Mistä johtuu toisten tarve kuvitella muiden olevan kateellisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Jos vertaat itseäs toiseen, sä olet silloin aina huonompi kuin toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Se on sen miehen vaimon elämää, miehensä vaimona. Kenen muunkaan elämää se olis jos sä fyysisesti olet paikalla. Et sä ole yrittäjä, sä olet yrittäjän puoliso.

Ehkä se vaan tuntuu kehuskelulle vaikka toinen kertoilis ihan neutraalisti. Onhan sekin aika epäreilua jos toinen saa puhua omasta elämästään mut sä et sais puhua omastas, vaikka se olis parempaa tai ainakin erilaista kun sun elämä. Miks toisen pitäis olla hiljaa? Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Itseensä ja asioihinsa tyytyväinen, hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei vaivaudu edes miettimään, onko joku hänelle kateellinen jostakin. Sellaista harrastavat vain epävarmat ja tyytymättömät ihmiset, jotka itsekin tietävät että he eivät ole ensimmäisinä kateuden kohdetta valittaessa.

Ja jotka ovat itse aivan käsittämättömän kateellisia kaikille ja kaikesta. Jopa siitä että kukaan ei ole itselle kateellinen.

Älkää nyt, kaikki aikuiset ihmisethän ovat kateellisia käsiveskoista, miehistä, kropista, hiuksista ja koulutuksista. Paitsi että nuo kaikki ovat about kaikkien saavutettavissa jos niitä kauheasti haluaa, missä järjestyksessä, se on asia erikseen.

Eihän tuollaisten asioiden hankkimisessa ja vaalimisessa olisi mitään järkeä, jollei voisi kuvitella olevansa niiden vuoksi muiden kadehtima. Siksi sellaista vaihtoehtoa ei voi edes sanoa olevan, että joku kunnan vuokraluukussa asuva lihava lissu olisi tuikityytyväinen olemiseensa duunarimiehensä ja räkänokkapenskojensa kanssa, rämässä nissanissaan, minimipalkkatyössään ja halpahallivaatteissaan. Se jotenkin tekee tyhjäksi kaiken sen näyttämisen ja pätemisen, joka ilmeisesti tehdäänkin enemmän muille kuin itselle - samalla tavalla vanhalla tojotalla pääsee töihin, mutta uudella mersulla saa kuvitella ja toivoa, kuinka liikennevaloissakin se viereisellä kaistalla oli kateellinen ja osastopäällikkökin töissä on, ihan varmasti on. Koska itsekin olisin.

Ihmisen ajatukset ja kuvitelmat kertovat aika paljon hänestä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Se on sen miehen vaimon elämää, miehensä vaimona. Kenen muunkaan elämää se olis jos sä fyysisesti olet paikalla. Et sä ole yrittäjä, sä olet yrittäjän puoliso.

Ehkä se vaan tuntuu kehuskelulle vaikka toinen kertoilis ihan neutraalisti. Onhan sekin aika epäreilua jos toinen saa puhua omasta elämästään mut sä et sais puhua omastas, vaikka se olis parempaa tai ainakin erilaista kun sun elämä. Miks toisen pitäis olla hiljaa? Sivusta.

Ei se kertominen, vaan tapa miten kertoo. Äänensävy. Miten kertominen liittyy tilanteeseen.

Esim. itse en uuden Mersun vioista olisi alkanut puhua noin vaan tyhjästä (koska se olisi ollut juurikin kehuskeluksi tulkittavaa että nyt halutaan tuoda esille että Mersulla ja uudella ajetaan), mutta kun toinen paikallaolija mainitsi oman autonsa olevan jatkuvasti takuuhuollossa että olisikohan saksalainen auto ollut laadukkaampi, niin tähän oli aivan luontevaa mainita että eipä se Mersukaan sen kummempi ole vaikka laatuauton maineessa onkin ja sitten ne viat.

Ymmärrätkö eron? Alkaa ilman syytä voivotella, kuinka se uusi Mersu taas renkkaa (kehuskelua) tai kertoa, että renkkaa se uusi Mersukin (luonteva maininta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Se on sen miehen vaimon elämää, miehensä vaimona. Kenen muunkaan elämää se olis jos sä fyysisesti olet paikalla. Et sä ole yrittäjä, sä olet yrittäjän puoliso.

Ehkä se vaan tuntuu kehuskelulle vaikka toinen kertoilis ihan neutraalisti. Onhan sekin aika epäreilua jos toinen saa puhua omasta elämästään mut sä et sais puhua omastas, vaikka se olis parempaa tai ainakin erilaista kun sun elämä. Miks toisen pitäis olla hiljaa? Sivusta.

Ei se kertominen, vaan tapa miten kertoo. Äänensävy. Miten kertominen liittyy tilanteeseen.

Esim. itse en uuden Mersun vioista olisi alkanut puhua noin vaan tyhjästä (koska se olisi ollut juurikin kehuskeluksi tulkittavaa että nyt halutaan tuoda esille että Mersulla ja uudella ajetaan), mutta kun toinen paikallaolija mainitsi oman autonsa olevan jatkuvasti takuuhuollossa että olisikohan saksalainen auto ollut laadukkaampi, niin tähän oli aivan luontevaa mainita että eipä se Mersukaan sen kummempi ole vaikka laatuauton maineessa onkin ja sitten ne viat.

Ymmärrätkö eron? Alkaa ilman syytä voivotella, kuinka se uusi Mersu taas renkkaa (kehuskelua) tai kertoa, että renkkaa se uusi Mersukin (luonteva maininta).

Enpä ole ollut paikalla, mut pitäskö sen sitte vaan olla hiljaa kun sillä on se mersu ja jos sillä on varaa siihen, pitäskö ostaa vuoden 95 nissani joka jättää tielle? Jos ostaa sen nissanin eikö siitä voi päätellä jos haluaa kuvitella, niin että luulee muiden kadehtivan? Tai jotain muuta millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

attribuutioerhe

Se että toinen kertoo ostaneensa vuittonin, särähtää sellaisen korvaan, jolla siihen ei ole varaa ja jos kuvittelet, että hyvätuloinen ajattelee muiden kadehtivan, se kertoo siitä, että sä joko itse kadehdit tai ajattelisit muiden kadehtivan, jos sä olisit hyvätuloinen. Vanha sanonta: Se kuka haukkuu on itse, pitää paikkansa.

Tässäkin topikissa on paljon niitä, joille on tärkeää että muut olisivat kateellisia. Luulisi olevan ankeaa elää kaikenaikaa miettien muita ja mitä ne nyt ajattelee ja onhan ne kateellisia, onhan. Voisi luulla, että vaikka onkin merkkiveskaa, rakennekynttä ja tekoripseä, on kuitenkin vähän huono itsetunto kun muiden ihmisten mielipiteet ja ennenkaikkea ihailu  on noin tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin topikissa on paljon niitä, joille on tärkeää että muut olisivat kateellisia. Luulisi olevan ankeaa elää kaikenaikaa miettien muita ja mitä ne nyt ajattelee ja onhan ne kateellisia, onhan. Voisi luulla, että vaikka onkin merkkiveskaa, rakennekynttä ja tekoripseä, on kuitenkin vähän huono itsetunto kun muiden ihmisten mielipiteet ja ennenkaikkea ihailu  on noin tärkeitä.

Mun kokemusten mukaan ne on yleensä ne köyhemmät joille aihe on mieluinen. Itsellä ei yhtäkään Vuittonia, mut niimpä vaan kerran yks kaveri kysy happamalla naamalla mun halpis veskasta, onko se. Muutenkin käytän halpisvaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Se että toinen kertoo ostaneensa vuittonin, särähtää sellaisen korvaan, jolla siihen ei ole varaa ja jos kuvittelet, että hyvätuloinen ajattelee muiden kadehtivan, se kertoo siitä, että sä joko itse kadehdit tai ajattelisit muiden kadehtivan, jos sä olisit hyvätuloinen. Vanha sanonta: Se kuka haukkuu on itse, pitää paikkansa.

Väitätkö siis, että a) kaikki, joilla on esim. luiska, ovat hyvätuloisia ja b) kaikilla hyvätuloisilla on luiska?

Entä jos sen hyvätuloisen korvaan särährää jonkun luiskaostos siksi, että hyvätuloinen tietää luiskaostajan ostaneen veskansa osamaksulla ja asuvan vuokrakämpässä, koska on pienituloinen ja siksi hänen tuloillaan on typerää hankkia luiska kun rahalle olisi järkevämpääkin käyttöä? Voisiko tämä olla mahdollista? Ja hyvätuloinen ei ole kateellinen eikä halua luiskaa siksi, koska niitä on paljon ihmisillä, jotka hankkivat niitä näyttääkseen hyvätuloisilta vaikka eivät ole ja näinollen luiska ei olekaan mikään absoluuttinen hyvätuloisuuden osoitus?

Kun asioissa on aina muitakin puolia kuin se, minkä itse niissä haluaisi olevan. Vaikka itselle luiska olisikin upeinta maailmassa ja sen saaminen siksi velan ottamisen arvoista, on mahdollista että jollekulle joka voisi sen hankkia käteisellä niillä rahoilla, mitkä taskusta tippuu, se ei olekaan tavoiteltavaa.

Siinä mielessä se, että ajattelee muiden kadehtivan itseä syystä x, kertoo eniten nimenomaan ajattelijasta itsestään ja hänen arvostuksistaan. Muiden arvostuksista hän ei voi tietää, mutta voi kuvitella että kyllähän kaikki muutkin haluavat ja kadehtivat luiskaa koska minäkij teen niin. Välttämättä ja todennäköisesti kaikki eivät kuitenkaan ajatteke samoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Se on sen miehen vaimon elämää, miehensä vaimona. Kenen muunkaan elämää se olis jos sä fyysisesti olet paikalla. Et sä ole yrittäjä, sä olet yrittäjän puoliso.

Ehkä se vaan tuntuu kehuskelulle vaikka toinen kertoilis ihan neutraalisti. Onhan sekin aika epäreilua jos toinen saa puhua omasta elämästään mut sä et sais puhua omastas, vaikka se olis parempaa tai ainakin erilaista kun sun elämä. Miks toisen pitäis olla hiljaa? Sivusta.

Ei se kertominen, vaan tapa miten kertoo. Äänensävy. Miten kertominen liittyy tilanteeseen.

Esim. itse en uuden Mersun vioista olisi alkanut puhua noin vaan tyhjästä (koska se olisi ollut juurikin kehuskeluksi tulkittavaa että nyt halutaan tuoda esille että Mersulla ja uudella ajetaan), mutta kun toinen paikallaolija mainitsi oman autonsa olevan jatkuvasti takuuhuollossa että olisikohan saksalainen auto ollut laadukkaampi, niin tähän oli aivan luontevaa mainita että eipä se Mersukaan sen kummempi ole vaikka laatuauton maineessa onkin ja sitten ne viat.

Ymmärrätkö eron? Alkaa ilman syytä voivotella, kuinka se uusi Mersu taas renkkaa (kehuskelua) tai kertoa, että renkkaa se uusi Mersukin (luonteva maininta).

Enpä ole ollut paikalla, mut pitäskö sen sitte vaan olla hiljaa kun sillä on se mersu ja jos sillä on varaa siihen, pitäskö ostaa vuoden 95 nissani joka jättää tielle? Jos ostaa sen nissanin eikö siitä voi päätellä jos haluaa kuvitella, niin että luulee muiden kadehtivan? Tai jotain muuta millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Jos nyt et ymmärtänyt, niin tässä tapauksessa se uusi Mersu jätti tielle kun -95 Nissanit porhalsi ohitse. Mutta olihan se tietenkin komeaa kun Mersu oli hinurin lavetilla. En usko, että -95 Nissanistit kauheasti kadehti :D

Pointti oli, että jos olisi alkanut selittää ilman luontevaa muuta keskustelua (toisen auton viat), kuinka uusi Mersukin on ihan huono kun siinä on vikoja, se olisi kuulostanut siltä, että haluaa vain kertoa että minullapa on uusi Mersu. Ja se kuulostaa typerältä ja siltä, kuin uusi Mersu olisi ihmeellinen asia itselle eikä aivan tavallinen kulkuväline, jota se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että toinen kertoo ostaneensa vuittonin, särähtää sellaisen korvaan, jolla siihen ei ole varaa ja jos kuvittelet, että hyvätuloinen ajattelee muiden kadehtivan, se kertoo siitä, että sä joko itse kadehdit tai ajattelisit muiden kadehtivan, jos sä olisit hyvätuloinen. Vanha sanonta: Se kuka haukkuu on itse, pitää paikkansa.

Väitätkö siis, että a) kaikki, joilla on esim. luiska, ovat hyvätuloisia ja b) kaikilla hyvätuloisilla on luiska?

Entä jos sen hyvätuloisen korvaan särährää jonkun luiskaostos siksi, että hyvätuloinen tietää luiskaostajan ostaneen veskansa osamaksulla ja asuvan vuokrakämpässä, koska on pienituloinen ja siksi hänen tuloillaan on typerää hankkia luiska kun rahalle olisi järkevämpääkin käyttöä? Voisiko tämä olla mahdollista? Ja hyvätuloinen ei ole kateellinen eikä halua luiskaa siksi, koska niitä on paljon ihmisillä, jotka hankkivat niitä näyttääkseen hyvätuloisilta vaikka eivät ole ja näinollen luiska ei olekaan mikään absoluuttinen hyvätuloisuuden osoitus?

Kun asioissa on aina muitakin puolia kuin se, minkä itse niissä haluaisi olevan. Vaikka itselle luiska olisikin upeinta maailmassa ja sen saaminen siksi velan ottamisen arvoista, on mahdollista että jollekulle joka voisi sen hankkia käteisellä niillä rahoilla, mitkä taskusta tippuu, se ei olekaan tavoiteltavaa.

Siinä mielessä se, että ajattelee muiden kadehtivan itseä syystä x, kertoo eniten nimenomaan ajattelijasta itsestään ja hänen arvostuksistaan. Muiden arvostuksista hän ei voi tietää, mutta voi kuvitella että kyllähän kaikki muutkin haluavat ja kadehtivat luiskaa koska minäkij teen niin. Välttämättä ja todennäköisesti kaikki eivät kuitenkaan ajatteke samoin.

Taas sä kuvittelet tietäväs mitä se toinen ajattelee ja väkisin työnnät sanoja sen suuhun. Se voi olla vaikka onnellinen sun puolesta vaikka itse omistais merenranta näköalalla varustetun kattohuoneiston. Et sä sitä etukäteen tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin kun useimmiten niillä, jotka kuvittelevat muiden olevan heille kateellisia, ei ole mitään mistä olla kateellinen. Esim. tavisnaama, löysä kroppa, halpa vanha auto, hanttihommat työnä jnejne.

Jostakin kumman syystä taas ne, joilla on kadehdittavaa (timmi kroppa, upea koti, koulutus ja ura, menestyvä mies) eivät päästele suustaan mitään "se on vaan kateellinen"-lässytystä, koska ei heidän tarvitse keskittyä kuvittelemaan muiden kadehtivan olemattomia kun itsetunto, asiat ja talous on kunnossa.

Onko tämä kateellisuus-hokema toivetta siitä, että joku olisi itselle kateellinen, vaikka itsekin tietää että todennäköistä se ei ole eikä ole edes mitään mistä kukaan aikuinen ihminen olisi kateellinen?

Mitä jos onkin oikeassa? Eikö kateus synny helpoiten silloin, kun joku samantasatoinen tai omasta mielestä itseä hieman alempi onkin pärjäävä ja sädehtivä, iloinen ja onnellinen, ehkä vastakkaisen sukupuolen mieleen tai erilaisissa taidoissa lahjakas ja menestyvät. Pahinta jos kaikkea sitä, näkemättä samaa vaivaa kuin kadehtija, joka ansaitsisi mielestään olla paras.

Jos miehet viehättyvätkin vähemmän treenanneesta, vähemmän timmistä, vähemmän koulutetusta, vähemmän aikaansa pukeutumiseen ja puleeraamiseen uhraavasta? Jos joku on saanut jotakin helpommin kuin itse. Pääsee pääsekokeesta lukematta, elämä sujuu murheitta. Joku, josta olet aina halunnut ajatella vähätellen, nouseekin ylemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v nainen, usein kohtaan varsinkin naisten osalta ikävää käytöstä. Olen päätellyt, että ainakin joskus se johtuu kateudesta :/

Todennäköisesti joitakin näitä naisia harmittaa se, että mulla on kaikki paremmin kuin hyvin (siis ulkoiset asiat): on korkea koulutus, sievä naama, hoikka kroppa, isot aidot ;) tissit, pitkät aidot ;) hiukset. Ja kaiken päälle vielä rikas ja menestynyt mies, jonka kautta pääsen kaikenlaisiin kekkeireisiin ja ja jonka kautta pääsen käsiksi kaikkein parhaimpiin materioihin, oli sitten kyseessä koti, auto tai vaatteet ja asusteet.

Mielestäni olen kaikille ihmisille ystävällinen. Joidenkin ihmisten tympeily ei pitäisi siis johtua minun käytöksellisestä törkeilystäni. Yritän olla korostamatta näitä naisia mahdollisesti ärsyttäviä asioita, esim käytän kyllä esim uusia merkkilaukkujani, mutten koskaan mainitse niistä mitään kenellekään. En siis mene töihin hihkumaan, että "kattokaa, ulkoilutan uutta vuiskaani!!!". Joo ja jos jonkun mieleen ei ko merkki ole, niin ei tarvitse kommentoida.

Ei voi mitään, mutta pakostakin olen päätellyt, että jotkut ovat kaiketi kateellisia.

Ja jos joku kommentoi veskaasi kun pitää esim. Hermestä parempana, tämä johtuu mielestäsi kateudesta? Se ei voi johtua vain siitä, että hän PITÄÄ jotakin muuta merkkiä parempana?

Ja hyvä, että mainitsit "naisia mahdollisesti ärsyttävät asiat", koska väitän että suurin osa naisista ei esim. ymmärrä autoista juuri mitään. Tästä kertoo sekin, että useamman kerran työkaverit ovat ihmetelleet, milloin kenelläkin on "varaa kun on niin upea auto" ja kyseinen "upea" auto on ollut joku nolo vanha ja halpa mondeojaguar, karvalakkimersu tai teinibemari. Muutaman tonnin iankaikkisen vanha käytetty lousku, mutta koska merkki niin tietämättömälle = kallis.

Mistä nämä sinulle "kateelliset" naiset btw tietävät miehesi varallisuuden ja menestyksen? Oletko itse asiasta heille kertonut? Sitä sanotaan kehuskeluksi ja asioillaan varta vasten (ja varsinkin toisten ansioilla, kuten miehen) kehuskelevat eivät ole yleensä kaikkein suosituinta seuraa, koska ovat aika raskasta kuunneltavaa. Myös niistä, joilla on myös hyvät kropat, koulutukset ja varakkaat miehet.

Sosiaaliset taidot ovat aika tärkeässä asemassa siinä, miten muut suhtautuvat. Ja kannattaa myös muistaa, että jotkut ovat kaikille tympeitä, joten on vain itsensä imartelua kuvitella, että laskutuksen lissu on mulle tympeä siksi, kun olen päällikkö jolla on luiska, audi ja toimarimies. Miksi lissu on tympeä myös siivoojalle, jolla on reppu, fillari ja työtön kaljasieppo?

Neutraalisti omasta elämästä kertominen kehuskelua?

Omasta elämästä = miehen varallisuus, työt ja bilekutsut? Sekö on omaa elämää? Mieheni on yrittäjä, olenko minäkin siis yrittäjä?

Ja kerropa, kuinka neutraalisti kerrotaan, että mun mies on varakas, menestynyt, sillä on uusi Porsche ja me käydään joka viikko kaviaarisamppisbileissä? Usein nämä neutraalisti kertovat eivät todellakaan mainitse jossakin sopivassa tilanteessa neutraalisti yhtään mitään, vaan asiakseen ja erikseen toitotetaan hinnat sun muut ja sitten ihmetellään, jos esim. työkaverit vilkuilee toisiaan lähinnä huvittuneina. Ei kun siis tosikateellisina :D

Se on sen miehen vaimon elämää, miehensä vaimona. Kenen muunkaan elämää se olis jos sä fyysisesti olet paikalla. Et sä ole yrittäjä, sä olet yrittäjän puoliso.

Ehkä se vaan tuntuu kehuskelulle vaikka toinen kertoilis ihan neutraalisti. Onhan sekin aika epäreilua jos toinen saa puhua omasta elämästään mut sä et sais puhua omastas, vaikka se olis parempaa tai ainakin erilaista kun sun elämä. Miks toisen pitäis olla hiljaa? Sivusta.

Ei se kertominen, vaan tapa miten kertoo. Äänensävy. Miten kertominen liittyy tilanteeseen.

Esim. itse en uuden Mersun vioista olisi alkanut puhua noin vaan tyhjästä (koska se olisi ollut juurikin kehuskeluksi tulkittavaa että nyt halutaan tuoda esille että Mersulla ja uudella ajetaan), mutta kun toinen paikallaolija mainitsi oman autonsa olevan jatkuvasti takuuhuollossa että olisikohan saksalainen auto ollut laadukkaampi, niin tähän oli aivan luontevaa mainita että eipä se Mersukaan sen kummempi ole vaikka laatuauton maineessa onkin ja sitten ne viat.

Ymmärrätkö eron? Alkaa ilman syytä voivotella, kuinka se uusi Mersu taas renkkaa (kehuskelua) tai kertoa, että renkkaa se uusi Mersukin (luonteva maininta).

Enpä ole ollut paikalla, mut pitäskö sen sitte vaan olla hiljaa kun sillä on se mersu ja jos sillä on varaa siihen, pitäskö ostaa vuoden 95 nissani joka jättää tielle? Jos ostaa sen nissanin eikö siitä voi päätellä jos haluaa kuvitella, niin että luulee muiden kadehtivan? Tai jotain muuta millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Jos nyt et ymmärtänyt, niin tässä tapauksessa se uusi Mersu jätti tielle kun -95 Nissanit porhalsi ohitse. Mutta olihan se tietenkin komeaa kun Mersu oli hinurin lavetilla. En usko, että -95 Nissanistit kauheasti kadehti :D

Pointti oli, että jos olisi alkanut selittää ilman luontevaa muuta keskustelua (toisen auton viat), kuinka uusi Mersukin on ihan huono kun siinä on vikoja, se olisi kuulostanut siltä, että haluaa vain kertoa että minullapa on uusi Mersu. Ja se kuulostaa typerältä ja siltä, kuin uusi Mersu olisi ihmeellinen asia itselle eikä aivan tavallinen kulkuväline, jota se on.

Onhan sen eteen saanu tehdä paljon enemmän työtä kun sen nissanin. Se on voinu toimia myös motivaattorina sille työnteolle, että saa kai siitä olla ylpeä. Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Itseensä ja asioihinsa tyytyväinen, hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei vaivaudu edes miettimään, onko joku hänelle kateellinen jostakin. Sellaista harrastavat vain epävarmat ja tyytymättömät ihmiset, jotka itsekin tietävät että he eivät ole ensimmäisinä kateuden kohdetta valittaessa.

En oikeastaan voi ihan täysin allekirjoittaa tätä. Vaikka elän ihan tavallista elämää, on kuitenkin muutamia, sinänsä ihan tavallisia nekin, asioita jotka tuntuvat aiheuttavan nyt kateellisuutta ja pahansuopuutta osassa samanikäistä lähipiiriä. Kateus ei ole kiva juttu jos se esiintyy ilkeästi. Olen itsekin ns kateellinen monille ihmisille monista pikku asioista joista kenties itsekin haaveilisi, mutta mielestäni positiivisella tavalla, enkä ilkeile kenellekään sen takia. Eli sinänsä koen että kateus on normaali asia, mutta se miten sen ilmentää on joillakuilla vähän inhottavalla tolalla.

Mikään raha ei tule ilmaiseksi ja mikäli sitä on reilummin, sen eteen on tehty lujasti töitä. Tätähän monet ei edes halua ajatella.

Uskon, että kateellisuusväitteitä esittävät ihmiset, jotka ovat itse kateellisia.

Kadehtiminen on mielestäni turhaa, koska ei minun tilanteeni parane, jos kadehdin naapurin autoa tms.

En usko että yksikään mersu, porche, lamborchini tai vaikkapa bemari kuski toitottais että on uus auto ja merkin kanssa. Mun kokemuksen mukaan, joka perustuu sivustaseuraajan osaan on se että muut vihjailee että kun sulla on tuo kallis auto. Ihan niin ku tuo vuittoni juttukin. Noin se yleensä menee.