potilaan asioista ei pitäisi kailottaa muiden kuullen

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyisin rakennetaan näitä yksityishuoneita. Kuka haluaa synnyttää, imettää tai toipua vaikka vakavasta leikkauksesta muun ryppään kanssa, joilla on oma lääkityksensä ja aikataulunsa. Yötä myöten saa herätä, kun ravataan vaihtamaan jotakin avannepussia.

Niinpä. Viime sairaalareissulla (leikkaus) samassa huoneessa eräs höperö huusi koko yön ja päivän. Hiljaisuutta kesti pisimpään yhtäjaksoisesti ehkä kaksi tuntia. En tiedä saivatko huontoverit kärsiä seuraavanakin vuorokauden tästä, koska vaadin kotiin pääsyä ja pääsin onneksi kotiin nukkumaan.

Kenen hoidosta pitäisi supistaa, jotta saataisiin kaikille yksityishuoneet? Keskimääräinen potilas on kaksi päivää sairaalassa. Mielestäni on tärkeämpää, että kaikki tulevat hoidetuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisyys on vaan kaunis ajatus terveydenhuollossa. Ja ajatuksen tasolle se jää.

Konkarihoitajana totean, että varmaan tajuatte, ettei yksityisyyttä voi koskaan toteuttaa viimeisen päälle. Jos täysi yksityisyys toimisi, jokaisella potilaalla pitäisi olla yksityishuone tai tila, joka on äänieristetty.

Olen ollut itsekin potilaana ja kuuden hengen huoneessakin. Täydellinen yksityisyys on täysin mahdotonta.

Toki lääkäri voi tutkia ja tutkiikin potilaan omassa työhuoneessaan silloin kun se on mahdollista.

Tiedä sitten, miten potilaan yksityisyys on toteutettu yksityissairaaloissa? Onko kaikilla oma huone jne...Ei ole kokemusta. Kertokaa, jotka tiedätte.

Olisi teknisesti täysin mahdollista toteuttaa kaikilla potilaille oma pieni oma huone, jossa wc-pönttö ja lavuaari. Taudit leviävät monen hengen huoneissa, joten ne ovat myös vaarallisia. Tulevaisuudessa on pakko mennä yksityishuoneisiin juuri tämän vuoksi, koska antibiooteille vastustuskykyiset kannat lisääntyvät. Kaikissa uusissa sairaaloissa ei pitäisi enää olla massahuoneita lainkaan.

Ja kyllä, yksityissairaaloissa nimenomaan on omat (isot) huoneet.

Jos kaikille alettaisiin tehdä omat huoneet, asiakaspaikkojen määrä vähenisi. Jonka sanoo jo maalaisjärkikin. Jos tilaa on käytettävissä x määrä, samaan tilaan saadaan huomattavasti vähemmän ihmisiä, jos jokaisella on oma huone kuin verrattuna huoneeseen, jossa on useampia ihmisiä.

Taudit leviävät kyllä hyvin myös ilman yhteistilojakin; esim. ovenkahvasta voi saada noron, vaikka siihen koskenut noroa kantava henkilö ei olisi lähimaillakaan. Jos on kovin tautikammoinen, ei kannata käyttää julkisia (bussi vasta lähmäinen paikka onkin), käydä missään pikaruokapaikoissa tai yleisessä vessassa.

No onko sitten oikein, että säästön takia naisen pitää esitellä intiimiä paikkojaan vieraille ihmisille, jopa miehielle ja naisen seksielämä ja intiimivaivat käsitellään pahimmassa tapauksessa sekahuoneessa??

Mistä lähtien naistentautien osastoilla on ollut myös miehiä??????

No voihan nainen joutua gynene puolen kipujen takia ihan normipäivystykseen! Synnärillä on myös vierailijoina muiden äitien miehet, miten voi imettää, kun verhot eivät suojaa tarpeeksi ja vieraat miehet näkevät rinnat? Eikä se ole mukavaa, että vieraat naisetkaan näkee niitä intiimipaikkoja.

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Ehh, nyt en oikein ymmärrä. On kamalaa jos vieraat miehet näkevät hinkit imettäessä synnärillä jossa hekin ovat katsomassa omia vaimojaan, mutta ei ole yhtään kamalaa kun vieraat miehet näkevät hinkit baarissa, kesällä kadulla tai somekuvissa. Ei nyt oikein logiikka toimi.

Vierailija kirjoitti:

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että kaikille naisille se ei ole mikään pikkujuttu paljastaa häpyään ja rintojaan vieraille miehille ja puhua intiimialueen ongelmista tuntemattomien ihmisten kuullen? En minä pystyisi tähän. Häveliäisyys on normaali piirre ihmisessä.

Vierailija kirjoitti:

Ehh, nyt en oikein ymmärrä. On kamalaa jos vieraat miehet näkevät hinkit imettäessä synnärillä jossa hekin ovat katsomassa omia vaimojaan, mutta ei ole yhtään kamalaa kun vieraat miehet näkevät hinkit baarissa, kesällä kadulla tai somekuvissa. Ei nyt oikein logiikka toimi.

häh? En minä esittele itseäni miehille muuallakaan. Imettäessä rinnat ovat paljaana, joten todellakaaan en voi imettää tilasssa, jossa on muita miehiä kuin omani. Häveliäisyys on täysin normaalia.

En minä halua jakaa privaattivaivojani muiden kanssa. Tulee monen potilaan epikriisit tutuiksi, kun pötköttää vajaan viikonkin jossain kuuden hengen huoneessa. Siinä menevät kaikki salat julkiseksi. Sitten nuo soittavat vielä sukulaisilleen ja kertovat eteenpäin, että täällä on sitä ja tätä tuolla Oikeasti. Pienemmällä paikkakunnalla voisi olla maineen puolesta katastrofaalista. "Kaaduit sitten kännissä ja loukkasit itsesi tähän kuntoon?", kuten yhden stoorin kuulin. Poliittisessa asemassa oleva ihminen vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on valitettava ongelma, joka kommenteista huolimatta tiedostetaan. Sairaalat ovat vanhoja ja niissä on usean hengen huoneita. Tiloista on järjetön puute ja mitään huonetta ei ole jossa voisi yksityisesti potilaan kiertää. Jos huonekaveri pystyvät kävelemään heidät pyydetään käytävälle mikäli kierrolla tulossa jotain ikävää ja arkaluontoista.

Tämä on totta ja varmasti henkilökunnallekin hankalaa. Päivystysten sänkytilat on todellakin erotettu vaan verhoilla ja siinä on varmasti pakko kysellä asioita, jotta potilaan tilasta saadaan selvyys. Se on kuitenkin edes jossain määrin rajattu tila ja siellä on vaan ne muutamat potilaat, usein samassa kivuliaassa tilassa.

Odotushuoneissa kailottaminen on minusta asia, joka kyllä pystyttäisiin järjestämään toisin, varsinkin niinä aikoina, jolloin on hiljaista. Senhän pystyy hoitaja ihan silmillä havaitsemaan, että nyt on tuo tila tyhjillään, käydäänpä potilaan kanssa hänen oireensä läpi siellä eikä tuossa odotushuoneessa. Tämä on minusta vain muotoutunut käytäntö, hoitajat eivät edes tajua kyselevänsä arkaluontoisia ja yksityisiä asioita potilaalta, koska se on heille arkipäivää.

Tuolla Hesarin alkuperäisen artikkelin alla on kommentti, jossa potilalle oli kerrottu syöpädiagnoosi osastolla, jossa oli useita muita ihmisiä kuulemassa. Nuori ihminen oli saanut tämän asian päin naamaa siinä muiden kuunnellessa ja joutunut itkemään itkunsa siinä muiden edessä. Äärimmäisen vaikea kuvitella, ettei tällaisen kertomiseen löytyisi yksityisempää tilaa ja hetkeä. Mutta koska isoäidilleni tehtiin ihan samalla lailla, niin uskon että on täysin totta. 90-vuotiaalle paukautettiin lääkärinkierrolla, että rouva teillä on syöpä ja se on ikävä kyllä laajalti levinnyt. Yskän ja kuumeen vuoksi sairaalaan tullut pirteä vanhus romahti tunneissa ja kuolikin nopeasti pois vaivaamasta. Omaisille tätä tietoa ei toki voitu kertoa etukäteen ja miettiä yhdessä miten vanhukselle kerrotaan, koska yksityisyyden suoja, mutta asian voi kailottaa potilashuoneessa, jossa on viisi muuta ihmistä.

Täh? Ihan tosissasiko olet sitä mieltä, että omaisille pitäisi kertoa ensin ja potilaalle itselleen vasta sitten? Ei missään nimessä, ei todellakaan! Kyllä se menee niin päin, että täysvaltainen aikuinen kuulee itse ensin ja saa sitten itse päättää kenelle läheisistään kertoo, milloin ja miten.

Ei, sitä en tarkoita noin suoraan. Mutta eikö sinusta ole absurdia, että "kuolemantuomio" voidaan kailottaa ihmiselle viiden tuikituntemattoman ihmisen edessä, mutta lähimmän omaisen, tässä tapauksessa aviomiehen, suuntaan on tiukka tietosuoja? 

Tässä tapauksessa 90-vuotias oli ihan täysjärkinen, eli kykenevä päättämään omista asioistaan. Mutta tuossa osastolla kailottamisen ja omaisille ensin kertomisen välissä on melkoinen määrä vaihtoehtoja. Esim. hoitaa asia potilaan kanssa vastaanottohuoneessa ja kysyä tiedon jälkeen, soitetaanko omainen paikalle. Tai kysyä jo etukäteen, että käydään tulokset läpi silloin ja silloin, haluetteko että miehenne on paikalla kanssanne.

Tässä tapauksessa asia nyt oli töksäytetty ja jätetty potilas oman onnensa nojaan muiden mummojen siinä ympärillä ihmetellessä. Mies sai tiedon sitten vierailuaikana. Ei minusta kauheasti pelisilmää hoitohenkilökunnalta kuitenkaan. Mutta hoitajien mielestä ilmeisesti ihan nappiin.

Sitten kun niistä huonekavereista ei koskaan tiedä. Yhdellekin narkomaanille toi leikkauksen jälkeen kaverit vähän lisämömmöjä, ettei vierotusoireet iske. Satuin näkemään aulassa. Piripäissään sitten valvotti puolta osastoa vauhtia ottaneena kailottamalla kovaan ääneen keskustelukumppania hakien. Hoitajat totesivat vain, että perusarkea sairaalassa.

Yksi mitä ihmettelen, on se, että miksi ne tiedot ja jutut pitää nimenomaa kailottaa, suorastaan huutaa? 

Kun kyseessä on ihan normaalikuuloinen ihminen? Siinä verhojenkin takana, jos normaalilla, jopa hiljaisella äänellä puhutaan ja pidetään se henkilökohtaisten asioiden puhuminen minimissä, varsinkin jos ajatellaam arkaluontoisia asioita, kuten vaikka juuri jotain kuukautisvaivoja tai ulostamisia, niin sekin on jo edistystä. Aina joku voi siinä korvat höröllä tietty kuunnella, mutta sen kuuntelemisen voi tehdä hankalammaksi.

Nyt nimenomaan ne tiedot huudetaan kuin potilas olisi jotenkin lähtökohtaisesti vähä-älyinen ja huonokuuloinen. Tekis mieli huutaa takaisin täysillä, että minä kuulen aivan normaalisti ja ymmärrän kuulemani ilman huutamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityisyys on vaan kaunis ajatus terveydenhuollossa. Ja ajatuksen tasolle se jää.

Konkarihoitajana totean, että varmaan tajuatte, ettei yksityisyyttä voi koskaan toteuttaa viimeisen päälle. Jos täysi yksityisyys toimisi, jokaisella potilaalla pitäisi olla yksityishuone tai tila, joka on äänieristetty.

Olen ollut itsekin potilaana ja kuuden hengen huoneessakin. Täydellinen yksityisyys on täysin mahdotonta.

Toki lääkäri voi tutkia ja tutkiikin potilaan omassa työhuoneessaan silloin kun se on mahdollista.

Tiedä sitten, miten potilaan yksityisyys on toteutettu yksityissairaaloissa? Onko kaikilla oma huone jne...Ei ole kokemusta. Kertokaa, jotka tiedätte.

Olisi teknisesti täysin mahdollista toteuttaa kaikilla potilaille oma pieni oma huone, jossa wc-pönttö ja lavuaari. Taudit leviävät monen hengen huoneissa, joten ne ovat myös vaarallisia. Tulevaisuudessa on pakko mennä yksityishuoneisiin juuri tämän vuoksi, koska antibiooteille vastustuskykyiset kannat lisääntyvät. Kaikissa uusissa sairaaloissa ei pitäisi enää olla massahuoneita lainkaan.

Ja kyllä, yksityissairaaloissa nimenomaan on omat (isot) huoneet.

Varmaan on teknisesti mahdollista suunnitella ja toteuttaa hoitoympäristö niin, että jokaisella potilaalla on oma pieni huone. Miksi ei sellaista ole vielä toteutettu?

Siksi, että julkisella puolella tulee kustannukset vastaan ja hoitomaksut eivät riittäisi vaikka hoitopäivämaksu olisi kaksinkertainen nykyiseen. Muistetaanpa, että me kaikki veronmaksajat rahoitamme julkisen puolen hoidon, potilas maksaa todellisista kustannuksista hyvin pienen osan. Tuntumaa saa, jos verrataan yksityisen puolen ja julkisen puolen kustannuksia toisiinsa.

Konkretiaa vertailun vuoksi vielä kustannuksista; kun verrataan asuntorakentamista niin kalleimmat asunnot ovat kustannuksiltaan yksiöt ja mitä suurempi asunto, sitä pienempi neliökustannus, mikä näkyy asunnon myynti/vuokrahinnoissa. Eli sama myös sairaalarakentamisessa. Yhden hengen huone maksaa eniten.

Sairaaloiden hoito-osastojen saneerauksissa on pyritty järjestämään wc+suihkutilat huoneen yhteyteen, samoin uudisrakennuksissa noi ovat itsestäänselvyys, mutta yhden hengen huoneita ei tietääkseni ole juuri lisätty. Kustannuskysymys.

Tiedän myös ja olen kohdannut potilaita, jotka eivät halua yhden hengen huonetta, vaan tuntevat olonsa turvallisemmaksi jos on huonetovereita. Toiveet ei käy aina yksiin, oletuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että kaikille naisille se ei ole mikään pikkujuttu paljastaa häpyään ja rintojaan vieraille miehille ja puhua intiimialueen ongelmista tuntemattomien ihmisten kuullen? En minä pystyisi tähän. Häveliäisyys on normaali piirre ihmisessä.

Entä jos lääkäri on mies? Eikä niitä varmaankaan tarvitse ohikulkeville miehille esitellä ja varsinaiset "esittelyt" tehdään ihan siellä vo-huoneessa, missä ei muita ole vaan jokainen vuorollaan. Ja edelleen naistenosastolla harvemmin lienee miehiä paitsi henkilökuntana, heillä kun harvemmin on naistenvaivojakaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksi mitä ihmettelen, on se, että miksi ne tiedot ja jutut pitää nimenomaa kailottaa, suorastaan huutaa? 

Kun kyseessä on ihan normaalikuuloinen ihminen? Siinä verhojenkin takana, jos normaalilla, jopa hiljaisella äänellä puhutaan ja pidetään se henkilökohtaisten asioiden puhuminen minimissä, varsinkin jos ajatellaam arkaluontoisia asioita, kuten vaikka juuri jotain kuukautisvaivoja tai ulostamisia, niin sekin on jo edistystä. Aina joku voi siinä korvat höröllä tietty kuunnella, mutta sen kuuntelemisen voi tehdä hankalammaksi.

Nyt nimenomaan ne tiedot huudetaan kuin potilas olisi jotenkin lähtökohtaisesti vähä-älyinen ja huonokuuloinen. Tekis mieli huutaa takaisin täysillä, että minä kuulen aivan normaalisti ja ymmärrän kuulemani ilman huutamista.

Kai se tulee tavaksi puhua kovalla äänellä, koska osa potilaista on huonokuuloisia vanhuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että kaikille naisille se ei ole mikään pikkujuttu paljastaa häpyään ja rintojaan vieraille miehille ja puhua intiimialueen ongelmista tuntemattomien ihmisten kuullen? En minä pystyisi tähän. Häveliäisyys on normaali piirre ihmisessä.

Entä jos lääkäri on mies? Eikä niitä varmaankaan tarvitse ohikulkeville miehille esitellä ja varsinaiset "esittelyt" tehdään ihan siellä vo-huoneessa, missä ei muita ole vaan jokainen vuorollaan. Ja edelleen naistenosastolla harvemmin lienee miehiä paitsi henkilökuntana, heillä kun harvemmin on naistenvaivojakaan.

Täällä ainakin synnyttäneiden osastolla on hyvin joustavat vierailuajat ja ne vierailijat ovat yllätys, yllätys useimmiten miehiä.

Siinä henkilökunta ainakin tutkailee jälkivuodon määrää, eli ihan siinä omalla paikalla housut kinttuun ja haarat auki. Ilmeisesti hommaa pidetään niin normaalina, ettei verhoja nyt juuri viitsitä eteen vetää, ainakaan sieltä päädystä. Oikein ihana tilanne oli, kun vieras tuore isukki käveli vauvan kanssa siitä päädyn ohi vaippaa vaihtamaan ja itse siinä juuri kyseisessä toimenpiteessä. Myös sitä imetystä "tuetaan" täällä hyvin ronsin ottein, onhan kyseessä "Baby Friendly Hospital", eli henki saa melkein mennä ennen kuin lisämaitoa annetaan. Siinä kyllä ne "hinkit" on kaiken kansan nähtävillä kun kätilö vähän opettaa miten imetetään vastahakoista ja väsynyttä vauvaa.

Aina jossakin gyne- tai muussa terveydenhoitotopikissa ollaan että kauheeta en vaan vois näyttää sitäjatätä vieraalle miehelle, mutta samaan aikaan mennään baariin ja kaupungille vaatteissa joissa kaikki vaot näkyy ja laitetaan itsestä someen puolipukeisia kuvia. Mutta yhtäkkiä kun pitäisi näyttää jollekin ammattilaiselle paikkojaan, ollaankin yhtäkkiä niin puritaanisia ja ammattilaiset ajattelevat vaikka mitä (jota tietenkään ne baariörveltäjät ja somevahtaajat eivät ajattele).

Ovatko nämä kommentoijat eri ihmisiä vai miten ihmeessä voidaan kyllä kulkea kaula-aukko polvissa kaupungilla eikä yhtään haittaa vaikka kuinka randomit ukot kyylää, mutta ammattilaisen kyseessä ollessa moiselle pervolle ei voida näyttää yhtään mitään?

Mitä tulee noihin yksityistiloihin, kyllähän sellaisia huoneita on ja sellaiseen pääsee. Yksityisellä puolella saa valita, vaihtoehtojahan nykyään löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on valitettava ongelma, joka kommenteista huolimatta tiedostetaan. Sairaalat ovat vanhoja ja niissä on usean hengen huoneita. Tiloista on järjetön puute ja mitään huonetta ei ole jossa voisi yksityisesti potilaan kiertää. Jos huonekaveri pystyvät kävelemään heidät pyydetään käytävälle mikäli kierrolla tulossa jotain ikävää ja arkaluontoista.

Tämä on totta ja varmasti henkilökunnallekin hankalaa. Päivystysten sänkytilat on todellakin erotettu vaan verhoilla ja siinä on varmasti pakko kysellä asioita, jotta potilaan tilasta saadaan selvyys. Se on kuitenkin edes jossain määrin rajattu tila ja siellä on vaan ne muutamat potilaat, usein samassa kivuliaassa tilassa.

Odotushuoneissa kailottaminen on minusta asia, joka kyllä pystyttäisiin järjestämään toisin, varsinkin niinä aikoina, jolloin on hiljaista. Senhän pystyy hoitaja ihan silmillä havaitsemaan, että nyt on tuo tila tyhjillään, käydäänpä potilaan kanssa hänen oireensä läpi siellä eikä tuossa odotushuoneessa. Tämä on minusta vain muotoutunut käytäntö, hoitajat eivät edes tajua kyselevänsä arkaluontoisia ja yksityisiä asioita potilaalta, koska se on heille arkipäivää.

Tuolla Hesarin alkuperäisen artikkelin alla on kommentti, jossa potilalle oli kerrottu syöpädiagnoosi osastolla, jossa oli useita muita ihmisiä kuulemassa. Nuori ihminen oli saanut tämän asian päin naamaa siinä muiden kuunnellessa ja joutunut itkemään itkunsa siinä muiden edessä. Äärimmäisen vaikea kuvitella, ettei tällaisen kertomiseen löytyisi yksityisempää tilaa ja hetkeä. Mutta koska isoäidilleni tehtiin ihan samalla lailla, niin uskon että on täysin totta. 90-vuotiaalle paukautettiin lääkärinkierrolla, että rouva teillä on syöpä ja se on ikävä kyllä laajalti levinnyt. Yskän ja kuumeen vuoksi sairaalaan tullut pirteä vanhus romahti tunneissa ja kuolikin nopeasti pois vaivaamasta. Omaisille tätä tietoa ei toki voitu kertoa etukäteen ja miettiä yhdessä miten vanhukselle kerrotaan, koska yksityisyyden suoja, mutta asian voi kailottaa potilashuoneessa, jossa on viisi muuta ihmistä.

Täh? Ihan tosissasiko olet sitä mieltä, että omaisille pitäisi kertoa ensin ja potilaalle itselleen vasta sitten? Ei missään nimessä, ei todellakaan! Kyllä se menee niin päin, että täysvaltainen aikuinen kuulee itse ensin ja saa sitten itse päättää kenelle läheisistään kertoo, milloin ja miten.

Ei, sitä en tarkoita noin suoraan. Mutta eikö sinusta ole absurdia, että "kuolemantuomio" voidaan kailottaa ihmiselle viiden tuikituntemattoman ihmisen edessä, mutta lähimmän omaisen, tässä tapauksessa aviomiehen, suuntaan on tiukka tietosuoja? 

Tässä tapauksessa 90-vuotias oli ihan täysjärkinen, eli kykenevä päättämään omista asioistaan. Mutta tuossa osastolla kailottamisen ja omaisille ensin kertomisen välissä on melkoinen määrä vaihtoehtoja. Esim. hoitaa asia potilaan kanssa vastaanottohuoneessa ja kysyä tiedon jälkeen, soitetaanko omainen paikalle. Tai kysyä jo etukäteen, että käydään tulokset läpi silloin ja silloin, haluetteko että miehenne on paikalla kanssanne.

Tässä tapauksessa asia nyt oli töksäytetty ja jätetty potilas oman onnensa nojaan muiden mummojen siinä ympärillä ihmetellessä. Mies sai tiedon sitten vierailuaikana. Ei minusta kauheasti pelisilmää hoitohenkilökunnalta kuitenkaan. Mutta hoitajien mielestä ilmeisesti ihan nappiin.

Ei ole mennyt nappiin, jos ikävä syöpäuutinen on kerrottu "rutiinitiedotteena" kaikkien kuullen. Sairaanhoitajille opetetaan kyllä, miten uutinen pitää kertoa ja mihin tulee varautua ( haluaako potilas jutella psykologin kanssa, tai vertaistukihenkilön..) , mutta lääkäreiden käytäntö on mitä on.  Tunnetusti, ainakin kirurgian puolella kirurgeilla on kova kiire päästä leikkaussaliin ja osastokierto pyritään viemään nopeaan alta pois.

Vierailija kirjoitti:

"onko sun elämässä tapahtunut jotakin ahdistavaa lähiaikoina, kun olet noin ahdistunut?" Kysyi lääkäri huoneessa kaikkien kuullen, kun makasin vuoteessa kaikessa rauhassa. Eipä huvita avata elämänhistoriaani tuollaisessa tilanteessa.

Tämä tilanne on potilaan kannalta ikävä ja saattaa johtaa siihen ettei potilas kerro kaikkea tarpeellista hoidon kannalta. Mä oon ainakin vain vastaillut niin että ahdistava tilanne vain menee ohi mahdollsimman nopeasti tai sellaista ei muodostu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että kaikille naisille se ei ole mikään pikkujuttu paljastaa häpyään ja rintojaan vieraille miehille ja puhua intiimialueen ongelmista tuntemattomien ihmisten kuullen? En minä pystyisi tähän. Häveliäisyys on normaali piirre ihmisessä.

Entä jos lääkäri on mies? Eikä niitä varmaankaan tarvitse ohikulkeville miehille esitellä ja varsinaiset "esittelyt" tehdään ihan siellä vo-huoneessa, missä ei muita ole vaan jokainen vuorollaan. Ja edelleen naistenosastolla harvemmin lienee miehiä paitsi henkilökuntana, heillä kun harvemmin on naistenvaivojakaan.

Täällä ainakin synnyttäneiden osastolla on hyvin joustavat vierailuajat ja ne vierailijat ovat yllätys, yllätys useimmiten miehiä.

Siinä henkilökunta ainakin tutkailee jälkivuodon määrää, eli ihan siinä omalla paikalla housut kinttuun ja haarat auki. Ilmeisesti hommaa pidetään niin normaalina, ettei verhoja nyt juuri viitsitä eteen vetää, ainakaan sieltä päädystä. Oikein ihana tilanne oli, kun vieras tuore isukki käveli vauvan kanssa siitä päädyn ohi vaippaa vaihtamaan ja itse siinä juuri kyseisessä toimenpiteessä. Myös sitä imetystä "tuetaan" täällä hyvin ronsin ottein, onhan kyseessä "Baby Friendly Hospital", eli henki saa melkein mennä ennen kuin lisämaitoa annetaan. Siinä kyllä ne "hinkit" on kaiken kansan nähtävillä kun kätilö vähän opettaa miten imetetään vastahakoista ja väsynyttä vauvaa.

Ai kauhea sentään! Tuohon tilanteeseen kun itse joutuisi. Jalat levällään ja muut voivat avoimesti nähdä tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siellä ollaan kaksi päivää, niin eikö tärkeämpää ole se että tehdyt asiat, mitä kenellekin sitten tehdään, on tehty mahdollisimman hyvin, kuin onko huoneessa ketään muuta vai ei? Kun jokin rahoitetaan julkisista varoista niin että se on kaikille ns. ilmainen, jostakin on tingittävä ja ehkä tässä tapauksessa majoituksen mukavuus on itsestäänselvästi se kohde, se kun ei ole olennaista itse asian kannalta.

Miksi on vaikeaa ymmärtää, että kaikille naisille se ei ole mikään pikkujuttu paljastaa häpyään ja rintojaan vieraille miehille ja puhua intiimialueen ongelmista tuntemattomien ihmisten kuullen? En minä pystyisi tähän. Häveliäisyys on normaali piirre ihmisessä.

Entä jos lääkäri on mies? Eikä niitä varmaankaan tarvitse ohikulkeville miehille esitellä ja varsinaiset "esittelyt" tehdään ihan siellä vo-huoneessa, missä ei muita ole vaan jokainen vuorollaan. Ja edelleen naistenosastolla harvemmin lienee miehiä paitsi henkilökuntana, heillä kun harvemmin on naistenvaivojakaan.

hoitohenkilökuntana miehet pitää kestää, mutten minä halua näyttää häpyä ja rintoja muille kuin omalla miehelle, toki lääkärille ne on "pakko" näyttää. Ohikulkevat miehet näkevät ja kuulevat kaiken ohikulkiessaan, etenkin jos verhot eivät suojaa tarpeeksi. Esim synnärillä vieras mies saattaa nähdä verhon raosta kun vieras nainen imettää. Nainen joutuu paljastamaan itsensä vieraalle. Nainen saattaa joutua ottamaan pöksyt pois muuallakin kuin naistenosastolla... Alapään tutkimuksia voidaan tehdä muuallakin.

En myöskään halua, että mitään seksualiterveyteen liittyviä juttuja puhutaan vieraiden ihmisten kuullen.

Esittelyt myös tehdään siellä ryhmähuoneessa, verho hädin tuskin suojana. Joten kyllä on vaarana, että joutuu itsensä paljastamaan vieraalle miehelle.