Luetellaan havaitsemaanne ihmisten arkipäivän itsekkyyttä / toisen huomioon ottamattomuutta
Aloitan: Bussissa kaksi henkilöä istuvat ikkunapaikoille käytävän eripuolille ja keskustelevat tauotta monen tunnin matka. Koska henkilöt ovat aika kaukana toisistaan, keskustelun voimakkuus on sillä tasolla, että koko bussi taatusti kuulee. Luepa siinä sitten kirjaa tms.
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Ei anneta kovan yskän rajoittaa menemisiä. Oletetaan että kun laittaa käden suun eteen niin se ei haittaa.
En ala linnoittautumaan kotiini lähestulkoon koko vuodeksi, siksi että sinua tai jotain muuta häiritsee yskimiseni.
Lopettaisin yskimisen heti, jos se olisi minusta kiinni, mutta valitettavasti tähän ei ole löytynyt parannuskeinoa, kun syykään ole selvillä.
Naapuri laittaa raivoavan lapsensa joskus huutamaan rappukäytävään. Se voi olla helpotus omille korville, mutta kuuluu tosi hyvin muihin asuntoihin.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää päin kävelevät ihmiset. Esim kun tulen kaupasta ostoskassi kummassakin kädessä ja vastaan kävelee joku - yleensä kyseessä on mies, ihan minkä ikäinen vaan - eikä voi yhtään väistää. Kävelee vaan suoraan kohti ja tulisi päin ellei itse väistä. Samaten nämä joilla on Erittäin Tärkeä Asia meneillään kännykällä kävellessä. Tuijotetaan kännykkää ja kävellään suoraan päin. Tuntuu että olisi näkymätön kun kukaan ei nykyään väistä missään.
Tämä. Olen itsekin miettinyt usein, että olenko näkymätön. Ja olen joskus testannut tätä yskäisemällä kovaäänisesti päin kävelijää kohti. Kyllä silloin väistävät, paitsi ehkä yksi kymmenestä on todella kuuro, että edes kovaa yskäisyä ei kuulla. :)
Alapeukuttajat on näitä idiootteja vailla sivistystä ja tilannetajua.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun lähellä Helsingin keskustaa ja käyn usein Alepoissa, jotka on todella ahtaat. Siellä kuitenkin ihan hyvin mahtuisi käytävällä ohittamaan toisen, joka vaan seisoo paikallaan tarkkailemassa tuotteita. Yleensä naiset isoine laukkuine kasseineen jäävät keskellä käytävää leveästi pitämään vahtia eivätkä päästä ketään ohi.
Tässä ketjussa erottuu yksi arkipäivän ärsytys muita enemmän: tilan vieminen muilta. Olen miettinyt onko se itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä, jonkunlaista henkistä sokeutta ... Mun teoria on, että Suomi on niin iso maa ja täällä asuu niin vähän ihmisiä, että me ei yksinkertaisesti hahmoteta itseämme tilassa. Tai sitten muut ihmiset mielletään jostakin syystä vihollisiksi, joita ei pidä päästää ohi. Outoa.
Mä kuljen päivittäin ruuhkaratikassa ja olen huomannut, että hyvä tapa helpottaa väsymystä ja ärtymystä on antaa muille tilaa. Kun vähän väistää, antaa paikan sitä paremmin tarvitsevalle jne, siitä tulee toiselle ja itselle hyvä mieli ja sehän rentouttaa. Kerran huomattavan raskaana ollut nuori nainen (joka siis istui) otti mun kassit hoiviinsa, niin mulla ja muilla oli helpompi seistä käytävällä. Fiksu nainen! :)
Uskoisin, että tämä korostuu siksi, että Suomessa on paljon tilaa, jolloin on silkkaa typeryyttä jäädä seisomaan muiden eteen, kun olisi tilaa siirtyä. Jos olisi ahdasta joka paikassa, niin sen ymmärtäisi, että joudutaan jäämään eteen.
Mitä olen katsonut jotain aasialaisia Suomessa, niin eivät hekään tajua olevansa tukkeena tai eivät välitä. Todennäköisesti hekin ajattelevat, että kun on näin paljon tilaa, niin sama missä sitä seisoo.
Vierailija kirjoitti:
Hiuksista tulikin mieleen, se kun bussissa takanaistuja tarttuu edessäolijan pään vieressä olevaan tankoon riuhtaisten samalla kipeästi tukusta hiuksia. Ja myös ne pitkähiuksiset ihmiset, jotka valuttavat hiuksensa selkänojan yli takanaistujan penkin puolelle ja pöyhivät niitä jatkuvasti. Itse asiassa toivon, että nämä kaksi ihmistyyppiä kohtaisivat bussissa mahdollisimman usein, saisivat molemmat ansionsa mukaan.
Tämä menee ohi aiheen mutta ehkä piristää sinua.
Teininä minulla oli todella pitkät ja tuuhea hiukset. Ne jäi bussissa ikävästi selän alle ja juuri olin tuommoinen joka ei ajattele muita vaan liehauttaa ne selkänojan yli muiden naamalle.
Kerran kauniina päivänä olin matkalla kotiin bussilla jolla kulkee myös ala-asteelaiset. En jaksanut kiinnittää huomiota takaani kuuluvaan kikatukseen vaan keskityin omiin niin kuin aina.
Itse asuin aivan päätepysäkin lähellä ja bussi tyhjeni lähes kokonaan ennen kuin sinne päästiin. Koitin pysäkillä nousta ylös. Pää nytkähti taakse. Mitäs kettua? Oli sitten nokkelat takana istuneet pirpanat teipanneet osan hiuksistani penkkiin kiinni!
Paniikissa riuhdoin itseni irti ja sinne jäi kiva nippu tukkaa teippeineen.
No nyt osaan pitää hiukset omalla puolella ainakin :D
Vierailija kirjoitti:
C.c kirjoitti:
Yliopistosairaalassa vilkkaalla osastolla työskentelevänä ihmettelen kun joku soittaa esittäytymättä ja eka lause että "mun se tai tuo sukulainen tuotiin sinne ambulanssilla, voisiko saada puhelimeen"..? Joka kerta kysyn ärtyneenä että olisiko niillä ihmisillä nimikin...
Ja jos läheinen on juuri tuotu sairaalaan ambulanssilla, niin ihminenhän ei voi olla niin järkyttynyt, ettei toimi ihan loogisesti? Ja sitten puhelimeen vastaa kaltaisesi ihminen, jolle myötätunto on täysin vierasta. Sen shokissa olevan omaisen olo varmaan paranee ärtymyksestäsi ihan huimasti. Muunmuassa tämän takia monilla on hoitohenkilökunnasta niin negatiivinen käsitys.
Niinpä. Terveydenhoidossa asiat on vain puheissa niillä ei ole mitään tekemistä käytännön kanssa. Esim tuon joka kertoo aina ärtyvänsä puhelimessa potilaan omaisiin pitäisi olla juurikin se henkilö joka tietää miten toimia hätääntyneen ihmisen kanssa ja auttaa, palvella ja rauhoittaa hätääntynyttä ihmistä.
Sitähän hän kai on opiskellut? Mutta ei tuo henkilö saa toisen tuntemaan huonoa mieltä sen hätäännyksen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan "puhelinkäyttäytyminen":
Työkaveri ilmoittaa aamuyöstä työpaikkamme Whatsapp-ryhmässä olevansa sairas ja herättää samalla kaikki. Ei tule mieleen, että muut saattaisivat haluta nukkua vielä, vaikka sairas itse ei esimerkiksi yskimiseltään saisi unta.
Viestiteltiin ei-niin-läheisen-kaverini kanssa illalla. Lopuksi kutsuin hänet käymään kylässä joku päivä. Aamulla kuudelta herään viestiin, jossa lukee "ok".
Helvetin rasittavaa ja ajattelematonta käytöstä.
Sitä puhelintahan ei saa yöksi niin, että vain läheisten viestit tulee läpi.
Puhelin yöksi äänettömälle, problem solved.
muista- aina-liikenteessä-muitakin-on-olemassa kirjoitti:
-kännykässä puhuminen julkisissa. Ok, jos puhelu kestää pari minuuttia tyyliin: "Hei, olen nyt bussissa, kohta olen kotona, nähdään." mutta se, että se kännykkä kaivetaan persiillensä istahdettuaan siihen penkille, ja soitetaan jollekin, jotta voi rupatella niitä näitä ja kaikkea mitä lie koko matkansa ajan. Hei, ei varmaan ole tullut mieleenkään sille kälättäjälle, että muut ei pääse siel samassa tilassa välttisti edes pakoon, jos ei kiinnosta kuunnella kyseenomaisen henk.kohtaisia juttuja. Pidä kännykkä taskussa matkan ajan, ja kaiva se vasta pysäkiltä jäätyäsi, jos tekee mieli rupatella äitisi/kaverisi/työkaverin/paavin kanssa.
-Meikkaaminen esim bussissa. Tyyppi sutii ja nylkyttää naamallensa peitevoidetta, meikkivoidetta, puuteria, kulkakynää, eyelineriä, ripsaria, poskipunaa... koko arsenaali. Olen monesti nähnyt tätä ja ihmettelen vaan.. Bussissa kun ei pääse pakoonkaan tätä näkyä. Kiva istua tällaisen ihmisen takana. En tiedä miksi se niin ärsyttää. Itsekin meikkaan, mutta kotona. Voisitte herätä aikaisemmin tai meikata siellä koulun tai työpaikan vessassa.. Joku puuterin sipaisu menee, mutta että meikataan melkein koko matka kaikki tökötit naamaan, on liian henk.kohtainen performanssi. Voisi jättää tekemättä, kun ei ole edes välttämätöntä, toisin kuin vaikka esim imetys, mistä jotkut taas häiriintyy julkisissa tiloissa.
Jostain syystä nää ei vaan kerää empatiaa tai sympatiaa multa yhtään. Ei voi häiritä toisten elämä näin paljon. Katselin muuten että lennot Singaporeen on aika halvat, kannattaisko?
Töissä mua aina raivostutti sellainen mitätön puoli teelusikallista maitoa, joka piti jättää tölkkiin ja tölkki takaisin kaappiin. Argh!
Vierailija kirjoitti:
Muovipussien haaskaaminen kaupassa, kun banaanit paksuine suojakuorineenkin on laitettava hedelmäpussiin. Tämän tekee 98% ihmisistä. Mikään aivosolu ei liiku sillä hetkellä, kun banaanit laitetaan pussiin. Koko touhu tapahtuu selkärankaisena tottumuksena.
Ärsyttää ihmiset, jotka vahtaavat toisten ostoksia. Itse laitan banaanit pussiin, koska ne pussit on ihan käyttökelpoisia muuallakin kun tarvii pikkupusseja. Ja banaanit on välillä niin märkiä, etten halua laittaa niitä sellaisenaan kauppakassiin (kestosellaiseen). Toisinaan en laita banskuja pussiin ollenkaan. Mutta se on kyllä ihan oma asiani, teen niin tai näin.
Helsingissä asuvat maalta tulleet.
Kun joku puhuu kovaan ääneen kaukojunassa omia juttujaan kännykkään eikä älyä mennä käytävän päässä olevaan puhelinkoppiin puhumaan. Ei vaikka kaikki katsoo häntä. Kiva kuunnella juttuja tyyliin voi .ittu kun me ryypättii ja se tyyppi sitä ja japejipemakepetetituminttu sitä ja viinaa kyllä riitti ja tappelu meinasi tulla.....
Kingi kirjoitti:
Helsingissä asuvat maalta tulleet.
Nìin muualta tulleitahan on vain noin 400000.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muovipussien haaskaaminen kaupassa, kun banaanit paksuine suojakuorineenkin on laitettava hedelmäpussiin. Tämän tekee 98% ihmisistä. Mikään aivosolu ei liiku sillä hetkellä, kun banaanit laitetaan pussiin. Koko touhu tapahtuu selkärankaisena tottumuksena.
Ärsyttää ihmiset, jotka vahtaavat toisten ostoksia. Itse laitan banaanit pussiin, koska ne pussit on ihan käyttökelpoisia muuallakin kun tarvii pikkupusseja. Ja banaanit on välillä niin märkiä, etten halua laittaa niitä sellaisenaan kauppakassiin (kestosellaiseen). Toisinaan en laita banskuja pussiin ollenkaan. Mutta se on kyllä ihan oma asiani, teen niin tai näin.
Tämä oli jo toinen joka ilmoittaa kuormittavansa luontoa koska ei osaa pestä kestokassia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muovipussien haaskaaminen kaupassa, kun banaanit paksuine suojakuorineenkin on laitettava hedelmäpussiin. Tämän tekee 98% ihmisistä. Mikään aivosolu ei liiku sillä hetkellä, kun banaanit laitetaan pussiin. Koko touhu tapahtuu selkärankaisena tottumuksena.
Ärsyttää ihmiset, jotka vahtaavat toisten ostoksia. Itse laitan banaanit pussiin, koska ne pussit on ihan käyttökelpoisia muuallakin kun tarvii pikkupusseja. Ja banaanit on välillä niin märkiä, etten halua laittaa niitä sellaisenaan kauppakassiin (kestosellaiseen). Toisinaan en laita banskuja pussiin ollenkaan. Mutta se on kyllä ihan oma asiani, teen niin tai näin.
Tämä oli jo toinen joka ilmoittaa kuormittavansa luontoa koska ei osaa pestä kestokassia.
Lentokoneessa kun tuoli pitää kaataa takana istuvan syliin heti kun turvavyömerkkivalo sammuu eikä selkänojaa tajuta nostaa edes ruokailun ajaksi ilman erillistä huomautusta.
Vierailija kirjoitti:
Asun kerrostalossa, jonka alakerrassa on päiväkoti. Päiväkotiin lapsiaan tuovat tai sieltä hakevat pysäköivät autonsa jatkuvasti pelastustielle, joka on erikseen merkitty ja jolla pysäköinti on kielletty. Kun olen joskus huomauttanut, on vastaus ollut (lapsen vierestä kuunnellessa tietysti) tasoa "vitun ämmä mitä se sulle kuuluu mä vaan piipahdin". Aivan, toivottavasti kukaan "vain piipahtaja" ei jätä autoaan pelastustielle silloin, jos sinun lapsesi tarvitsisi ambulanssia tai palokuntaa.
Rupea osa-aikaiseksi parkkipirkoksi. Lupaa vaikka tehdä töitä provikalla, jos et muuten pääse yritykseen töihin. Jo alkaa vähentyä pysäköinnit ja ennen sitä tienaat hyvin.
Hiihtoladulla kävely, koiran ulkoiluttaminen ja ladun rikkominen. Hiihtokautta on vain noin 3 kk eli kävelijät voi niillä alueilla kävellä 9 kk.
Se kun kulkee koiran kanssa kadulla ja toinen tulee omansa kanssa vastaan hihna pitkällä. Itselläni koira otettu lyhyelle hihnalle, koska arvaamaton tälläisissa tilanteissa (pelko purija). Vastaantulija ei kysy, että voiko hänen koiransa tulla haistelemaan ja sitten ihmettelee miksi omani käyttäytyy agressiivisesti hänen Kullannuppuaan kohtaan.
Toinen vaihtoehto että vastaantulija kysyy että voiko tulla haistelemaan ja kun vastaan että on arvaamaton nuori uroskoira ja kun vielä murisee jo valmiiksi, niin ei tällä kertaa.. niin mikä logiikka on kun silti tullaan sen oman koiran kanssa lähietäisyydelle ja perustellaan että "meidän Mussu on tosi sosiaalinen, ei taatusti tappele"? No eihän se Mussu välttämättä tappelekkaan, mutta minun koira voi tapellakin. Ja sitten jos tulee hammasta (varmasti ei auta minun lyhennetty hihna stressitasoon koiralle) niin omistaja ihmettelee että miksi kun hänen Mussu on niin mukava. Minkäs teet kun varoittelu vaan sivuutetaan.
Itse jos haluaa koiralle koirakavereita niin sitä menee koirapuistoon tai varovasti tutustuttaa, ei niin että päästää Mussun ja Kullanmurun pitkällä hihnalla juoksemaan suoraan kohti vierasta koiraa joka jo valmiiksi lyhyellä hihnalla ja murisee.. luulisi että sitä vähän ajattelisi omankin koiransa terveyttä, kaikki koirat kun ei ole sellaisia jotka reagoi positiivisesti tuntemattomiin.