miksi hoitajat eivät auta?
Olen sairaalassa töissä. Kauheaa kuunnella kun potilas pyytää apua "miksi kukaan ei auta?"
Miksi?
Kommentit (56)
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
No me ollaan niin veemäisiä akkoja kaikki hoitajat, ei meitä kiinnosta ja on tärkeämpää istua kahvihuoneessa facettamassa.
Tai sitten on iso osasto, laajasti eritarpeisia asiakkaita, joilla on esivalmisteluja toimenpiteisiin, isoja haavahoitoja alipainehoitoineen, liman imemistä, katetrointeja, näytteenottoja tai valmisteluja niihin. Saattaa olla lääkejakoa lääkehuoneessa, pistoksia tai tiputuksia. Voi olla naapurihuoneen Pena sotkenut huoneensa ulosteella. Saattaa olla, että istutaan siellä kansliassa organisoimassa kotiutuksia kotihoidon kanssa tai tutkimusaikatauluja röntgenin kanssa. Tai saatetaan kirjata tai lukea lääkärin määräyksiä. Joku saattaa tehdä tarviketilauksia tai vaippatilauksia. Joku saattaa soittaa sairaalapapille ja omaisille kertoakseen, että Olavi on lakannut syömästä ja juomasta, kuolema saattaa saapua.
Siinä kolmoshuoneen Martta saattaa joutua vesilasin täyttöä odottamaan hetken tai sitten hakea vesilasinsa itse. Yleensä siihen potilas pystyy, vaikka saattaa olla hidasta tai joskus kivuliastakin. Yleensä pieni liikkuminen tukee kuntoutumista parhaiten.
Huutava ja valittava potilas on yleensä ei kiireellisin, hiljaisilla on kuolemanhätä.
Koska jokaiselle ei ole omaa hoitajaa osastoilla, on hoitajien priorisoitava.
Ymmärrätkö miten typerä tuo toiseksi viimeinen lauseesi on? "Hiljaisilla potilailla on kuolemanhätä"; tehohoidossa on pääosin näin ja toki joissain tapauksissa esim. päivystyksessä muutenkin, mutta kyllä hiljaiset potilaat sairaalassa pääosin ovat tyytyväisiä ja kivuttomia/pärjäävät kipujensa kanssa, elleivät nyt ole sokissa tai tajunnantaso alentunut. Joillain potilailla voi olla huutaminen ja valittaminen olla luonteenpiirre tai muistihäiriön mukanaan tuoma piirre, mutta ei heitäkään niin paljon ole että siitä säännön voisi tehdä. Emme me hoitajat sitä määrää emmekä aina 100% tiedä kenellä on todellinen kipu vain sen perusteella kuka on hiljaa ja kuka ei, eikä sitä aina tiedä potilastietojen perusteellakaan. Vaikkei fyysistä kipua olisi, niin hoitoa odottava, valittava potilas voi olla henkisen tuen tarpeessa ja todellakin tulla autetuksi kun saa hoitajalta minuutin-pari läsnäoloa ja kuuntelua/sen kertomista mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja silloin muillakin potilailla on rauhallisempi mieli. Vastaväitteitä voi tähänkin esittää millä mitalla, joskus valitettavasti ajan ja resurssien puute estää sen lyhyenkin ajan antamisen hätääntyneelle ihmiselle...mutta kyllä hoitajana minun tehtäväni on huomioida myös valittavia potilaita ja arvioida heidän avun tarvettaan. Voin myös sanoa potilaalle sen että vitaalit ja yleistila näyttävät hänellä hyviltä tällä hetkellä. Kova kipu kuitenkin näkyy niissä fyysisesti tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Mihin se asiakas hoitajaa tarvitsee kun itse kuitenkin pystyy aamiaisen tekemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No me ollaan niin veemäisiä akkoja kaikki hoitajat, ei meitä kiinnosta ja on tärkeämpää istua kahvihuoneessa facettamassa.
Tai sitten on iso osasto, laajasti eritarpeisia asiakkaita, joilla on esivalmisteluja toimenpiteisiin, isoja haavahoitoja alipainehoitoineen, liman imemistä, katetrointeja, näytteenottoja tai valmisteluja niihin. Saattaa olla lääkejakoa lääkehuoneessa, pistoksia tai tiputuksia. Voi olla naapurihuoneen Pena sotkenut huoneensa ulosteella. Saattaa olla, että istutaan siellä kansliassa organisoimassa kotiutuksia kotihoidon kanssa tai tutkimusaikatauluja röntgenin kanssa. Tai saatetaan kirjata tai lukea lääkärin määräyksiä. Joku saattaa tehdä tarviketilauksia tai vaippatilauksia. Joku saattaa soittaa sairaalapapille ja omaisille kertoakseen, että Olavi on lakannut syömästä ja juomasta, kuolema saattaa saapua.
Siinä kolmoshuoneen Martta saattaa joutua vesilasin täyttöä odottamaan hetken tai sitten hakea vesilasinsa itse. Yleensä siihen potilas pystyy, vaikka saattaa olla hidasta tai joskus kivuliastakin. Yleensä pieni liikkuminen tukee kuntoutumista parhaiten.
Huutava ja valittava potilas on yleensä ei kiireellisin, hiljaisilla on kuolemanhätä.
Koska jokaiselle ei ole omaa hoitajaa osastoilla, on hoitajien priorisoitava.
Ymmärrätkö miten typerä tuo toiseksi viimeinen lauseesi on? "Hiljaisilla potilailla on kuolemanhätä"; tehohoidossa on pääosin näin ja toki joissain tapauksissa esim. päivystyksessä muutenkin, mutta kyllä hiljaiset potilaat sairaalassa pääosin ovat tyytyväisiä ja kivuttomia/pärjäävät kipujensa kanssa, elleivät nyt ole sokissa tai tajunnantaso alentunut. Joillain potilailla voi olla huutaminen ja valittaminen olla luonteenpiirre tai muistihäiriön mukanaan tuoma piirre, mutta ei heitäkään niin paljon ole että siitä säännön voisi tehdä. Emme me hoitajat sitä määrää emmekä aina 100% tiedä kenellä on todellinen kipu vain sen perusteella kuka on hiljaa ja kuka ei, eikä sitä aina tiedä potilastietojen perusteellakaan. Vaikkei fyysistä kipua olisi, niin hoitoa odottava, valittava potilas voi olla henkisen tuen tarpeessa ja todellakin tulla autetuksi kun saa hoitajalta minuutin-pari läsnäoloa ja kuuntelua/sen kertomista mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja silloin muillakin potilailla on rauhallisempi mieli. Vastaväitteitä voi tähänkin esittää millä mitalla, joskus valitettavasti ajan ja resurssien puute estää sen lyhyenkin ajan antamisen hätääntyneelle ihmiselle...mutta kyllä hoitajana minun tehtäväni on huomioida myös valittavia potilaita ja arvioida heidän avun tarvettaan. Voin myös sanoa potilaalle sen että vitaalit ja yleistila näyttävät hänellä hyviltä tällä hetkellä. Kova kipu kuitenkin näkyy niissä fyysisesti tavalla tai toisella.
Juu, oli karrikointia. Mutta ulkopuolinen ei ymmärrä, että sillä kovaäänisimmällä ei välttämättä ole se akuutein hätä.
En minä tarkoita, ettei se Martta tarvitse hoitajaa. Mutta jos Martalla on voimavaroja nurista "ettei auteta", niin yleensä kyse on siitä, ettei hän pidä kuntouttavasta työotteesta.
Niillä osastoilla, joilla olen ollut töissä, on hiljaisuus ollut aina huolestuttavaa.
Kipu ei ole ainoa syy, miksi potilas valittaa. On myös turhautumista, tylsyyttä ja yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Mihin se asiakas hoitajaa tarvitsee kun itse kuitenkin pystyy aamiaisen tekemään?
No sehän se jutun pointti on, että näin omatoimiselle asiakkaalle ei pitäisi olla niin kiire. Omatoimisuus tietyissä asioissa ei poista hoidontarvetta kuitenkaan kokonaan, esim. saatta tervita lääkityksessä apua/valvontaa, sairaus vaatii seurantaa jne.
Kyse on taas siitä, että hoitaja joutuu priorisoimaan; ensin käydään sillä asiakkaalla, joka ei pääse sängystä ylös.
Sitten mennään sinne, missä päästään ylös itse, mutta tarvitaan apua vaipanvaihdossa, aamiaisen valmistuksessa jne.
Viimeisenä on nämä omatoimiset, jotka pystyvät tekemään suurimman osan asioista itse, ja tarvitsevat vain pientä apua.
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Miksi kyseiselle asiakkaalle tarvitsee tehdä aamupala, jos hän osaa sen itsekin? Kuntoutuksen näkökulmasta yrittäisin itse välttää hänen aamupalan tekoaan jos se kerran onnistuu. Sen ajan voisi sitten käyttää muuhun, vaikka keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Mihin se asiakas hoitajaa tarvitsee kun itse kuitenkin pystyy aamiaisen tekemään?
No sehän se jutun pointti on, että näin omatoimiselle asiakkaalle ei pitäisi olla niin kiire. Omatoimisuus tietyissä asioissa ei poista hoidontarvetta kuitenkaan kokonaan, esim. saatta tervita lääkityksessä apua/valvontaa, sairaus vaatii seurantaa jne.
Kyse on taas siitä, että hoitaja joutuu priorisoimaan; ensin käydään sillä asiakkaalla, joka ei pääse sängystä ylös.
Sitten mennään sinne, missä päästään ylös itse, mutta tarvitaan apua vaipanvaihdossa, aamiaisen valmistuksessa jne.
Viimeisenä on nämä omatoimiset, jotka pystyvät tekemään suurimman osan asioista itse, ja tarvitsevat vain pientä apua.
Toki tähän järjestykseen vaikuttaa myös aikakriittiset lääkitykset ja hoidot, päiväkeskuslähetykset, oven avaukset labralle, fyssareille ja siistijöille. Ja tietenkin asiakkaan toiveet.
Mutta sillä hoitajalla on siis aika monta asiaa muistettavana ja otettavana huomioon kun työpäiväänsä ja -järjestystä suunnittelee.
Lisäksi ihmisten kanssa työskennellessä on aina muuttujia. Asiakkaan omainen on kuollut; en voi millään sanoa, että sori, sun varttis tuli umpeen jatketaan juttelua huomenna. Tai juuri kaatumiset; kyllä se on nostettava ja katsottava pärjääkö varmasti kotona.
Saattohoidettavan kunto on romahtanut, 20min ei riitäkään, kun täytyy keskustella, siirrytäänkö saattohoito-osastolle vai vieläkö halutaan olla kotona. Eksistentiaalinen kriisi, etenkin saattohoitopotilailla, mutta myös muilla asiakkailla venyttää käyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Miksi kyseiselle asiakkaalle tarvitsee tehdä aamupala, jos hän osaa sen itsekin? Kuntoutuksen näkökulmasta yrittäisin itse välttää hänen aamupalan tekoaan jos se kerran onnistuu. Sen ajan voisi sitten käyttää muuhun, vaikka keskusteluun.
No tietenkin ne "hyvät hoitajat" on tähän totuttaneet. Ne jotka aina auttavat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Mihin se asiakas hoitajaa tarvitsee kun itse kuitenkin pystyy aamiaisen tekemään?
No sehän se jutun pointti on, että näin omatoimiselle asiakkaalle ei pitäisi olla niin kiire. Omatoimisuus tietyissä asioissa ei poista hoidontarvetta kuitenkaan kokonaan, esim. saatta tervita lääkityksessä apua/valvontaa, sairaus vaatii seurantaa jne.
Kyse on taas siitä, että hoitaja joutuu priorisoimaan; ensin käydään sillä asiakkaalla, joka ei pääse sängystä ylös.
Sitten mennään sinne, missä päästään ylös itse, mutta tarvitaan apua vaipanvaihdossa, aamiaisen valmistuksessa jne.
Viimeisenä on nämä omatoimiset, jotka pystyvät tekemään suurimman osan asioista itse, ja tarvitsevat vain pientä apua.
Ymmärrän kyllä tuon, itsekin hoitajana, mutta minä hoitajana olisin iloisesti todennut, hienoa, kuntosi on niin hyvä että pystyt aamiaisen laittamaan. Kieltäydyn olemasta huono hoitaja, silloin kun sitä en ole.
Olen töissä palvelutalossa, asukkaat ovat pääsääntöisesti huonokuntoisia tai dementikkoja. Aika usein on tilanteita, että samaa asiaa selittää uudestaan ja uudestaan koko työvuoron ja välissä pitäisi auttaa muitakin ja tehdä niitä töitä, joissa "istutaan perseellään lasikopissa juoruamassa ja naureskellaan", joku tuolla niitä jo ansioituneesti luetteli.
Välillä tilanne vaan on sellainen, että yhdelle ahdistuneelle ei riitä hoitajaa vierelle koko ajaksi.
Mutta olen kyllä silitellyt ahdistuneita mummoja uneen, jos tiedän osaston muuten olevan rauhallinen.
Toiset ei auta vaikka aikaa olisikin.
En saanut itse apua sektioon jälkeen mutta äiti hoivakodissa niin seurannut tilannetta.
Toiset hoitajat auttaa ja toiset ei.
Eilen syötin vieraan vanhuksen, kun hoitaja ei auttanut.
Seurasin pitkään tilannetta ja sanoin asiasta.
Puutun joka kerta jos näen laiminlyöntiä ja aikaa kyllä oli mutta haluja ei.
Vanhuksen pähyilevät silmät pyysi apua mutta puhua ei osannut enää.
Navetan taakse kaikki paskat hoitajat.
Toinen hoitaja syötti kahta vanhusta samaan aikaan. Tätä yhtä vaan ei kiinnostanut.
Aion asiasta laittaa viestiä johtajalle että jatkossa rouva x ruokitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Mihin se asiakas hoitajaa tarvitsee kun itse kuitenkin pystyy aamiaisen tekemään?
No sehän se jutun pointti on, että näin omatoimiselle asiakkaalle ei pitäisi olla niin kiire. Omatoimisuus tietyissä asioissa ei poista hoidontarvetta kuitenkaan kokonaan, esim. saatta tervita lääkityksessä apua/valvontaa, sairaus vaatii seurantaa jne.
Kyse on taas siitä, että hoitaja joutuu priorisoimaan; ensin käydään sillä asiakkaalla, joka ei pääse sängystä ylös.
Sitten mennään sinne, missä päästään ylös itse, mutta tarvitaan apua vaipanvaihdossa, aamiaisen valmistuksessa jne.
Viimeisenä on nämä omatoimiset, jotka pystyvät tekemään suurimman osan asioista itse, ja tarvitsevat vain pientä apua.
Ymmärrän kyllä tuon, itsekin hoitajana, mutta minä hoitajana olisin iloisesti todennut, hienoa, kuntosi on niin hyvä että pystyt aamiaisen laittamaan. Kieltäydyn olemasta huono hoitaja, silloin kun sitä en ole.
Olen töissä palvelutalossa, asukkaat ovat pääsääntöisesti huonokuntoisia tai dementikkoja. Aika usein on tilanteita, että samaa asiaa selittää uudestaan ja uudestaan koko työvuoron ja välissä pitäisi auttaa muitakin ja tehdä niitä töitä, joissa "istutaan perseellään lasikopissa juoruamassa ja naureskellaan", joku tuolla niitä jo ansioituneesti luetteli.
Välillä tilanne vaan on sellainen, että yhdelle ahdistuneelle ei riitä hoitajaa vierelle koko ajaksi.
Mutta olen kyllä silitellyt ahdistuneita mummoja uneen, jos tiedän osaston muuten olevan rauhallinen.
Älä puhu paskaa. Itse nähnyt että ihan ettei hoitaja auta vaikka aikaa on ja hoitaja mukana ruokailussa mutta ei tee mitään.
Sun täytyy syödä rouva x ja rouva x ei osaa syödä itse.
Aikaisemmin käyty asia lävitse kuka syöttää rouva x ja kukaan ei halunnut sitä tehdä.
Minä syötin mutta vien asian johtajalle. Puoli tuntia tilannetta seurasin.
Tämä mummo oli vielä niin helppo syöttää ja sellainen iloinen ja sympaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Mikset sä auta?
En ole hoitaja.
Kauheata on se että nämä hyvät hoitajat katsovat hiljaa vierestä, kun työkaveri ei välitä hoitaa.
En pystyisi tuohon työhön koska en pystyisi olemaan hiljaa, kun näen työkaverin olevan välinpitämätön.
On hyviä hoitaja, keskinkertaisia ja huonoja hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ei auta vaikka aikaa olisikin.
En saanut itse apua sektioon jälkeen mutta äiti hoivakodissa niin seurannut tilannetta.Toiset hoitajat auttaa ja toiset ei.
Eilen syötin vieraan vanhuksen, kun hoitaja ei auttanut.
Seurasin pitkään tilannetta ja sanoin asiasta.
Puutun joka kerta jos näen laiminlyöntiä ja aikaa kyllä oli mutta haluja ei.Vanhuksen pähyilevät silmät pyysi apua mutta puhua ei osannut enää.
Navetan taakse kaikki paskat hoitajat.Toinen hoitaja syötti kahta vanhusta samaan aikaan. Tätä yhtä vaan ei kiinnostanut.
Aion asiasta laittaa viestiä johtajalle että jatkossa rouva x ruokitaan.
Ihan turha alapeukuttaa. Asia lähtee maanantaina eteenpäin.
Teen hyvin selväksi että jatkossa rouva x saa syötetään ja näin kyllä että tämä hoitaja ei välittänyt.
Toinen vanhus oksensi ja tämä ämmä vaan seisoi kyökin puolella eikä tee mitään.
Minä autoin ja nappasin tyhjän lautasen tilalle, kun vanha lautanen oli oksennusta täynnä.
Hoitaja oli täysin vapaa toimimaan mutta seisoi vaan. Oli pakko tehdä jotain.
Muistetaan se että useissa paikoissa vuoron aluksille hoitajille jaetaan sen päivän "omat hoidokit". Moni omainen/sairastava kuvittelee että hoitajat voi tuosta vaan hihasta nykäistessä menemään toisen hoitajan potilaita hoitamaan. Eihän siitä mitään tulisi kun joka hoitaja hääräisi siellä sun täällä.
Vaikka on potilaat jaettu niin tilannetaju. Ei se sitä tarkoita että jätetään toisen potilas heitteille ja vaaralle alttiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse oon kotihoidossa töissä, ja viime viikolla sain kamalan läksytyksen ja huudon asiakkaalta "miksi tulet näin myöhään, ehdin tekemään aamupalan itse!"
Ai anteeksi! En tietenkään voinut sanoa, että edellinen asiakas oli kaatunut vessaan mennessään ja odotin 1.5h ambulanssia (koska kiireluokitus on huonoin, kun verta ei suihkua päästä).
Siispä tyydyin olemaan huono hoitaja.
Kotisairaanhoidossa on paljon huonoja hoitajia mutta myös paljon hyviä hoitaja.
Kummasti äidin kunto koheni hoivakodissa.
Olen nähnyt näitä heippa hoitajia ja niitä ketkä antaa ihan ruokaakin.
Sinä 1,5h ambulanssia odotellut; Ärsyttävää näin hoitajana kuulla että joku ei käytä kuntouttavaa työotetta, eikös tämän pitäisi olla jo itsestäänselvyys? Eli jos asiakas pystyy tekemään aamupalan itse, hän sen myös tekee, kyseessä ei ole aikakriittinen paikka siis. Paapotaankos teidän alueella paljonkin asiakkaita toimintakyvyttömäksi? Yleisesti; Asiakkaan valitus ei välttämättä korreloi hädän kanssa, joskus tervaskanto isäntä kärsii hiljaa kun syöpä syö elimistöä ja vanhapiika mummeli huutaa kun hyeena kun joutuu odottamaan minuutin vessaan pääsyä ja on flunssa päällä. Onnettomuus paikalla ambulanssin henkilökunta huomioi ensimmäiseksi ne jotka ovat hiljaa. Turva-auttajat vastaavat nopeiten äänettömiin hälytyksiin. Miksiköhän? Tätä voi jokainen miettiä. Valtava kipu muuten saattaa tehdä jopa kuiskaamisen mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan se että useissa paikoissa vuoron aluksille hoitajille jaetaan sen päivän "omat hoidokit". Moni omainen/sairastava kuvittelee että hoitajat voi tuosta vaan hihasta nykäistessä menemään toisen hoitajan potilaita hoitamaan. Eihän siitä mitään tulisi kun joka hoitaja hääräisi siellä sun täällä.
Kyllä tämä tajutaan mutta on niitä jotka ei välitä hoitaa. Miksi nämä saa vaan jatkaa, kun kyllä työntekijöitä riittää.
Miksi tehdä työtä joka ei kiinnosta, vain rahan takia.
No me ollaan niin veemäisiä akkoja kaikki hoitajat, ei meitä kiinnosta ja on tärkeämpää istua kahvihuoneessa facettamassa.
Tai sitten on iso osasto, laajasti eritarpeisia asiakkaita, joilla on esivalmisteluja toimenpiteisiin, isoja haavahoitoja alipainehoitoineen, liman imemistä, katetrointeja, näytteenottoja tai valmisteluja niihin. Saattaa olla lääkejakoa lääkehuoneessa, pistoksia tai tiputuksia. Voi olla naapurihuoneen Pena sotkenut huoneensa ulosteella. Saattaa olla, että istutaan siellä kansliassa organisoimassa kotiutuksia kotihoidon kanssa tai tutkimusaikatauluja röntgenin kanssa. Tai saatetaan kirjata tai lukea lääkärin määräyksiä. Joku saattaa tehdä tarviketilauksia tai vaippatilauksia. Joku saattaa soittaa sairaalapapille ja omaisille kertoakseen, että Olavi on lakannut syömästä ja juomasta, kuolema saattaa saapua.
Siinä kolmoshuoneen Martta saattaa joutua vesilasin täyttöä odottamaan hetken tai sitten hakea vesilasinsa itse. Yleensä siihen potilas pystyy, vaikka saattaa olla hidasta tai joskus kivuliastakin. Yleensä pieni liikkuminen tukee kuntoutumista parhaiten.
Huutava ja valittava potilas on yleensä ei kiireellisin, hiljaisilla on kuolemanhätä.
Koska jokaiselle ei ole omaa hoitajaa osastoilla, on hoitajien priorisoitava.