Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Löysin poikaystävältä SSRI lääkkeitä

Vierailija
09.03.2017 |

En tiedä mitä ajatella, eikä minulla ole ketään jolle voisin asiasta jutella, sillä en halua että omille läheisilleni kertominen loukkaisi poikaystäväni yksityisyyttä.
Kuitenkin juttu on niin että aiemmin miehen luona ollessani olin heittämässä purkkaa roskakoriin, kun näin siellä Citalopram lääkepakkauksen pahvit. Mies kertoi joskus että muutti hetkellisesti äidilleen, sillä pikkuveljensä kärsi pahasta masennuksesta, ja he pelkäsivät tämän tekevän itselleen jotain. Ajattelin siis että pakkaus oli ehkä veljensä jättämä, enkä asiaa oikeastaan miettinyt. Eilen mies jätti suihkussa ollessaan toilettilaukkunsa auki pesuhuoneeseen, ja hammasharjan hakiessani näin Citalopram purkin, jossa oli poikaystäväni nimi.

En ihan oikeasti tiedä miten reagoida. En ole ikinä tuntenut ketään joka olisi kertonut käyttävänsä mielialalääkkeitä, mutta tunnen itseni jotenkin avuttomaksi ja ehkä jopa pettyneeksi, ettei poikaystäväni luota tarpeeksi minuun kertoakseen että käyttää mielialalääkkeitä. Olen välillä ihmetellyt miehen käytöstä joissakin asioissa, lähinnä mielialojen ailahteluun ja kausiin, jolloin on aivan hyperaktiivinen, käyttää mielettömät määrät rahaa (tosin hän tienaa myös suuria summia, eli jotenkin olen vain sivuuttanut tuhansien eurojen törsäilyt aina sillä). En itse ole "rikkaasta" perheestä, ja opiskelen, eli ajattelin vain käytöksen olevan "normaalia" hieman varakkaimpien ihmisten keskuudessa.

Onko kenelläkään vinkkejä millä ihmeellä saisin poikaystäväni itse kertomaan tilanteestaan?

Kommentit (47)

Vierailija
21/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se kertoo sitten aikanaan jos oot oikee ja luotettava ihminen sille.

Terkuin SSRI-lääkkeiden käyttäjä

Vierailija
22/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkitys on merkki siitä, että tilanne on akuutti. Mikäli suhde on tuore, ei sen varaan kannata laskea. Sinun tulisi nähdä hänet lääkkeettömänä, jolloin tutustuisit häneen aidosti, et lääkittyyn zombiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska tieteellisiä väärinkäytöksiä esiintyy julkaistuissa lääketutkimuksissa laajalti, etsimme tietoa muualta, ja hankimme 64 381 sivua kliinisiä tutkimusraportteja Euroopan ja Iso-Britannian lääkeviranomaisilta. Tammikuussa 2016 osoitimme, ensimmäistä kertaa, että SSRI:t lisäävät aggressiota lapsilla ja nuorilla, ristitulosuhde (odds ratio) 2,79 (95%:n luottamusväli (LV) 1,62-4,81) (7). Tämä on tärkeä tulos huomioon ottaen monet kouluampumiset, joissa tappajilla oli SSRI-lääkitys. Lokakuussa osoitimme, että masennuslääkkeet kaksinkertaistavat terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla itsemurhaan ja väkivaltaan mahdollisesti johtavien tapahtumien lukumäärän, ristitulosuhde 1,85 (95%:n LV 1,11-3,08) (8). Hoidettavien potilaiden lukumäärä, joka tarvittiin vahingoittamaan yhtä tervettä aikuista (NNH-luku), oli vain 16. Marraskuussa osoitimme, että itsemurhan ja väkivallan riskiä kasvattavat haittavaikutukset olivat 4-5 kertaa yleisempiä duloksetiinilla kuin lumeella virtsan ponnistuskarkailusta kärsivillä keski-ikäisillä naisilla tehdyissä tutkimuksissa (9). Keskeisesti tai mahdollisesti psykoottisia tapahtumia esiintyi useammilla naisilla, suhteellinen riski 2,25 (95%:n LV 1,06-4,81), ja NNH-luku oli

vain 7 keskeisissä tai mahdollisissa aktivaatiotapahtumissa (esim. levottomuus, aggressio). Olisi ollut koko lailla mahdotonta osoittaa kuinka vaarallista duloksetiini on, jos olisimme saaneet vain julkaistut tutkimukset käyttöömme. FDA on tämän suhteen johdonmukaisesti ilmoittanut aiemmin, että naiset, joiden virtsankarkailua hoidettiin duloksetiinilla kliinisten tutkimusten open-label-jatkotutkimusvaiheessa, yrittivät itsemurhaa 2,6 kertaa useammin kuin muut samanikäiset naiset (2).  

Lääkeyhtiöiden palkkalistoilla olevat psykiatrit ovat vakuuttaneet, että mitään syytä huoleen ei ole, koska emme havainneet itsemurhien tai itsemurhayritysten vaan ainoastaan niitä ennakoivien tapahtumien lisääntyneen aikuisilla. Mutta tämä argumentti on virheellinen. FDA:n määrittelemien itsemurhan prekursoritapahtumien tarkasteleminen vastaa sydänsairauksien prognostisten tekijöiden tarkastelua. Toteamme, että tupakointi ja liikkumattomuus lisäävät sydänkohtausten ja kuoleman riskiä, ja siksi suosittelemme ihmisiä lopettamaan tupakoinnin ja harrastamaan liikuntaa.

Johtopäätökset

Enää ei voi epäillä, etteivätkö masennuslääkkeet olisi vaarallisia tai voisi aiheuttaa itsemurhia ja murhia kaikenikäisillä (2,10,11). Masennuslääkkeillä on monia muitakin merkittäviä haittoja, ja niiden hoidollinen hyöty on kyseenalainen (2). Sen vuoksi johtopäätökseni on, että niitä ei pitäisi käyttää lainkaan. On absurdia käyttää masennukseen lääkkeitä, jotka lisäävät itsemurhan vaaraa, kun psykoterapian tiedetään vähentävän sitä (12). Psykoterapiatutkimuksia on arvosteltu sokkouttamisen puutteesta (12), mutta näitä tutkimuksia on vaikea sokkouttaa. Lisäksi itsemurhat ja

itsemurhayritykset ovat varsin kovia päätetapahtumia.  Meidän pitäisi tehdä kaikkemme välttääksemme masennuslääkkeiden aloittamista ja auttaaksemme niitä käyttäviä lopettamaan ne pienentämällä annoksia hitaasti ja tarkassa valvonnassa. Masennuksesta kärsivien tulisi saada psykoterapiaa ja

psykososiaalista tukea, ei lääkkeitä.

24/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta Citaloprameja ei myydä purkissa.

0/5

Muuten hyvä, mutta myydään myös purkeissa. 

https://www.yliopistonapteekki.fi/citalopram-ratiopharm-tabletti-20mg.h…

Oikea linkki. 

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http%3A%2F%2Fsalvanets.biz%2F910646…

Ei taida olla Suomessa purkeissa myynnissä edelleenkään..?

Vierailija
25/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätä se sika,mies jonka yksityisyyttä ja omaisuutta et kunnioita,vaan vakoilet ja kyttäät

Vierailija
26/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska tieteellisiä väärinkäytöksiä esiintyy julkaistuissa lääketutkimuksissa laajalti, etsimme tietoa muualta, ja hankimme 64 381 sivua kliinisiä tutkimusraportteja Euroopan ja Iso-Britannian lääkeviranomaisilta. Tammikuussa 2016 osoitimme, ensimmäistä kertaa, että SSRI:t lisäävät aggressiota lapsilla ja nuorilla, ristitulosuhde (odds ratio) 2,79 (95%:n luottamusväli (LV) 1,62-4,81) (7). Tämä on tärkeä tulos huomioon ottaen monet kouluampumiset, joissa tappajilla oli SSRI-lääkitys. Lokakuussa osoitimme, että masennuslääkkeet kaksinkertaistavat terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla itsemurhaan ja väkivaltaan mahdollisesti johtavien tapahtumien lukumäärän, ristitulosuhde 1,85 (95%:n LV 1,11-3,08) (8). Hoidettavien potilaiden lukumäärä, joka tarvittiin vahingoittamaan yhtä tervettä aikuista (NNH-luku), oli vain 16. Marraskuussa osoitimme, että itsemurhan ja väkivallan riskiä kasvattavat haittavaikutukset olivat 4-5 kertaa yleisempiä duloksetiinilla kuin lumeella virtsan ponnistuskarkailusta kärsivillä keski-ikäisillä naisilla tehdyissä tutkimuksissa (9). Keskeisesti tai mahdollisesti psykoottisia tapahtumia esiintyi useammilla naisilla, suhteellinen riski 2,25 (95%:n LV 1,06-4,81), ja NNH-luku oli

vain 7 keskeisissä tai mahdollisissa aktivaatiotapahtumissa (esim. levottomuus, aggressio). Olisi ollut koko lailla mahdotonta osoittaa kuinka vaarallista duloksetiini on, jos olisimme saaneet vain julkaistut tutkimukset käyttöömme. FDA on tämän suhteen johdonmukaisesti ilmoittanut aiemmin, että naiset, joiden virtsankarkailua hoidettiin duloksetiinilla kliinisten tutkimusten open-label-jatkotutkimusvaiheessa, yrittivät itsemurhaa 2,6 kertaa useammin kuin muut samanikäiset naiset (2).  

Lääkeyhtiöiden palkkalistoilla olevat psykiatrit ovat vakuuttaneet, että mitään syytä huoleen ei ole, koska emme havainneet itsemurhien tai itsemurhayritysten vaan ainoastaan niitä ennakoivien tapahtumien lisääntyneen aikuisilla. Mutta tämä argumentti on virheellinen. FDA:n määrittelemien itsemurhan prekursoritapahtumien tarkasteleminen vastaa sydänsairauksien prognostisten tekijöiden tarkastelua. Toteamme, että tupakointi ja liikkumattomuus lisäävät sydänkohtausten ja kuoleman riskiä, ja siksi suosittelemme ihmisiä lopettamaan tupakoinnin ja harrastamaan liikuntaa.

Johtopäätökset

Enää ei voi epäillä, etteivätkö masennuslääkkeet olisi vaarallisia tai voisi aiheuttaa itsemurhia ja murhia kaikenikäisillä (2,10,11). Masennuslääkkeillä on monia muitakin merkittäviä haittoja, ja niiden hoidollinen hyöty on kyseenalainen (2). Sen vuoksi johtopäätökseni on, että niitä ei pitäisi käyttää lainkaan. On absurdia käyttää masennukseen lääkkeitä, jotka lisäävät itsemurhan vaaraa, kun psykoterapian tiedetään vähentävän sitä (12). Psykoterapiatutkimuksia on arvosteltu sokkouttamisen puutteesta (12), mutta näitä tutkimuksia on vaikea sokkouttaa. Lisäksi itsemurhat ja

itsemurhayritykset ovat varsin kovia päätetapahtumia.  Meidän pitäisi tehdä kaikkemme välttääksemme masennuslääkkeiden aloittamista ja auttaaksemme niitä käyttäviä lopettamaan ne pienentämällä annoksia hitaasti ja tarkassa valvonnassa. Masennuksesta kärsivien tulisi saada psykoterapiaa ja

psykososiaalista tukea, ei lääkkeitä.

Höpö höpö, ssri:t eivät aiheuta aggressioita. Sen sijaan ahdistusta aiheuttava ympäristö saattaa aiheuttaa sitä.

Siinä olen samaa mieltä, että masentuneiden olisi syytä saada terapiaa. Terapiasta ei ole kuitenkaan mitään apua, jos ihminen on kovin masentunut ja ahdistunut. Suomessa annetaan ensin lääkitys ja sitten, kun lääkitys on ruvennut auttamaan, on terapian vuoro.

Masennuksesta sanotaan usein, että se on terve reaktio epäterveeseen tilanteeseen. Sama pätee myös ahdistukseen. Sain lääkkeistä ja terapiasta tarpeeksi voimia muuttaakseni elämääni radikaalisti. Jätin taakseni hankalan parisuhteen ja  hankin itselleni uuden, vähemmän kuormittavan ammatin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään vinkkejä millä ihmeellä saisin poikaystäväni itse kertomaan tilanteestaan?

Mihin tarvitset sitä että hän kertoo itse? Mitä teet sillä tiedolla? Mitä sitten kun hän kertoo?

Vierailija
28/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääkitys on merkki siitä, että tilanne on akuutti. Mikäli suhde on tuore, ei sen varaan kannata laskea. Sinun tulisi nähdä hänet lääkkeettömänä, jolloin tutustuisit häneen aidosti, et lääkittyyn zombiin.

Vai että lääkittyyn zombiin! :D  Ssri-lääkkeillä ei ole kuvaamaasi vaikutusta. 

Taidat sotkea nyt ssri-lääkkeet muihin, paljon vahvempiin psyykenlääkkeisiin, joita käytetään esimerkiksi psykoosin hoitoon. Olen ymmärtänyt, että toisinaan taitamattomat psykiatrit ovat lääkinneet sairaaloissa psykoottisia, harhaisia potilaita vuodepotilaiksi. Nykyään ei sellaista pitäisi tapahtua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en tajua miksi kukaan säilyttäisi lääkkeitään kylppärissä. Sieltähän kuka tahansa vieras voisi vaikka napata tai käydä tutkimassa halutessaan.

Vierailija
30/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis häh. Mulla on maailman rakkain mies ja ihana lapsi hänen kanssaan. Ei silti tulis mieleenkään keskustella mun lääkkeistä, jotka on määrätty paniikkikohtauksiin. Ne on mun ja psykiatrini välinen asia ja kohtauksia ei tule, kun lääkkeitä syön. En oo koskaan ajatellut edes, ertä puhuisin asiasta miehellenikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Munkin poikaystävä käytti masennuslääkkeitä ja teki myöhemmin itsarin.

Vierailija
32/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä puolestani olisin halunnut puhua puolisolleni masennuksestani ja ahdistuksestani. Olisin halunnut puhua hänen kanssaan myös terapiastani. Hän olisi voinut tulla vastaanotollekin kanssani, mutta hän ei halunnut mitään näistä. Hänen mielestään kaikki olisi hyvin, kunhan vain ryhdistäytyisin ja ottaisin itseäni niskasta kiinni.

Oli meillä muutakin häikkää parisuhteessa, joten siitä tuli lopulta eksä. Siihen muuten loppui myös suurin osa ahdistuksesta. En ollut ymmärtänytkään, kuinka ahdistunut olin hänen kanssaan asuessani. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis häh. Mulla on maailman rakkain mies ja ihana lapsi hänen kanssaan. Ei silti tulis mieleenkään keskustella mun lääkkeistä, jotka on määrätty paniikkikohtauksiin. Ne on mun ja psykiatrini välinen asia ja kohtauksia ei tule, kun lääkkeitä syön. En oo koskaan ajatellut edes, ertä puhuisin asiasta miehellenikään.

Parisuhteenne kuulostaa todella hienolta ja rehelliseltä. Onnittelut!

Oletko ikinä ajatellut, että joudut esim. äkillisesti sairaalaan ja mies joutuu kommunikoimaan lääkäreiden kanssa puolestasi? Kivoja ylläreitä tiedossa.

Vierailija
34/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis häh. Mulla on maailman rakkain mies ja ihana lapsi hänen kanssaan. Ei silti tulis mieleenkään keskustella mun lääkkeistä, jotka on määrätty paniikkikohtauksiin. Ne on mun ja psykiatrini välinen asia ja kohtauksia ei tule, kun lääkkeitä syön. En oo koskaan ajatellut edes, ertä puhuisin asiasta miehellenikään.

Parisuhteenne kuulostaa todella hienolta ja rehelliseltä. Onnittelut!

Oletko ikinä ajatellut, että joudut esim. äkillisesti sairaalaan ja mies joutuu kommunikoimaan lääkäreiden kanssa puolestasi? Kivoja ylläreitä tiedossa.

Jospa tämä nainen on hoitanut asian Omakannan kautta. Sieltä kautta lääkärit pystyy tarkistamaan sairaushistorian. Ai niin, ei voikaan. Kun tämä ei luota mieheensä, tuskin hän luottaa kaiken maailman lääkäreihinkään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystävä siis luuli, että hänen puolisollaan (nykyisin ex) oli "vain" masennus. Avioeron jälkeen hän kuuli vanhemmiltaan, mikä sairaus hänen exällään on, ja hän totesi: "Tuon kun olisi tiennyt." Ymmärsin hänen puheistaan, että ei välttämättä olisi uskaltanut muuttaa yhteen, jos olisi tiennyt.

Vierailija
36/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis häh. Mulla on maailman rakkain mies ja ihana lapsi hänen kanssaan. Ei silti tulis mieleenkään keskustella mun lääkkeistä, jotka on määrätty paniikkikohtauksiin. Ne on mun ja psykiatrini välinen asia ja kohtauksia ei tule, kun lääkkeitä syön. En oo koskaan ajatellut edes, ertä puhuisin asiasta miehellenikään.

Parisuhteenne kuulostaa todella hienolta ja rehelliseltä. Onnittelut!

Oletko ikinä ajatellut, että joudut esim. äkillisesti sairaalaan ja mies joutuu kommunikoimaan lääkäreiden kanssa puolestasi? Kivoja ylläreitä tiedossa.

Jospa tämä nainen on hoitanut asian Omakannan kautta. Sieltä kautta lääkärit pystyy tarkistamaan sairaushistorian. Ai niin, ei voikaan. Kun tämä ei luota mieheensä, tuskin hän luottaa kaiken maailman lääkäreihinkään. 

Joo olisihan tuo teoriassa mahdollista ja siihen tietysti kaikki elvytyskiellot ja vastaavat valmiiksi, niin siinähän sitten se rakas puoliso ihmettelee kun toista hoidetaan kuolemaan asti niin, että puolisolle ei käytännössä kerrota mitään. Ylläri tietty sekin. Niin ja kuinka moni noin on tehnyt? Yksi miljoonasta?

Vierailija
37/47 |
09.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kyllä ihmettelen, suuresti ihmettelen sitä ettet ole aiemmin tavannut mielialalääkkeiden käyttäjiä.. Siis nykyaikana, oikeestiko? Minun tuttavista lähes joka toinen käyttää. Masennushan on nykyisin niin yleistä. Harmi vaan kun joillekin on vieläkin vaikeaa siitä puhua, vaikka paljon on kyllä edistyttykin.. Ennen ihmisiä pidettiin hulluna kun mielen sairauksia ei tunnettu. Sen pelko kai se nykyisinkin estää asiasta avoimesti puhumisen. Eihän kukaan halua että häntä pidettäisiin hulluna tai pöpinä... Nyt kun tieto on lisääntynyt, suuri osa jo ymmärtää että mielen sairaus on sairaus siinä kun joku muukin. Se ei ole kenenkään syy. Se tulee jos on tullakseen. Jos sairastaa esim reumaa, ja jos haluaa elää mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta, käyttää reumaan sairastunut lääkkeitä miettimättä ainakaan kovinkaan paljon sitä että mitähän nuo toiset ajattelee jos käytän lääkkeitä. Samoin pitäisi olla mielialalääkkeiden kanssa. Siinä sairaudesta vaan eri kohta kehossa kremppaa.. Vika ei ole nivelissä vaan aivojen toiminnassa. Mielihyvää tuottavat hormonit eivät pelaa normaalilla tavalla... Miksi ei siis käyttäisi lääkkeitä, joilla saadaan aivot solutasolla toimimaan paremmin, ja pystyisi elämään ihmisarvoisen elämää... En nyt muista tähän hätään mitään ssri-lääkkeet tarkalleen ottaen aivoissa tekevät mutta netistä löytyy tietoa. Ole siis onnellinen, kun poikaystäväsi on hakeutunut ajoissa hoitoon (mitä aiemmin. Sen parempi). Ei lääkkeiden käyttö tee meistä kenestäkään huonompaa. Eikä masennus ole elinikäinen sairaus. Surullista kun poikaystäväsi ei ole rohjennut sinulle avoimesti asiasta puhua. Mutta sinä voit häntä rohkaista ja myös tukea lääkkeiden käytössä ja myös tarvittaessa kannustaa terapiaan. Terapiassa käynti ei ole myöskään yhtään sen mörömpi juttu kuin terveyskeskuksessa käynti. Miksi ei otettaisi kaikkea apua vastaan jonka yhteiskuntamme meille tarjoaa, kun sen palkkana on parempi elämä? Onnea sinulle seurustelusuhteeseen! Avoimuus on parisuhteen tärkein asia!

T. Nainen joka itse käyttänyt samaisia lääkkeitä jo yli kymmenen vuotta. Olen naimisissa eikä lääkkeet ole millään tavalla vaikuttaneet parisuhteeseen, eikä seksielämään. Nyt olen raskaana, eikä lääke haittaa kuulema sikiöäkään.

Vierailija
38/47 |
10.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta Citaloprameja ei myydä purkissa.

0/5

En tiedä eksyykö tänne enää ketään, mutta kyseiset lääkkeet todella ovat valkoisessa lääkepurkissa, ilman mitään läpipainopakkauksia. Lääkkeen etiketissä lääkettä oli määrätty otettavaksi yksi aamuisin, ja annoksena on 20mg.

Ap

Vierailija
39/47 |
10.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääkitys on merkki siitä, että tilanne on akuutti. Mikäli suhde on tuore, ei sen varaan kannata laskea. Sinun tulisi nähdä hänet lääkkeettömänä, jolloin tutustuisit häneen aidosti, et lääkittyyn zombiin.

Tätä yritin ensimmäisessä viestissäni ilmaista pelkääväni. Halusin tietää mikäli joku on kyseisiä lääkkeitä /saman vaikutuksen omaavia lääkkeitä käyttänyt ja miten paljon nuo muuttavat ihmistä. Onko poikaystäväni lääkkeiden lopettamisen jälkeen ihan eri ihminen.

Vierailija
40/47 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up