Yliopistomaailman käsittämättömyydet

Vierailija kirjoitti:

Voiko yliopistolla vain opiskella rauhassa, tehdä hommansa ja lähteä kotiin? Vai alkaako selän takana supina, että mikä totakin vaivaa. Itse olen alan vaihtaja ja 30-vuotias ja menossa yliopistoon ensimmäistä kertaa - mikäli vain pääsen toki.

Ei kiinnostaisi lasten kuppikunnat ja seurat, tekemiset, olemiset. Minulla on oma elämä enkä usko, että minun tarvitsee juosta yliopiston kemuissa ja muissa. Onko tällainen normaalia vai pitääkö siellä jotenkin, noh, seurustella toisten kanssa :D En tiedä ymmärrättekö mitä tarkoitan :D

Minua taas kiinnostaa onko +35-vuotiaalla mitään mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin yliopistolla, vai onko meidän vanhojen osana vain opiskella. Katsotaanko erilaisissa aktiviteeteissa kieroon jos yli-ikäiset tulevat osallistumaan?

Vähän yllätyin, että näin monella näyttää olevan negatiivisia kokemuksia ryhmätöistä. Itse opiskelen ainetta, jossa ryhmätöitä ei ole ikinä, eikä tämäkään kyllä hyvä ole. Opinnot pystyy suorittamaan puhumatta juuri koskaan kenellekään mitään. Opiskelin tätä nykyistä alaa aluksi sivuaineena, ja koska en ollut mukana niissä ensimmäisen syksyn tapahtumissa, en ole oikein kunnolla tutustunut muihin. Ryhmätöiden avulla voisi jotenkin vaivihkaa tutustua toisiin, eikä tarvitsisi yrittää väkisin keksiä tikusta asiaa.

Eräässä yliopistossa oli aikoinaan "C-Munkit" -porukka johon päästäkseen piti olla  C-munkit. Harmitti kun  en päässyt mukaan. Johtuukohan siitä että olen mies.

1. Minut yllätti pahiten aivottoman ulkoaopettelun määrä. Kävin varsin innostavan ja laadukkaan lukion, jossa kannustettiin omaan ajatteluun, analyyttiseen otteeseen ja ylipäätään ruokittiin aivotoimintaa. Yliopistomaailma tuntui sellaisen jälkeen erittäin masentavalta ja lannistavalta taantumiselta ameban tasolle.

2. Henkilökunnan osaamattomuus ja välinpitämättömyys sekä ylipäätään opetuksen ala-arvoinen laatu tuntui pöyristyttävältä. Opiskelijoihin suhtauduttiin usein alentuvasti ja vähättelevästi. Professorit päivittelivät ääneen opiskelijoiden tasoa käytävillä, vaikkeivat itse hallinneet alkeellisempiakaan pedagogisia taitoja saati sitten oikeinkirjoitusta (ja paikoitelleen edes substanssiakaan).

3. Joku täällä ihmetteli, miksi toiset saapuvat massaluennoille lapsen kanssa. Noh, jos jää jälkeen perheenlisäysten, töiden ja/tai sairastamisen vuoksi kurssikavereiden vauhdista, niin on vain pakko tehdä. Proffat eivä juosta, anna salasanoja Moodleen, vastaa sähköposteihin tai ylipäätään yritä mitenkään edesauttaa opintojen edistymisessä. Jos kurssilla ei ole valmiiksi tuttuja, sinne on pakko raahautua. Opinnoissa on hirvittävän helppo jäädä jälkeen itsestä johtumattomista syistä.

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että esimerkiksi englannin kääntäjiä koulutetaan koko ajan, vaikka entisistäkään suuri osa ei ole koulutustaan vastaaissa töissä. Tämä on minusta opiskelijoita kohtaan väärin. Vaikka inhoan Grahn-Laasosta, tavallaan on ihan järkevää kouluttaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Humanismi on söpöä ja olen itsekin humanisti, se ei vain työllistä kovin hyvin, jos on antropologia tai folkloristiikka pääaineena. 

Tiedän yhden nuoren kääntäjän, joka hankki lähihoitajan pätevyyden valmistuttuaan kääntäjäksi. 

Minä olen ottanut asian niin, että yliopistotutkinnolla saa muodollisen kelpoisuuden melkein mihin tahansa, jos esim. viroista puhutaan. Olen itsekin koulutukseltani  kääntäjä mutta työskentelen valtiolla talousasiantuntijana. Minusta ihan liikaa takerrutaan siihen, mitä jollakin tutkinnolla voi tehdä.

Itse kuitenkin näen asian niin että verkostoituminen kannattaa suorittaa parhaiden opiskelijoiden kanssa, ja hyvät työharjoittelut ja opinnäytetyöt hakkaavat CV:ssä pelkän ainejärjestössä mukanaolon.

Hyvä, että näet. Minä puolestani en osallistunut ainejärjestötoimintaan, koska kustannussyistä jouduin kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotena asumaan naapurikaupungissa. Tämähän ei estänyt hoitamasta opiskelujani hyvin, mutta sain silti "ulkopuolisen" maineen. Ihmiset halusivat olla omissa piireissään, enkä kelvannut kahvi- tai lounasseuraksi. Jos yritin osallistua kursseilla tai ryhmätöissä, niin muut olivat vaivautuneita, että mitä se "ulkopuolinen" nyt yrittää. Nämä toiset olivat jo tuolloin tulleet läheisiksi ystäviksi, jotka järjestivät yhteisiä bileitä ja viikottaisia epävirallisia lukupiirejään. Sen koommin he ovatkin pitäneet yhtä ja huolehtineet keskinäisistä eduistaan. Nykyisin heillä on suosittelurinkeihin ja muuhun korruptioon perustuvat hyvät akateemiset urat ja minä olen syrjäytynyt pitkäaikaistyötön "hyvistä työharjoitteluistani" ja tieteellisistä näytöistäni huolimatta.

Opiskeluaikana ei varmaan mikään, mä valmistuin 17 vuotta sitten. Ihmetyttää ikäiseni ja vanhemmat ikiopiskelijat, jotka ovat tän 10 Facebook-vuotta tehneet säännöllisesti faceen näitä päivityksiä Pitäis sitä graduakin tehdä ja Tein tänään sivun verran gradua ja Ai että kun ahdistaa taas tää gradun teko.

Luovuttaisivat jo tai olisivat luovuttaneet 15 vuotta sitten. Ei oikein jaksa 40-50-vuotiaiden graduruikutusta.

Ei kai kukaan oikeasti laita ainejärjestö n diipadaaba vastuita CV:en?

Vierailija kirjoitti:

Eräässä yliopistossa oli aikoinaan "C-Munkit" -porukka johon päästäkseen piti olla  C-munkit. Harmitti kun  en päässyt mukaan. Johtuukohan siitä että olen mies.

Oikeasti nämä eivät ole vitsejä! Vuoden kestäneellä tutkimusharjoituskurssilla olin ryhmän ainut mies (ja lisäksi varattu). Nyt voin hyvällä syyllä kysyä, minkälaisella kulmalla olisin voinut uskottavasti verkostoitua noiden ihmisten kanssa? "Hei, sulla on ollut tässä tosi kiinnostavia näkemyksiä, lähdetäänkö kahville keskustelemaan niistä?" Kuvaavin hetki noista kokemistani verkostoitumisvaikeuksista oli, kun menimme juhlistamaan kurssin loppumista yksille. Melko pian muut halusivat lähteä jatkoille Naisasialiitto unionin jäsentapahtumaan, johon miehiltä oli pääsy kielletty. Verkostoidu siinä sitten.

Uskoisin, että se johtuu tässäkin keskustelussa mainituista asioista: nuoret opiskelijat kuppikunnittuvat nopeasti eikä heillä ole tarve sen jälkeen enää harrastaa mitään yhteisöllisyyttä, sitten on ne sosiaalisesti rajoittuneet, ujot tyypit, joille kommunikointi on muutenkin epäluontevaa ja sitten on ihmisiä, jotka muuten vaan kokevat, etteivät tarvitse uusia tuttavuuksia. Lopputulos: yliopisto-opiskelu on todella yksinäistä puuhaa, jos et ole heti opiskelun alussa alkanut tiivisti hengaamaan kurssikavereiden kanssa.

- Kuppikunnat muodostuivat nopeaa, eikä osata puhua enää kuin omille kavereille. Kaikkien kaveri ei voi olla. On pakko valita.

Tämä oli myös minun pointtini! Kyseessä on todellinen ilmiö (, minkä vahvistavat myös aiheesta tehdyt tutkimukset - eivät vain pari Vauva-av-kirjoittelijaa).

T. Akateeminen syrjäkki 145

Vierailija kirjoitti:

Humanisti tässä hei..

kummastutti mun tutkinnon hienouden hehkuttaminen ja sen lakaiseminen yliopistolla maton alle, että vaikea on työllistyä. Toki hankala aihe ja miksi pitäisi velloa sellaisessakaan, että "ei tämä mihinkään johda", mutta silti.

Vanhan sukupolven proffa oli myös kummallinen tapaus, eli jossain omassa maailmassaan, jossa ei ollut internettiä eikä edes sähköpostia vaan melkein kaikki jonkun pään sisällä ja mahdolliset lisätiedot saattoi tarkistaa vanhoista kirjoista. Myös latinankielisten lausahdusten osaaminen kuului tähän. Ei siis pidä ymmärtää väärin, latinan kielen tuntemus on hieno asia, mutta hänellä se rajoittui siihen, että tentataan opiskelijoilta "tiedätkö mitä tarkoittaa veni vidi vici" eli sellaista "hauki on kala" -juttua. Tietysti ajat muuttuvat, mutta tuossa tapauksessa tuntui sukupolvien välinen ero suurelta ja vuosia aikaisemmin yliopisto-opintojen sisällöt ja tavoitteet on määritelty niin kovin eri tavalla.

Satuitko opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä Helsingissä? Vai onkohan noita latinantenttaajia enemmänkin?

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että esimerkiksi englannin kääntäjiä koulutetaan koko ajan, vaikka entisistäkään suuri osa ei ole koulutustaan vastaaissa töissä. Tämä on minusta opiskelijoita kohtaan väärin. Vaikka inhoan Grahn-Laasosta, tavallaan on ihan järkevää kouluttaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Humanismi on söpöä ja olen itsekin humanisti, se ei vain työllistä kovin hyvin, jos on antropologia tai folkloristiikka pääaineena. 

Tiedän yhden nuoren kääntäjän, joka hankki lähihoitajan pätevyyden valmistuttuaan kääntäjäksi. 

Minä olen ottanut asian niin, että yliopistotutkinnolla saa muodollisen kelpoisuuden melkein mihin tahansa, jos esim. viroista puhutaan. Olen itsekin koulutukseltani  kääntäjä mutta työskentelen valtiolla talousasiantuntijana. Minusta ihan liikaa takerrutaan siihen, mitä jollakin tutkinnolla voi tehdä.

Ahhahhahhaaa... Tämähän selittääkin sitä, miksi moni asia on kuralla, jos kääntäjät toimivat talousasiantuntijoina. Ei millään pahalla, mutta sille on olemassa ihan oikea syy, miksi vähänkään haastavampia töitä tekevän talousasiantuntijan pitäisi olla opiskellut omaa alaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Vaikka siihen työhön olisi vuosia käytetty aikaa ja vaikka se olisi 100 sivua pitkä, niin ei siitä voi vitosta antaa, jos työn sisältö ei ole vitosen arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Ei johda hyvään tuollainen pidemmän päälle. On jopa katastrofin ainekset ilmassa, jos aletaan tuossa jo stressin puolelle mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Vaikka siihen työhön olisi vuosia käytetty aikaa ja vaikka se olisi 100 sivua pitkä, niin ei siitä voi vitosta antaa, jos työn sisältö ei ole vitosen arvoinen.

Tuossahan ei mainittu sisällöstä mitään vaan ainoastaan se että ei voi antaa vitosta kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Täällä myös kokemuksia mielivaltaisesta arvostelusta. Yliopistossa arvostelun ei kuulu mennä mitenkään gaussin käyrään väkisin laitettuna. Jos perustelut ovat yllä mainitun kaltaisia, suosittelen tekemään asiasta valituksen ylemmälle taholle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Vaikka siihen työhön olisi vuosia käytetty aikaa ja vaikka se olisi 100 sivua pitkä, niin ei siitä voi vitosta antaa, jos työn sisältö ei ole vitosen arvoinen.

Ei, mutta jos kysytään arvosanan perustelua, lehtorin täytyy kyetä antamaan perustelut. Jos perustelu on vain: "en minä voi kaikille vitosta antaa", se viittaa hatusta heitettyyn arviointiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4. Tenttien arvostelu tuntui usein pähkähullulta. Kävin muutaman kerran tiedustelemassa arvostelun perusteita saatuani paljon odottamaani huonomman arvosanan, mutta tentin/tenttikysymyksen arvostelusta vastannut henkilö ei edes tiennyt, mikä vastauksessa oli vikana. Loistavaa.

Tämä! Opiskelen alaa, jossa suurin osa opiskelijoista ovat erittäin tunnollisia suorittajia. Oma ryhmäni sai ryhmätyöstä 4. Aikaa työhön käytettiin hurjasti ja lopputuloksena 18 sivun ryhmätyö (liitteet ja lähteet päälle). Lehtorin perustelu arvosanalle oli, että en minä voi kaikille vitosta antaa.

Kilpailumeininki aiheuttaa stressiä, parhaat vievät hyvät harjoittelupaikat päältä.

Vaikka siihen työhön olisi vuosia käytetty aikaa ja vaikka se olisi 100 sivua pitkä, niin ei siitä voi vitosta antaa, jos työn sisältö ei ole vitosen arvoinen.

Pedagogisesti opettajan tulisi kyetä antamaan opiskelijoille sellaiset eväät ja ohjeistukset, että ei pääsisi tapahtumaan ristiriitaa 100 sivua, 500 tuntia, kakkosen arvosana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että esimerkiksi englannin kääntäjiä koulutetaan koko ajan, vaikka entisistäkään suuri osa ei ole koulutustaan vastaaissa töissä. Tämä on minusta opiskelijoita kohtaan väärin. Vaikka inhoan Grahn-Laasosta, tavallaan on ihan järkevää kouluttaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Humanismi on söpöä ja olen itsekin humanisti, se ei vain työllistä kovin hyvin, jos on antropologia tai folkloristiikka pääaineena. 

Tiedän yhden nuoren kääntäjän, joka hankki lähihoitajan pätevyyden valmistuttuaan kääntäjäksi. 

Minä olen ottanut asian niin, että yliopistotutkinnolla saa muodollisen kelpoisuuden melkein mihin tahansa, jos esim. viroista puhutaan. Olen itsekin koulutukseltani  kääntäjä mutta työskentelen valtiolla talousasiantuntijana. Minusta ihan liikaa takerrutaan siihen, mitä jollakin tutkinnolla voi tehdä.

Ahhahhahhaaa... Tämähän selittääkin sitä, miksi moni asia on kuralla, jos kääntäjät toimivat talousasiantuntijoina. Ei millään pahalla, mutta sille on olemassa ihan oikea syy, miksi vähänkään haastavampia töitä tekevän talousasiantuntijan pitäisi olla opiskellut omaa alaansa.

Sä sekoitat keskenään muodollisen kelpoisuuden ja osaamisen. Osaamista voi hankkia monella tavalla, muodollinen kelpoisuus on taas  kirjaimellisesti sitä, mitä se sanookin olevansa, muodollista. Osaaminen on helposti mitattavissa ja harva selviää puolen vuoden koeajasta, jos ei osaa hommiaan.