Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Ei käy kateeksi kaveria, jonka esikoinen aloittaa syksyllä eskarin, keskimmäisellä 3v uhma ja samaan syssyyn syntyy vielä vauva
12.03.2017 |
Aika monta muutosta kerralla lasten elämässä ja jokainen varmasti oireilee aika voimakkaasti. Huhhuhh! 😳
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Aika monta muutosta kerralla lasten elämässä ja jokainen varmasti oireilee aika voimakkaasti. Huhhuhh! 😳
Miten niin "varmasti" oireilee? Ettet nyt vain maalaisi piruja seinälle, vai onko sinulla kristallipallo? Voihan olla, että kaikki menee ihan mukavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateeksi ei kävisi, jos olisi samaan aikaan uhma- ja murrosikäinen.
Vierailija kirjoitti:
... vai onko niin että sinulla sittenkin käy kaveriasi jotenkin kateeksi, AP? Koska se aloituksestasi ensimmäisenä tulee mieleen.
No ei todellakaan käy kateeksi, vaan huokaisen helpotuksesta, kun itse en ole samassa tilanteessa. Ap
Jos 3-vuotiaalla on nyt uhma, niin mistä tiedät millainen tilanne on syksyllä, kun vauva syntyy?
Meillä eskarin aloittaminen ei ollut mitenkään big deal eikä aiheuttanut niin minkäänlaisia haasteita. Tottakai sitä pidettiin hienona asiana ja oltiin kiinnostuneita jne., mutta ei tehty siitä mitään elämää suurempaa juttua.
Kuulostaa ihanteelliselta. 3v:kin alkaa jo olla omatoiminen ja pahin uhma ohi. Esikoululainen on osan päivästä eskarissa ja tuon ikäiset yleensä on mielissään vauvasta.
Saa jäädä kotiin vauvan kanssa ja samalla isommat saa jatkaa kotihoidossa tai korkeintaan kerho/osapäivähoitolinjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta muutosta kerralla lasten elämässä ja jokainen varmasti oireilee aika voimakkaasti. Huhhuhh! 😳
Miten niin "varmasti" oireilee? Ettet nyt vain maalaisi piruja seinälle, vai onko sinulla kristallipallo? Voihan olla, että kaikki menee ihan mukavasti.
No toki voi olla niinkin, että kaikki voi mennä hyvin. Mutta oon jostain lukenut, että eskarin aloitus ja uuden vauvan syntymä voi olla sellaisia aika isoja muutoksia perheessä. Ja jos molemmat vielä tulee samaan aikaan. Nykyisellä kuopuksella uhma vasta vahva onkin ainakin tällä hetkellä, mitä sivusta oon nähny. Äidille raivotaan ja potkitaan ja kiukutellaan. Ap
Tilanne kuulostaa hyvältä, mikäli esikouluun haku ja vienti on kohtuu helppoa ja ehkä isä vie välillä? Parasta olisi, jos esikoulu olisi kävelyetäisyydellä, niin päivät kuluisivat kivasti, kun tulisi ulkoiltua sopivasti. Esikoululainen varmasti tykkää päästä ikästensä seuraan ja 3 v uhmis ei pistä pahakseen, kunhan saa jäädä vauvan ja äidin seuraan. Syntyvä vauva saattaa olla helppokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just. Eskarin aloittaminen ei tunnu missään. Samalla tavalla sinne mennään kuin päiväkotiin. Yleensä sama paikka.
Jos nyt maaliskuussa on uhmaikä, niin se on syksyllä muisto vaan.
Kivat ikäerot :)
Tietämättä nyt perheen tilanteesta niin ei se eskari välttämättä ole kovin iso juttu. Monilla se on oman päiväkodin yhteydessä ja ainakin meidän lasten päiväkodissa on myös "viskarikerho", jossa jo eskaria edeltävänä vuotena tehdään kaikenlaista mitä pienemmät eivät tee ja vahvistetaan koulunkäyntiin tarvittavia taitoja leikinomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 16-vuotias, jonka murrosikä on laantumaan päin. Oli teinitörttöilyineen kamala, muttei niin kamala kuin aikanaan eskariuhma, se oli helvettiä. Ehkä AP:lla on vastaava kokemus 😁
Ihanaa raahata uhmista ja vauvaa mukana pimeinä talviaamuina, kun mittari näyttää -25 astetta ja eskarilainen pitää viedä kello 9.00...
Olen vähän vahingoniloinen buahahahahahaaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klo 9 ei ole aikainen. Jokainen lapseni on sitä mieltä, että heidän eskarivuosi on ollut paras vuosi. Kun koulu alkaa, niin se on pettymys, mutta eskarissa on kivempaa kuin päiväkodissa!
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa raahata uhmista ja vauvaa mukana pimeinä talviaamuina, kun mittari näyttää -25 astetta ja eskarilainen pitää viedä kello 9.00...
Olen vähän vahingoniloinen buahahahahahaaa...
Tai sitten tehdään elämästä helpompaa ja isä vie. Mun lapsen pph:ssa kaikki teki näin jos kotona oli vauva. Isät vei isomman, ja äiti ja vauva sai niin hyvät unet kuin tilanteessa mahdollista. Iltapäivää rytmitti kivasti ulkoilulenkki, jonka yhteydessä isompi haettiin. Toki kai olisi pitänyt kärsiä ja uupua kuten kunnon marttyyriäidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, isähän voi viedä, jos vauva valvottaa äitiä ja jos ei valvota, niin tekee hyvää äidillekin lähteä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta muutosta kerralla lasten elämässä ja jokainen varmasti oireilee aika voimakkaasti. Huhhuhh! 😳
Miten niin "varmasti" oireilee? Ettet nyt vain maalaisi piruja seinälle, vai onko sinulla kristallipallo? Voihan olla, että kaikki menee ihan mukavasti.
No toki voi olla niinkin, että kaikki voi mennä hyvin. Mutta oon jostain lukenut, että eskarin aloitus ja uuden vauvan syntymä voi olla sellaisia aika isoja muutoksia perheessä. Ja jos molemmat vielä tulee samaan aikaan. Nykyisellä kuopuksella uhma vasta vahva onkin ainakin tällä hetkellä, mitä sivusta oon nähny. Äidille raivotaan ja potkitaan ja kiukutellaan. Ap
Vau, eli AP onkin sekä meedio että kasvatuksen asiantuntija...
Minusta kyllä kuulostaa, että teit tämän aloituksen tänne saadaksesi voivotella kaverisi "haastavaa" perhetilannetta ja tunteaksesi jonkinlaista katteetonta ylemmyyttä suhteessa häneen. Muutenhan olisit kysellyt täällä neuvoja siihen, kuinka voisit itse parhaiten tukea ja auttaa ystävääsi.
Joku kuvaillut alkuun menneen vuoteni. Ollut rankkaa, mutta enemmän ihanaa. I really have it all, love, you know
Minusti olisi juuri loistava ajankohta saada vauva, kun esikoinen menee eskariin. Voisi olla kotona tukena, kun koulu alkaa.
Tosin meillä olisi kakkonen siinä vaiheessa jo uhman ohittanut 4 v.
Mutta eskari alkaa syksyllä, eikä vauvaa ainakaan vielä kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa raahata uhmista ja vauvaa mukana pimeinä talviaamuina, kun mittari näyttää -25 astetta ja eskarilainen pitää viedä kello 9.00...
Olen vähän vahingoniloinen buahahahahahaaa...
No ei kaikille klo. 9 ole aikaista. Meillä lapset on aina heränneet aamulla klo. 5-7 välillä. Hyvin ehdittiin yhdeksäksi viemään isompi kerhoon. Toki joskus sai tapella niille vaatteet päälle, mutta eiköhän se vaihe tule lähes jokaisen mukulan kanssa vastaan. Mieluummin mä tappelin ne vaatteet päälle ennen kerhoa, kuin että olisin tapellut niitä niille päälle jotta ehditään päiväkotiin ja TÖIHIN.
Meillä oli auto käytössä, joten ei ne (hyvin satunnaiset) pakkasetkaan häirinnyt. Tosin olisin mieluusti mennyt kävellen, jos kerho olisi ollut lähempänä. Vaunulenkki olisi rytmittänyt päivän oikeen kivasti ja saisi ulkoiltua siinä samalla!
Ap, minkä ikäisiä sun omat lapset on?
... vai onko niin että sinulla sittenkin käy kaveriasi jotenkin kateeksi, AP? Koska se aloituksestasi ensimmäisenä tulee mieleen.