potilaan asioista ei pitäisi kailottaa muiden kuullen
”Sinullahan oli se keskenmeno ja olit tulossa kaavintaan” – potilaan asioista ei pitäisi kailottaa muiden kuullen
Sairaalan toiminnassa ahdisti se, ettei potilaiden yksityisyydellä ei tuntunut olevan merkitystä.
Juuri tämä asia ahdistaa itseänikin terveydenhoidossa.
hs.fi/mielipide/art-2000005112790.html
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ongelma ihan koko terveydenhuollossa. Potilaan yksityisyyttä ei kunnioiteta. Jouduin nuorena aikuisena tutkimuksiin ja hoitaja käski laittaa päälle sellaisen klassisen sairaalapaidan, joka on selästä auki. Sen jälkeen kävi ilmi, että minun piti kurvata vastaanottotilan halki ja yhden käytävän verran tutkimushuoneeseen tässä paidassani ja kun yritin vähän vastustella hoitaja tokaisi halveksivasti: kuka nyt sitä sinun peppuasi katselisi. Ihan niin kuin tuossa tilanteessa olisi jokin pointti se, että muita ei kiinnosta. Miksi siis tutkimukset tehdään suljetuissa tiloissa? Miksi leikkauksista ei ole suoraa lähetystä kaikelle kansalle? Kuka nyt kenenkään potilaan yksityisiä paikkoja tuijottelisi?
Koko työyhteisöä vaivaa kammottava asennevamma, jota he itse eivät edes tajua. Kaikki eivät halua näytellä paikkojaan tuntemattomille eivätkä kaikki halua tuntemattomien eikä tuttujenkaan kuulevan sairauksistaan ja ongelmistaan - oli ne noloja tai ei.
Koulumaailmassa oppilaan asioista ei saa tietää edes luokanvalvoja kun pitää olla niin hyshys mutta terveyskeskuksessa ne samat asiat voidaan kailottaa vastaanottotilassa kenen tahansa kuullen. Missä logiikka?
Kauhea asenne tuolla hoitajalla. Tuollaisessa tilanteessa kuka tahansa on hyvin haavoittuvainen. Olisi ilmeisesti pitänyt vain sanoa kylmän rauhallisesti hetkinen ja mennä sermin taakse pukemaan takaisin omat vaatteet päälle ja menoksi. Mutta kun tilanne tulee puskan takaa sitä jää oman hämmennyksen valtaan.
Valitettavasti soteala on sellainen keskittymä kana-aivoisia ihmisiä, että oksat pois. Melkein sääntö eikä poikkeus on sairaanhoitajilta töykeä/ epäasiallinen kohtelu.
Mulle sattui todella tyly lääkäri päivystysosastolla, tiukkasi asioita eikä ollenkaan kuunnellut, mitä sanoin. Käski kesken tutkimuksen avata sairaalapaidan ihan auki ja sit halus tarkastella mun kävelyä sekahuoneessa. Olipa tosi kiva kokemus kävellä paita auki siinä toisten katseltavana ja osittain käytävän puolella.
Jälkikäteen kuulin, että kyseinen ylilääkäri käyttäytyy usein työkavereille ja potilaille todella tylysti.
N27
Jos omassa työssäni levittelisin ihmisten yksityisasioita kuin terveydenhuollossa, saisin potkut alta aikayksikön. Terveydenhuollossa on kuitenkin ihan ok päivitellä ääneen ihmisten vaivoja.
Mulle ei vedetty edes sitä sivuverhoa suojaksi. Kaikki annetaan kuulua ja toimenpiteitä tehdään ihan kaikkien nähden. Siellä vielä maataan siinä kunnossa ettei ole itsestä sanomaan vastaan. En enää paljon potilaaksi halua päätyä.
Kaikki pikkupaikkakunnalla asuvat tietävät, miten hirveää tällainen on. Pääset yleiseksi juoruilunaiheeksi, jutut leviävät ja paisuvat. Nimimerkillä sain sairauskohtauksen ja jouduin jäämään hetkeksi pois töistä. Päivystyksessä sekavan käyttäytymisen vuoksi minua luultiin aineiden käyttäjäksi ja töissä epäiltiin burn outia poissaolon syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksityisyys on vaan kaunis ajatus terveydenhuollossa. Ja ajatuksen tasolle se jää.
Kyllä se niin on, että tälläkin palstalla kailotetaan potilaiden intiimejä asioita vähän väliä. Kun olen sitten kysynyt jotain vaitiolovelvollisuudesta, saan kamalan ryöpyn niskaani tyyliin: "Eihän me olla potilaan NIMEÄ siinä sanottu..." ja toinen juorunnälkäinen kailottaa jatkoksi: "Kyllä saa puhua, mistä sen tietää mistä päin Suomea olevasta potilaasta on kyse..." Järkyttävää! Potilaan asiat PITÄÄ jättää sairaalan sisäpuolelle. Ettekö tosiaan ole kuulleet vaitiolovelvollisuudesta töihin tullessanne vai ettekö vaan ymmärtäneet lupauksen sisältöä?
Pian valmistuvana sairaanhoitajana olen sitä mieltä, että lääkärinkierrot ovat kyllä iso ongelma jaetuissa potilashuoneissa. En voi ymmärtää mitä järkeä on systeemissä jossa potilaan yksityisyyttä suojellaan kirjallisilla luvilla ja kaiken maailman varmistuksen varmistuksilla luottamuksellisista potilastiedoista, ja sitten lääkäri saa kailottaa kaikki diagnoosit, labratulokset ja muut yksityiskohdat huoneessa muiden potilaiden kuullen.
Kirjoitin juuri palautetta keskussairaalan ylihoitajalle tapauksesta joka sattui päivystyksessä yöllä.
Potilaalta kyseltiin siinä odotustilassa kaikki suolen toiminnasta oksenteluun ja sairaushistoriaan (oli sairastanut syövän). Meitä oli siinä kuusi ihmistä pienessä tilassa ja vaikka kuinka yritti keskittyä Kauneus ja Terveys -lehden numeroon, ei voinut olla kuulematta. Nimi ja sotu tietty tarkistettiin siinä heti aluksi tietty.
Hoitaja kysyi mmm. koska hän on ulostanut viimeksi ja kuinka monta kertaa on okentanut. Muualla päivystyksen tiloissa oli tyhjää, siinä vieressä lasiovien takana oli mm. täysin tyhjä toinen odotustila, mutta sinne ei ilmeisesti voinut mennä. Myös kaksi paariodotustilaa oli ihan tyhjinä. Kerroin täällä jossain aikaisemmassa ketjussa tästä ja hoitajat vastasivat ketjuun napakasti, että just noin se täytyy hoitaa ja ei kyselyjä voida hoitaa paariodotustilassa tai tyhjissä vastaanottohuoneissa, koska sinne voi yhtäkkiä pölähtää Konginkankaan bussionnettomuuden veroisen suuronnettomuuden vuoksi täysi lasti ja mites sitten tehdään jos siellä on joku ukkeli tietojenkyselyä varten?
Ylihoitaja vastasi minulle heti (30 min.) sähköpostiin ja sanoi, että on järkyttynyt henkilökunnan toiminnasta ja aikoo käydä käytännön läpi heidän kanssaan. Pahoitteli minulle (täysin sivulliselle) "henkilökunnan täysin käsittämätöntä toimintaa". Ehkä vaan sanahelinää, mutta jospa edes hetkeksi käytäntö muuttuisi.
Samana yönä toiselta potilaalta kyseltiin käytävällä missä on töissä ja millaista työtä tekee. Tämä sairauslomatodistusta varten, eli tarkoitus ihan hyvä, mutta tossakin ollaan vähän siinä rajoilla, että kuuluuko se täydelle odotushuoneelliselle porukkaa? Mies oli siellä kuitenkin pitkään ja meidänkin aikaan kävi ainakin kolmesti tutkimushuoneessa kun kättä kuvattiin ja kipsattiin ja tsekattiin.
Ihmiset toivoo usein elävänsä terveenä. Yks syy mulla ainakin tähän toiveeseen on se, etten halua sairauksiani reposteltavan ulkopuolisten kuullen.
Meillä naapurissa asuu hoitsu, jolta lipsahtelee naapureiden ja tuttavien sairauksia. Onneksi minun ei tarvitse käydä hänen työpaikassaan vaan käytän työterveysasemaa.
Mikäli minä asemani vuoksi tietooni saamia asioita lipsauttelisin, olisin pian entinen työntekijä.
Syytä varmaan olisi terveyskeskusten ja sairaaloiden tarkentaa toimintaansa...
"onko sun elämässä tapahtunut jotakin ahdistavaa lähiaikoina, kun olet noin ahdistunut?" Kysyi lääkäri huoneessa kaikkien kuullen, kun makasin vuoteessa kaikessa rauhassa. Eipä huvita avata elämänhistoriaani tuollaisessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa palautetta suoraan sairaalaan! Ei anonyymi avautuminen keskustelupalstalla auta mitään.
Itse olen töissä labrassa. Nyt kuulimme, että sihteeriltämme viedään toimisto. Johon aikaisemmin asiakkaat toivat uloste- ja virtsanäytteitään, sekä saivat ohjeita esim. klamydiavirtsanäytteen ottoon. Tai jossa sihteeri selvitteli asiakkaiden lähetteitä osastoilta. Jatkossa kaikki tämä tapahtuu avotiskillä, jossa ei ole mitään yksityisyyttä. Siksi, koska sairaalan johdolla on visio, joka toteutetaan. Eikä työntekijöiltä kysytä taaskaan mitään, meille vain ilmoitettiin, että näin tapahtuu.
Jos asiakkailta tulisi kipakkaa palautetta johdolle, ehkä he miettisivät hieman asioita ennen niiden toteuttamista. Kenties kysyisivät työntekijöiltä, onnistuuko tämä. Mutta jos kukaan ei valita mistään, he luulevat että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Koska työntekijät on sairaalassa se välttämätön paha, joilta ei koskaan kysytä mitään, heille vain sanellaan päätökset. Hoitohenkilökunta ei oikeasti pysty vaikuttamaan tämmöisiin asioihin, ne päätetään paljon ylempänä.
Tämä. Meilläkin on avoimet tilat, että olisi helppo asioida. Ihmiset kuitenkin itse rikkovat toisten rauhaa tungeksimalla viereen, eivät voi odottaa hieman pitemmällä. Jonotus ilman portteja ja ohjaimia on mahdoton ajatus. Vuoronumerokaan ei riitä, vaan rynniminen on se menetelmä. Nimiä ja hetuja on pakko toistella, että varmasti kyseessä on oikea henkilö. Saman nimisiä on yllättävän paljon, emme muista kasvojanne enää vartin päästä tullessanne asioimaan uudestaan. Työntekijänä minustakin olisi mukavampaa työskennellä suljetussa tilassa, mutta johto ei halua sellaista. Laittakaa ongelmista palautetta suoraan osastonhoitajille tai yksikön johtajille. Ottakaa huomioon, että potilas voi teidän tietämättänne olla muistamaton ja antaa epäselviä tietoja, vaikka näyttää ulos päin ihan normaalilta. Emme halua ketään kyykyttää vaan asioita on pakko varmistella, ettei tule väärinkäsityksiä ja virheitä kumpaankaan suuntaan.
Itse olin muutama vuosi sitten sairaalassa ja päivystyksen makuuosastolla lääkäri kävi vieressä olleen naisen kanssa läpi hänen alkoholismin, sotun, työpaikan, lasten nimet ja miehen nimen. Oli siis tuotu päivystykseen yöllä kännitilansa vuoksi (em keskustelu käytiin aamupäivällä ku nainen oli selvinnyt)
Osastolle ku vihdoin itse pääsin niin lääkärikierroksella lääkäri kertoi samassa huoneessa olleelle vanhukselle kuinka hänellä on hiiva sientä suusta emättimeen ja takaisin, ja koko huone kyllä kuuli aivan varmasti tämän keskustelun
Että ei siitä yksityisyydestä oo kyllä tietoakaan sairaaloissa
Tämä on valitettava ongelma, joka kommenteista huolimatta tiedostetaan. Sairaalat ovat vanhoja ja niissä on usean hengen huoneita. Tiloista on järjetön puute ja mitään huonetta ei ole jossa voisi yksityisesti potilaan kiertää. Jos huonekaveri pystyvät kävelemään heidät pyydetään käytävälle mikäli kierrolla tulossa jotain ikävää ja arkaluontoista. Muiden potilaiden omaiset eivät saa missään tilanteessa olla kierrolla paikalla. Tämä tilanne ei ole hoitohenkilökunnankaan mielestä millään tasolla asiallinen. Tulevaisuuden sairaaloissa tämä on onneksi otettu paremmin huomioon. Huomautuksena myös potilaille, mikäli kuulette toisen potilaan asioita ihan vaikka tämän kertomana niin ei ole ok soittaa heti sille naapurin Merja-Pirkolle ja juoruta. Siihen puututaan välittömästi lääkärin ja hoitajien taholta.
Opiskeluvaiheessa hoitajia painostetaan miltei vainoharhaisuuteen saakka näillä terveystietojen salaus/yksityisyys-asioilla. Hyvä kun hoitsuoppilaat uskaltavat keskenään supattaa äärimmäisen anonyymeillä esimerkkitapauksillaan harkkapaikoistaan - ns.vertaistuellisen keskustelun merkeissä. Sanktioilla pelotellaan jatkuvasti opiskelijoita (osittain tietysti ihan hyvä - mutta liekkö samanlaista pelottelu-taktiikkaa esim.lääkäreille).
Vaikka keskustelisi naurettavan tunnistamattomasti jostain asiakkaasta paikassa x, joka oli suht haasteellinen hoidettava ( sen kummemmin yksityiskohtiin, henkilöllisyyteen, sukupuoleen tai sairauksiin menemättä), aina joutuu miettimään puhuiko toisen mielestä "liikaa".
Se on nimittäin niin, että jokainen jollain tasolla tarvitsee asioiden purkamista - mutta tottakai sen on tapahduttava niin, ettei hoidettavan henkilöllisyys tai muut asiat paljastu. Kyllä hoitsuoppilaat joskus joutuvat suorastaan ahdistaviin tilanteisiin näiden asioiden parissa, kun ei tiedä välillä uskaltaako laisinkaan purkaa "tuntojaan".
Täysin eri asia on sitten nämä, jotka haluavavat avautua asioista ihan vaan silkan juoruamisen vuoksi. Semmonen on tottakai väärin.
Tuntuu siltä, että vielä ainakin koulussa ollessaan monet hoitajat osaavat tämän anonyymin asioiden "purkamistavan" melko hyvin. Ja voihan se olla niin, että uutta sukupolvea hiillostetaan näillä asioilla niin, että asiat eivät yhtä löysin rantein julki lipsahda.
Mutta hoitajissakin on niin moneen junaan.
Suurin vapaus tuntuu välillä olevan lääkäreillä - en nimittäin ymmärrä laisinkaan noita suullisia sängynvierus-raportteja. Mitä hyötyä on yksityisyyden kunnioittamisesta, jos sitä noudatetaan vain osittain ja voin tietyissä tilanteissa??
Samoten apteekkien käytännöt ovat erikoisia...eikö niitä reseptilääke-tiskejä vois ees hitusen eristää ja pitää muista odottavista asiakkaista kauempana?
Vierailija kirjoitti:
Tämä on valitettava ongelma, joka kommenteista huolimatta tiedostetaan. Sairaalat ovat vanhoja ja niissä on usean hengen huoneita. Tiloista on järjetön puute ja mitään huonetta ei ole jossa voisi yksityisesti potilaan kiertää. Jos huonekaveri pystyvät kävelemään heidät pyydetään käytävälle mikäli kierrolla tulossa jotain ikävää ja arkaluontoista.
Tämä on totta ja varmasti henkilökunnallekin hankalaa. Päivystysten sänkytilat on todellakin erotettu vaan verhoilla ja siinä on varmasti pakko kysellä asioita, jotta potilaan tilasta saadaan selvyys. Se on kuitenkin edes jossain määrin rajattu tila ja siellä on vaan ne muutamat potilaat, usein samassa kivuliaassa tilassa.
Odotushuoneissa kailottaminen on minusta asia, joka kyllä pystyttäisiin järjestämään toisin, varsinkin niinä aikoina, jolloin on hiljaista. Senhän pystyy hoitaja ihan silmillä havaitsemaan, että nyt on tuo tila tyhjillään, käydäänpä potilaan kanssa hänen oireensä läpi siellä eikä tuossa odotushuoneessa. Tämä on minusta vain muotoutunut käytäntö, hoitajat eivät edes tajua kyselevänsä arkaluontoisia ja yksityisiä asioita potilaalta, koska se on heille arkipäivää.
Tuolla Hesarin alkuperäisen artikkelin alla on kommentti, jossa potilalle oli kerrottu syöpädiagnoosi osastolla, jossa oli useita muita ihmisiä kuulemassa. Nuori ihminen oli saanut tämän asian päin naamaa siinä muiden kuunnellessa ja joutunut itkemään itkunsa siinä muiden edessä. Äärimmäisen vaikea kuvitella, ettei tällaisen kertomiseen löytyisi yksityisempää tilaa ja hetkeä. Mutta koska isoäidilleni tehtiin ihan samalla lailla, niin uskon että on täysin totta. 90-vuotiaalle paukautettiin lääkärinkierrolla, että rouva teillä on syöpä ja se on ikävä kyllä laajalti levinnyt. Yskän ja kuumeen vuoksi sairaalaan tullut pirteä vanhus romahti tunneissa ja kuolikin nopeasti pois vaivaamasta. Omaisille tätä tietoa ei toki voitu kertoa etukäteen ja miettiä yhdessä miten vanhukselle kerrotaan, koska yksityisyyden suoja, mutta asian voi kailottaa potilashuoneessa, jossa on viisi muuta ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Yksityisyys on vaan kaunis ajatus terveydenhuollossa. Ja ajatuksen tasolle se jää.
Konkarihoitajana totean, että varmaan tajuatte, ettei yksityisyyttä voi koskaan toteuttaa viimeisen päälle. Jos täysi yksityisyys toimisi, jokaisella potilaalla pitäisi olla yksityishuone tai tila, joka on äänieristetty.
Olen ollut itsekin potilaana ja kuuden hengen huoneessakin. Täydellinen yksityisyys on täysin mahdotonta.
Toki lääkäri voi tutkia ja tutkiikin potilaan omassa työhuoneessaan silloin kun se on mahdollista.
Tiedä sitten, miten potilaan yksityisyys on toteutettu yksityissairaaloissa? Onko kaikilla oma huone jne...Ei ole kokemusta. Kertokaa, jotka tiedätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksityisyys on vaan kaunis ajatus terveydenhuollossa. Ja ajatuksen tasolle se jää.
Kyllä se niin on, että tälläkin palstalla kailotetaan potilaiden intiimejä asioita vähän väliä. Kun olen sitten kysynyt jotain vaitiolovelvollisuudesta, saan kamalan ryöpyn niskaani tyyliin: "Eihän me olla potilaan NIMEÄ siinä sanottu..." ja toinen juorunnälkäinen kailottaa jatkoksi: "Kyllä saa puhua, mistä sen tietää mistä päin Suomea olevasta potilaasta on kyse..." Järkyttävää! Potilaan asiat PITÄÄ jättää sairaalan sisäpuolelle. Ettekö tosiaan ole kuulleet vaitiolovelvollisuudesta töihin tullessanne vai ettekö vaan ymmärtäneet lupauksen sisältöä?
Potilastapauksista saa puhua, jos potilas ei ole tunnistettavissa. Nimiä tai sotua ei saa mainita, eikä niin yksityiskohtaisia tietoja että niistä tunnistaa.
Kyllä, joudun itsekin keskustelemaan potilaiden kanssa arkaluonteisista asioista muiden kuullen D: Ei vain ole vaihtoehtoja. Tilanne paranee hitaasti sitä mukaa, kuin sairaaloihin rakennetaan yhden hengen huoneita (mikä on hygieniankin kannalta erittäin hyödyllistä).
Olin viimeksi 5 vuorokautta sairaalassa. Yksityisyys oli ihan vitsi, kun niitä väliverhojakaan ei ollut riittävästi.... Vaan siinä oli 1,5 m rako aina johonkin suuntaa, koska verhoja ei ollut riittävästi. Todella nöyryyttävää 6 hengen sekahuoneessa riisuutua, jossa ei edes noudatettu vierailuaikoja.
HUS: syöpätautien klinikkalla sytot tiputetaan pienissä huoneessa/kopissa, jossa yhteensä neljä potilasta ja tietty vielä omaisia siinä häärimässä/kyyläämässä. Bonuksena vielä ihan olematon ilmanvaihto.
Ihan käsittämätöntä perseilyä. Laitoin kyllä palautetta...Mutta ei siitä mitään hyötyä ole.