miksi hoitajat eivät auta?

Koska ei EHDI! Hoitajat itsekin haluaisivat tehdä kunnolla työtä, jokaiseen ihmiseen rauhassa keskittyen ja yksi asia kerrallaan, rauhallisesti. Siihen ei nykyään anneta mahdollisuutta, joten hoitajat eivät enää pysty keskittymään potilaisiin/asiakkaisiin, ainoastaan pakolliset asiat lääkitykset jne hoidetaan.

- Hoitoalan opiskelija

Niin totta kuin olla voi. Hirveää olla tuossa välillä sitten varmaan.

Mikset sä auta?

Vierailija kirjoitti:

Koska ei EHDI! Hoitajat itsekin haluaisivat tehdä kunnolla työtä, jokaiseen ihmiseen rauhassa keskittyen ja yksi asia kerrallaan, rauhallisesti. Siihen ei nykyään anneta mahdollisuutta, joten hoitajat eivät enää pysty keskittymään potilaisiin/asiakkaisiin, ainoastaan pakolliset asiat lääkitykset jne hoidetaan.

- Hoitoalan opiskelija

Näin se on, valitettavasti.

Ei ole aikaa. Hirveä määrä töitä vastuineen sysätty aina yhdelle hoitajalle. Ainoastaan pakolliset asiat hoidetaan.

Ja saattaa olla että kyseistä potilasta on autettu jo vaikka kuinka,

ja autetaan edelleenkin kun vaan ehtii paikalle. Potilas ei vaan sairauksiensa vuoksi enää muista, ymmärrä, hahmota tilannetta ja kokee hätää 24/7 ja valitettavasti näitä ei auta mikään.. (muu kuin vahva lääkitys)

Missä asiassa ei auteta? Riippuu ehkä vähän siitäkin.

Ps. Myös muut sairaalassa työskentelevät saavat auttaa, se ei ole mikään hoitajan velvollisuus yksinään. Kuka tahansa työntekijä joka paikalle osuu, voi auttaa. Eli esim. Sinä Ap tai vaikka lääkäri. Tästäkin syytetään nyt vain hoitoalan ihmisiä?

Onko potilaan asia aina sellainen, jossa hoitaja voisi auttaa? Hoitaja ei voi tehdä lääkärin töitä eikä jouduttaa diagnooseja tai leikkausjonoja...

Kauheaahan se on, jos potilaan avunpyynnöt ohitetaan kiireen vuoksi saati silkasta välinpitämättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Ja saattaa olla että kyseistä potilasta on autettu jo vaikka kuinka,

ja autetaan edelleenkin kun vaan ehtii paikalle. Potilas ei vaan sairauksiensa vuoksi enää muista, ymmärrä, hahmota tilannetta ja kokee hätää 24/7 ja valitettavasti näitä ei auta mikään.. (muu kuin vahva lääkitys)

ja kuolema...

Mä olen todistanut tuon saman maatessani valvontaosastolla piuhoissa. Siellä joku toinen potilas pyytää ja anelee kivuissaan apua ja mitä tekevät hoitajat? - Keskittyvät vaihtamaan lomakuulumisia toistensa kanssa.

Jotta joo, kiirettä on pidellyt tosissaan kun eivät itse työtänsä ehdi tekemään osastolla, joka on tehohoitoa astetta kevyempi paikka. Vitaaleita mittaavat masiinat huutavat hoosiannaa ja kukaan ei auta.

Prototyyppi kirjoitti:

Mä olen todistanut tuon saman maatessani valvontaosastolla piuhoissa. Siellä joku toinen potilas pyytää ja anelee kivuissaan apua ja mitä tekevät hoitajat? - Keskittyvät vaihtamaan lomakuulumisia toistensa kanssa.

Jotta joo, kiirettä on pidellyt tosissaan kun eivät itse työtänsä ehdi tekemään osastolla, joka on tehohoitoa astetta kevyempi paikka. Vitaaleita mittaavat masiinat huutavat hoosiannaa ja kukaan ei auta.

No ihan todistetusti ne valittajat ja määkijät ei mene prioriteeteissa edelle, niillä ei ole mitään hätää jos jaksavat valittaa.

Enemmän huolestuttaa jos tulee hiljaista ..

Huvittaa aina nämä omaiset (jonkun toisen potilaan) ja toiset potilaat, jotka tulevat vihaisena pyytämään apua jollekin dementia-mummolle, joka huutaa apua, vessahätää, ties mitä 24/7. Miksi kukaan ei auta?!? Uskomatonta!!!

Olin n 20

Sairaalan ensiavussa, sängyssä muiden joukossa, 1/3 oli dementikko houreisia vanhuksia jotka valittivat minuutin jalkeen etta kukaan ei auta ja repivat tippansa irti, 1/3 oli ulkomaalaisia joilla istui puolisukua lattialla , 1/3 kitui sanomatta sanaakaan, tosin viereinen peti vaikersi ja hoitaja tylytti etta kai se pistaminen sattuu kun olet piikittanyt normisuonet kivikoviksi :p

Koska siellä on muita joilla on suurempi tarve.

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Mä olen todistanut tuon saman maatessani valvontaosastolla piuhoissa. Siellä joku toinen potilas pyytää ja anelee kivuissaan apua ja mitä tekevät hoitajat? - Keskittyvät vaihtamaan lomakuulumisia toistensa kanssa.

Jotta joo, kiirettä on pidellyt tosissaan kun eivät itse työtänsä ehdi tekemään osastolla, joka on tehohoitoa astetta kevyempi paikka. Vitaaleita mittaavat masiinat huutavat hoosiannaa ja kukaan ei auta.

No ihan todistetusti ne valittajat ja määkijät ei mene prioriteeteissa edelle, niillä ei ole mitään hätää jos jaksavat valittaa.

Enemmän huolestuttaa jos tulee hiljaista ..

Siinä mielessä toi on totta, että apua ei saa koviin kipuihin potilaan valittaessa vaan vasta sitten, kun on jo melkein liian myöhäistä. Itse olen tämän kokenut kun mun kivut ja oireet sivuutettiin ja niitä vähäteltiin, kunnes kukaan ei enää reagoinut avunpyyntöihini ollenkaan. Siinä vaiheessa vasta uskoivat, kun joutuivat kutsumaan elvytysryhmän paikalle. No, mut saatiin pelastettua ja teholta kun siirrettiin valvontaan, kuuntelin jonkun muun potilaan tuskaista anelua saada apua.

Tää mun case on myöhemmin todettu hoitovirheeksi ja siitä sain korvaukset.

Vierailija kirjoitti:

Koska ei EHDI! Hoitajat itsekin haluaisivat tehdä kunnolla työtä, jokaiseen ihmiseen rauhassa keskittyen ja yksi asia kerrallaan, rauhallisesti. Siihen ei nykyään anneta mahdollisuutta, joten hoitajat eivät enää pysty keskittymään potilaisiin/asiakkaisiin, ainoastaan pakolliset asiat lääkitykset jne hoidetaan.

- Hoitoalan opiskelija

Juupa juu. Tai ehkä se sitten oikeasti on noin ja näkyy potilaiden huonossa kohtelussa - kun olen joutunut ensiavussa olemaan niin kyllä siellä ymmärryksen rajamailla keikkuvia vanhuksia sitten solvataan ihan olan takaa hoitajien puolesta, jäätävä paskanpuhuminen käynnissä koko ajan. Missään en muuten ole oikeaa kiirettä ensiavun ja tehon lisäksi nähnyt, kansliassa kökkiviä hoitsuja sitten senkin edestä

T: lapsesta asti runsaasti sairaalassa olemaan joutunut

Minulla samassa huoneessa ulvoi mummeli tuskissaan eikä saanut parasetamolia parempaa lääkettä ennen kuin kuvauksen jälkeen. Kuvauksessa paljastui paha tulehdus vaihdetun lonkkaproteesin ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla samassa huoneessa ulvoi mummeli tuskissaan eikä saanut parasetamolia parempaa lääkettä ennen kuin kuvauksen jälkeen. Kuvauksessa paljastui paha tulehdus vaihdetun lonkkaproteesin ympärillä.

Kaiketi ihan normaalikäytäntö eli ei mitään vahvempaa ennen kuin kivun syy on selvä. Tai näin ainakin minä maallikkona ajattelen.

Minulta pihdattiin jopa ihan tavallisia kipulääkkeitä. Aloitettiin skolioosin takia korsettihoito ja sen takia olin viikon sairaalassa (saatiin siinä samalla mm. korsettia muokattua jos tarve vaati jne.). Korsettia siis pidettiin päällä 23 tuntia vuorokaudessa ja voin sanoa että jo ekan vuorokauden jälkeen kivut olivat aivan helvetilliset. Minulle oltiin vielä painotettu että pyydä kipulääkkeitä kun alkaa tuntua siltä koska korsettiin tottuminen vie aikansa ja se aiheuttaa kipuja. No kappas, päivävuorossa oli koko viikon hoitaja jonka asenne oli "etsä mitään tarvitse".  

Huonekaverina oli likka jo oli ilmeisesti saanut pahan aivotärähdyksen lasketteluonnettomuudessa ja aluksi hänelle tuotiin se hassu "potta" sängyn viereen. No tämä huonekaveri ei kyennyt tekemään pissaa minun takiani koska tuo kiva hoitsu ei ollut vetänyt edes sitä väliverhoa meidän väliin. Hoitsun ratkaisu oli että minäpä nousen ja menen laittamaan veden valumaan hanasta niin johan tulee pissa eikä tarvitse katetroida uudelleen. Olin ihan itku kurkussa muutenkin kun selkä oli tulessa enkä päässyt kovin ketterästi sängystä ylös mutta kilttinä tyttönä tein kuten käskettiin. Ja siitäkin tuli haukkuja, olin kuulemma liian hidas.

Ilta/yövuorossa oli onneksi kivoja hoitajia jotka toivat aina kipulääkkeitä kun pyysin. Ja myönnän, jemmasin niitä muutaman kerran päivääkin varten kun opin että tuo päivähoitsu ei todellakaan niitä olisi antanut. Näin jälkikäteen ajateltuna ärsyttää että silloin teininä osannut laittaa vastaan.

Mutta pientähän tämä tietysti on moneen muun kokemuksiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa aina nämä omaiset (jonkun toisen potilaan) ja toiset potilaat, jotka tulevat vihaisena pyytämään apua jollekin dementia-mummolle, joka huutaa apua, vessahätää, ties mitä 24/7. Miksi kukaan ei auta?!? Uskomatonta!!!

Omaisille se mummon muistisairaus on usein iso sopeutumisen paikka. Liian vähän saavat tietoa esim. sairauden etenemisestä ja muistisairauden eri tyypeistä. Purkavat turhautumistaan hoitajiin .. kärsivällisyyttä.

WraithTodd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla samassa huoneessa ulvoi mummeli tuskissaan eikä saanut parasetamolia parempaa lääkettä ennen kuin kuvauksen jälkeen. Kuvauksessa paljastui paha tulehdus vaihdetun lonkkaproteesin ympärillä.

Kaiketi ihan normaalikäytäntö eli ei mitään vahvempaa ennen kuin kivun syy on selvä. Tai näin ainakin minä maallikkona ajattelen.

Minulta pihdattiin jopa ihan tavallisia kipulääkkeitä. Aloitettiin skolioosin takia korsettihoito ja sen takia olin viikon sairaalassa (saatiin siinä samalla mm. korsettia muokattua jos tarve vaati jne.). Korsettia siis pidettiin päällä 23 tuntia vuorokaudessa ja voin sanoa että jo ekan vuorokauden jälkeen kivut olivat aivan helvetilliset. Minulle oltiin vielä painotettu että pyydä kipulääkkeitä kun alkaa tuntua siltä koska korsettiin tottuminen vie aikansa ja se aiheuttaa kipuja. No kappas, päivävuorossa oli koko viikon hoitaja jonka asenne oli "etsä mitään tarvitse".  

Huonekaverina oli likka jo oli ilmeisesti saanut pahan aivotärähdyksen lasketteluonnettomuudessa ja aluksi hänelle tuotiin se hassu "potta" sängyn viereen. No tämä huonekaveri ei kyennyt tekemään pissaa minun takiani koska tuo kiva hoitsu ei ollut vetänyt edes sitä väliverhoa meidän väliin. Hoitsun ratkaisu oli että minäpä nousen ja menen laittamaan veden valumaan hanasta niin johan tulee pissa eikä tarvitse katetroida uudelleen. Olin ihan itku kurkussa muutenkin kun selkä oli tulessa enkä päässyt kovin ketterästi sängystä ylös mutta kilttinä tyttönä tein kuten käskettiin. Ja siitäkin tuli haukkuja, olin kuulemma liian hidas.

Ilta/yövuorossa oli onneksi kivoja hoitajia jotka toivat aina kipulääkkeitä kun pyysin. Ja myönnän, jemmasin niitä muutaman kerran päivääkin varten kun opin että tuo päivähoitsu ei todellakaan niitä olisi antanut. Näin jälkikäteen ajateltuna ärsyttää että silloin teininä osannut laittaa vastaan.

Mutta pientähän tämä tietysti on moneen muun kokemuksiin verrattuna.

Olipa inhottava kokemus :(

Valitettavasti hoitoalalla, ja kaikilla muillakin aloilla, on niitä läpeensä kyllästyneitä ihmisiä jotka joutaisi sairaslomalle tai jonnekin. Aina kannattaa reklamoida. Ymmärrän, ettei sitä teininä sellaista osaa eikä uskalla.