Lue keskustelun säännöt.
Laittaisitteko välit poikki lapseenne, jos hän olisi transsukupuolinen?
14.03.2017 |
Äitini jäädytti välimme kun asia tuli ilmi. Sanoi että se on liian suuri häpeä hänelle. Olen yrittänyt korjata välejämme jo ikuisuuden, mutta se ei onnistu. Nyt hän on sairas ja haluaisin auttaa ja viettää aikaa hänen kanssaan. Pelkään että en saa koskaan tilaisuutta.
Jos tekisitte itse isänä/äitinä saman, niin miksi? Haluaisin ymmärtää ja sitä kautta hyväksyä asian.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä menisi yöunet viikoiksi, kun miettisi missä kasvatus meni pieleen.
Ihmiset on ihmisiä kasvoi ne minkälaisessa ympäristössä tahansa. Sukupuoli ja seksuaalisuus on aivoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi ei ole varmaan kyennyt hyväksymään asiaa, se on hänelle outo ja vieras. Lisäksi varmasti kokee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, koska kokee asian olleen hänen "vikansa".
Onko suvussa ketään vähän enemmän avomielstä, jonka voisit pyytää välittäjäksi? Tai joku äitisi tuttava?
Jos pääset edes juttelemaan äitisi kanssa, voit kertoa että asiasi ovat nyt hyvin, et syytä häntä mistään, ja jos hän tuntee asiasta häpeää muiden takia, kerro kuinka maailma on pullollaan erilaisia ihmisiä. Kerro vaikka siitä papista, yms.
Jos hän ei pysty vastaanottamaan asiaa, sitten et valitettavasti voi mitään. Monilla ihmisillä pelon ja häpeän tunteet ovat voimakkaampia kuin mikään muu.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit kaunis sellainen niin ei haittais. ;D
Sukupuoli ja seksuaalisuus eivät ole synonyymejä. Nämä kaksi asiaa menee aivan liian usein sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En oikein pystyisi hyväksymään sitä, että olen vääntänyt ihmisen maailmaan hirveällä vaivalla ja sitten hän ei haluaisi ollakkaan oma itsensä.
Ja lapsia tehdään suvun jatkamisen takia, jos oma lapseni ei päätä omasta halustaan jatkaa sukua, niin tuntuu että kaikki olisi ollut turhaa.
Mikä estää transsukupuoliselta suvun jatkamisen? Ei biologiset lapset ole itsestäänselvyys, toiset eivät omasta halustaan hanki lapsia tai eivät syystä tai toisesta niitä pysty saamaan. Täysin absurdia olettaa tai vaatia että jokainen haluaa omia lapsia.
Suomen nykyinen translaki sterilisaatiovaatimuksineen (!) estää. Kiitos Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit tästä ihmisoikeusloukkauksesta.
Vierailija kirjoitti:
En, vaikka menisi amikseen ja olisi mikä lie-sukupuolinen, kunhan ei olisi rikollinen.
Rakastaisin lapsiani, vaikka heistä tulisi rikollisia. Kunhan eivät vahingoita viattomia ihmisiä.
Todennäköisemmin heistä kuitenkin tulee yhteiskunnan tukipilareita, kukin omalla tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. En oikein pystyisi hyväksymään sitä, että olen vääntänyt ihmisen maailmaan hirveällä vaivalla ja sitten hän ei haluaisi ollakkaan oma itsensä.
Nyt en ymmärtänyt. Se että tunnustautuu transmieheksi/naiseksi on juurikin sitä omana itsenään olemista, jos sitä on pitänyt ennestään salailla. Tarkoitat varmaan että lapsi ei ollutkaan sitä mitä sinä odotit.
Lapsi on mies jos se syntyy pippelin kanssa, ja nainen jos pippeli puuttuu. En tiedä miten voisin odottaa jotain väärää, jos tämä asia on tiedossa.
Noh. Joskus saattaa sinullekin tulla tilanne ettei asiat ole noin mustavalkoisia. Oli ne elimet mitä tahansa niin et voi tietää miltä lapsesta tuntuu, ennen kuin aikaa kuluu. Toivottavaa olisi että kokemus sukupuolesta olisi aina sama kuin vehkeet jalkojen välissä antaa ymmärtää. Jos kuitenkin käy niin ettei ole, niin vähintä mitä voit lapselle antaa on tukea vaikeassa tilanteessa.
En tietenkään laittaisi välejä poikki.
Surku että äitisi kohteli sinua noin. *hali*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole laittanut, vaan tuen kaikinpuolin. Translapsilla on tarpeeksi vaikeaa ilman v*maisia vanhempiakin.
En jäädyttäisi kehnkään sukulaiseen,ainakaan perheenjäseneen,vaan nyt on niin että kaksi sukulaista,joista toinen on perheenjäsen,on katkaissut välinsä meihin muihin. Toinen on ihan oikea skitso,ja toisesta ei ota selvää,mutta on ollut kertoja mielisairaalassa suljetulla ja pääsi eläkkeelle jo 20v. eli ei näillä hyvin mene,mutta ei ole ongelmani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en tietenkään=))) Mun lapsi on mun ihana lapsi vaikka olis mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit kaunis sellainen niin ei haittais. ;D
Sukupuoli ja seksuaalisuus eivät ole synonyymejä. Nämä kaksi asiaa menee aivan liian usein sekaisin.
Onko kaunis seksuaalisuuden synonyymi? Olet niin kaunis tarkoittaako olet niin seksuaalinen? Uskaltaako lapselle sanoa olet kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En.
Tuntuu absurdilta että jollekin äitinä/isänä lapsen sukupuoli olisi niin tärkeä asia, että olisi valmis hylkäämään lapsen sen takia. Se on vähän sama asia jos lapsi vaikka syntyisi ilman jalkaa tai jonkun vakavan sairauden kanssa. Jos sellaiseen asiaan ei varaudu jo ennen lapsen syntymää niin ei kannata hankkia lapsia. Ei kukaan voi päättää millaisen lapsen synnyttää. Se on vain hyväksyttävä ja oltava silti hyvä vanhempi lapselle.
T: kahden lapsen isä
En tietenkään laittaisi välejä poikki vaan tukisin kaikin keinoin.
Itselläni ei ole transsukupuolista lasta mutta läheiselläni on. Hänen vanhemmilleen ei ole tullut mieleenkään hylätä omaa lastaan, hehän rakastavat häntä. Niin me muutkin lähellä olevat. Kaikkea hyvää sinulle, yritä jaksaa tässä usein kylmässä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään hylkäisi omaa lasta vaikka se ryhtyisi transsukupuoliseksi, homoksi, eksoottiseksi strippariksi tai vaikka hare krishnaksi. Tai kuten joku täällä jo pelotteli että amikseksi. Oma lapsi on aina oma lapsi. Ikinä en tulisi hyväksymään lapsen "transidentiteettiä" vai mikä se nyt on ja puhuisin hänestä poikanani/tyttärenäni sen mukaan kummaksi hän syntyi. Kaikkia elämänvalintoja ei tarvitse hyväksyä mutta rakastaa pitää aina.
t. fundamentalistikristitty
Aito transsukupuolisuus ilmenee niissä sellaisissa tapauksissa yleensä jo hyvin varhain.
Ja tuskinpa se sinänsä ainakaan mistään kasvatuksesta johtuu .
Jotkut yksinkertaisesti vain ovat sellaisia.
Kasvatus voi ainoastaan ikäänkuin onnistua 'koteloimaan ' tuon ominaisuuden, mutta sieltä se sitten viimeistään aikuisiän ja nuoren itsenäistymisen kynnyksellä alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän esille.
Ei siitä oikeastaan voi,eikä kannatakaan todeta muuta ,kuin että transseksuaalisuutta on ja ilmenee väestössä se joku tietty prosentti mitä sitä ilmenee.
Vain jtkut sivistymättömät,takapajuiset ja brutaalit yhteiskunnat (tai ihmiset) eivät kykene hyväksymään ja 'sulattamaan' kyseessä olevan kaltaisten henkilöiden olemassaoloakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä menisi yöunet viikoiksi, kun miettisi missä kasvatus meni pieleen.
Ihmiset on ihmisiä kasvoi ne minkälaisessa ympäristössä tahansa. Sukupuoli ja seksuaalisuus on aivoissa.
Tarkoitit varmaan geeneissä. Opetetaan biologian tunnilla.
En tietenkään, minulle on ihan se ja sama miten he toteuttavat itseään tai seksuaalisuuttaan. Ovat silti aina minun rakkaita lapsiani ja ehkä kliseistä, mutta minulle tärkeintä on, että ovat onnellisia. Toivoisin voivani olla tukena prosessissa.
Toivottavasti sinulla on muita sukulaisia jotka hyväksyvät :) se auttaa paljon. Usein isovanhemmat saattavat olla myötämielisiä vaikka omat vanhemmat laittais vastaan. Isovanhemmat <3
En laittaisi välejä poikki, tietenkään. Kertoisin lapselleni, että rakastan häntä. Lisäksi ilmaisisin selkeästi, etten hyväksy hänen valintaansa alkaa elää kuin olisi vastakkaista sukupuolta.
Kyllä, tämä kaikki on mahdollista samalla, kun rakastaa.
Ap:n tilanne on surullinen, toivottavasti välit vielä korjautuvat.
Sukupuoli on aivoissa/mielessä.
Olet toivottavasti raskausaikana ollut valmis minkäsukupuoliseen lapseen vain. Miksi sukupuolesta tulisi lapsen kasvettua yhtäkkiä kynnyskysymys?