Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mua kaduttaa vähäsen lapsilleni antamat nimet.
04.03.2017 |
Annoin nimet aika järkiperustein. En halunnut "väännöksiä", en lällyjä, en liian suosittuja, en sukunimeen sopimattomia, en liian harvinaisia, en muotinimiä jne.
Lapset ovat nimiltään tyyliin Saara, Noora ja Lari. (Ei nuo mutta samaan tyyliin). Ei kamalat nimet muttei myöskään mielestäni kovin ihanat. Olen vähän kateellinen kun kuulen muiden lapsilla oikeasti upeita nimiä. :(
Kommentit (27)
Tunnen erään varsin vauraan tehtailijaperheen. Kunnioitan heidän viidelle lapselleen antamia nimiä. Kaikki ovat vahvoja perisuomalaisia, konstailemattomia nimiä. Kertonee vanhempien hyvästä itsetunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja ajatuksia. En halunnut sukunimeen sopimattomia, en liian suosittuja, enkä liian outoja nimiä joten tytöstä tuli Senja ja pojasta Vili. nykyään kuitenkin harmittaa, kun tapaa työssään lapsia joilla on oikeasti kauniit nimet :( !
No mut nehän voi itse vaihtaa nimiä kun täyttävät 15 ja saa vanhemman luvan. Näin olen kuullut, mutta kannattaa tarkistaa ite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että haluan antaa lapsilleni nimet, joita ei ole muilla. Uskon, että nämä keskustelupalstojen teilaukset vaikuttavat moniin, ja monet päätyvät valitsemaan tavalliset nimet, jotta muut eivät saa oksennusreaktioita nimiä kuullessaan. Koitan itse kuitenkin pitää kiinni omasta ajatuksestani ja tunteestani ja antaa rohkeasti tulevalle lapselleni sellaisen nimen, joka on persoonallinen ja harvinainen eikä yritä miellyttää muita.
Miksi ihmeessä pitää antaa nimi jota ei ole muilla?
Anna pojalle vaikka nimi Alpi, on jopa kalenterissa.
Ehkä siihen vain on syy, ettei sitäkään ole muilla.
Nimen tarkoitus on erottaa yksilöt toisistaan , joten jos luokalla on neljä Aadaa ja kolme Veetiä, niin eihän nimi silloin vastaa tarkoitustaan! Ja sitten lasta kutsutaan jollain iso- tai pikku-liitteellä tai sukunimellä. Haluan, että lapsen nimi tarkoittaa juuri häntä eikä puolta luokkaa. Joten lasten nimistä on haluttu mahdollisimman harvinaisia. Silti tietysti helppoja ja yksinkertaisia, ei mitään kummajaisia.
Minä työskentelen nuorten aikuisten parissa, ja kyllä joskus meinaa pokka pettää kun siellä on jo näitä raavaita Nyytejä ja Nuutteja, Ninnuja, Hiiuja, Nunnuja sun muita söpöstelynimiä. Ne kun kasvavat oikeasti aikuiseksi ja sitten se nimi on toden teolla naurettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen niin iloinen, etten kuunnellut kenenkään muun kuin miehen mielidettä lapsen nimeä valitessa. Lapsella on etunimenä suht harvinainen hepreasta pohjautuva nimi, ääntyy kuitenkin kauniisti suomeksi. Sukulaiset ja kaverit kohotteli kulmiaan kuullessaan tytön nimen, mutta nykyisin kaikki lienevät nimeen totttuneet. Toisina niminä hänellä on pitkään suvussa kulkeneet nimet. Tytön etunimi on muuten edelleen mielestäni maailman kaunein.
Alue: Aihe vapaa
Tulevia menestyjiä sinulla siellä kasvamassa. Nimi on enne.