introverttina ollut kaupan kassalla töissä, jossa tulee ihan oma "työmode" päälle ja minustakin kuoriutui supliikki kassaneiti.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti valitsimme tuon serkkupojankumminkaimankissan taas.
Miten joku kissa muka voi myydä huonekaluja?! Jotain rajaa noihin juttuihisi!
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti valitsimme tuon serkkupojankumminkaimankissan taas.
Hehe, olisi se aika hauska nähdä kissa isossa myyjäntakissa esittelemässä naukuvalla äänellä pehmeää petiä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jäätyä ei saa, mutta minullekin on vaikeaa leikkiä noissa haastattelutilanteissa. Sitten kun olen oikeasti töissä, puhun ihmisille ihan helposti. Saan jopa kehuja siitä. Mutta kuviteltu tilanne ei onnistu.
Kaipa se leikki testaa paineensietokykyä ja semmosta ööh tilanteeseen sopeutumista + keksimiskykyä. Niistä hyötyä työssä. Ei sitä voi kieltää.
Kuten sanoin, minä pärjään töissä, kunhan paikan saan. Ei siis ole sopeutumisesta tai keksimiskyvystä kiinni.
Sitä paitsi, eivät kaikki kaupan myyjät ole hyviä, vaikka ovat niistä testeistä läpi päässeet. Vaikka minkälaista ylimielistä ja palveluhalutonta tyyppiä on tuolla palkkaa saamassa. Mutta kai he sitten ovat niin paljon parempia kuin minä ja muut, jotka eivät testeissä menesty.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap siis siivoojana tällä hetkellä, kun tiedät olevasi siihen tarpeeksi hyvä? Jos, niin miksi ihmeessä haluat vaihtaa provikkapohjaiseksi aktiivimyyjäksi kun sulla ei karismaa ja kokemusta/taitoja kyseiseen hommaan selvästikään ole?
En ole, olen osa-aikatöissä sosiaalialalla, mutta tarvitsen kesäksi kokopäiväistä työtä. Olen todella hyvä ihmisten kanssa, ruma toki, sitä ei voi kieltää. Minua ei oltaisi kutsuttu haastatteluun, jos en olisi ollut potentiaalinen työntekijä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasan yhteen haastatteluun olen päässyt näiden kahden työttömyysvuoden aikana. Että ei mene hyvin täälläkään!
Mikset mene siivoojaksi, kun et selvästikään omalle alallesi työllisty? Tuilla liian kiva loisia?
Kunnes seuraava yt-kierros vapauttaa sinutkin työnteon ikeestä.
Tasan yhteen haastatteluun olen päässyt näiden kahden työttömyysvuoden aikana. Että ei mene hyvin täälläkään!