Lue keskustelun säännöt.
Paskimmat amk-ryhmätyömuistot
03.03.2017 |
Kun pitkän työvuoron päätteeksi joudut nukkumaanmenon sijasta vetämään kofeiiniöverit ja alkaa sen voimin työskentelemään yötä myöten, koska osa ryhmästä ei ole tehnyt osuuttaan ja palautuspäivä tänään, niin kieltämättä käy mielessä jos jonkinlaista ajatusta.
Joten jaetaanpa sen kunniaksi paskimpia muistoja amk-ryhmätöistä.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nyt opiskellut AMK:ssa pari vuotta eikä vielä ole tarvinnut tehdä yhtään millään tavalla vaativaa ryhmätyötä. Puolessa tunnissa olisi saanut kyhättyä yksinkin kokoon ihan kelpo esitykset jos olisi tarve ollut.
Voi kun olisikin kyse esityksistä, vaan kun ainakin meilläpäin ne ovat projekteja yhteistyössä työelämän kanssa. Niitä ei sitten väsäilläkään puolessa tunnissa.
Oletko Laureassa? :D toisaalta sieltä valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin juurikin tuon ansiosta.
On Metropoliassakin projekteja. Kaikkialla on, ei niitä karkuun pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näitä AMK käytäntöjä tiedä enkä, joten selittäkää mulle, miksi ette ilmianna näitä lusmuilijoita? Tai laita kommentteihin jonnekin että nämä eivät osallistuneet tarpeeksi, antakaa huonommat numerot? Mitä tapahtuu, jos valitatte jostakin? Tai jos teette työn, miksette laita työn tekijöiksi vain niitä, jotka olivat mukana ja osallistumattomat saavat sitten itse selvittää asiaa opettajan kanssa? Nämä kuulostavat niin absurdilta...
Kävihän tuo mielessä. Pieni luokka, kaikki tuntee toisensa niin siinä on jonkinlainen ryhmäpaine olla käräyttämättä. Ja oon liian kiltti. No, en tee noiden tyyppien kanssa enää mitään.
- se joka teki 3 hengen työn käytännössä yksin
Minäkin mietin miksei voi vaan laittaa omaa nimeään työhön, jos muut eivä osallistu.
Sehän on älyttömän hyvä asia, jos ollaan läpi opiskeluajan yhteydessä työelämän kanssa projektien muodossa ja sitten on vielä ne työharjoittelutkin joissa voi näyttää parastaan ja solmia suhteita. Ei hitsi vie ilmankos jotkut amkkilaiset työllistyykin niin käsittämättömän hyvin. :)
Oli kerrankin hyvin järjestetty kurssi ja joka toisella kerralla opetusaika oli varattu ryhmätyöskentelylle. Eli ei kamalaa aikataulujen sumplimista, vaan oli sekä ajankohta että ryhmätyötila vapaana. Mutta koko muu ryhmä päätti, että nämä ryhmätyöskentelyajat ovat heidän vapaa-aikaansa, jota ei nyt missään nimessä kannata sen työn tekemiseen käyttää. "Voithan sä tehdä sun omaa osuutta silloin." Ja sitten lopputulos oli se, että yhteistä aikaa etsittiin jostain aamuvarhaisesta edellisenä päivänä ennen deadlinea ja kokoontumispaikka oli meluinen aula kun kaikki tilat olivat varattuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näitä AMK käytäntöjä tiedä enkä, joten selittäkää mulle, miksi ette ilmianna näitä lusmuilijoita? Tai laita kommentteihin jonnekin että nämä eivät osallistuneet tarpeeksi, antakaa huonommat numerot? Mitä tapahtuu, jos valitatte jostakin? Tai jos teette työn, miksette laita työn tekijöiksi vain niitä, jotka olivat mukana ja osallistumattomat saavat sitten itse selvittää asiaa opettajan kanssa? Nämä kuulostavat niin absurdilta...
Koska silloin se ilmiantaja saa vasikan maineen, vähän niin kuin vankilassa tai saat niuhottajan ja vaikean ihmisen maineen. Ammattikorkeassa on tarkoitus verkostoitua ja luoda suhteita. Voi olla että törmäät tähän ilmiantamaasi tyyppiin kun haet töitä tai tarvitset jotain jonka tämä tyyppi voi mahdollistaa siinä vaiheessa voi muistua mieleen opiskeluajat. Usein sellaiset puhujatyypit joilla on suuret puheet mutta eivät tee mitään ovat juuri niitä jotka pääsevät pitkälle elämässä.
Lisäksi jos saat vaikean ihmisen maineen saat jatkossa tehdä ryhmätyöt yksin ja silloinhan vaikuttaa kuin sinulla olisi ongelma etkä tule toimeen toisten ihmisten kanssa joka nimenomaan on ryhmätöiden tarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ketju on käyty läpi jo pari vuotta sitten tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näitä AMK käytäntöjä tiedä enkä, joten selittäkää mulle, miksi ette ilmianna näitä lusmuilijoita? Tai laita kommentteihin jonnekin että nämä eivät osallistuneet tarpeeksi, antakaa huonommat numerot? Mitä tapahtuu, jos valitatte jostakin? Tai jos teette työn, miksette laita työn tekijöiksi vain niitä, jotka olivat mukana ja osallistumattomat saavat sitten itse selvittää asiaa opettajan kanssa? Nämä kuulostavat niin absurdilta...
Mä tein näin. 2 ryhmäläistä ei saanut mitään aikaan, osaaminen oli täysin ala-arvoista, kuten ymmärtäminenkin, kaiken huipuksi projektin idea, joka tuli toiselta tunarilta, oli täysin mahdoton.
Tajutessani tilanteen kieltäydyin osallistumasta projektin esittelyyn. Kirjoitin sen sijaan projektista esittelyn opettajalle. Lopetin esittelyn sanoihin "Tästä alaspäin ei tarvitse lukea, loppu on pelkkää valitusta." Siinä kerroin millä eri tavoilla projektin idea oli mahdoton ja analysoin miksi projekti epäonnistui. Sain kurssista täydet pisteet:)
Tampere3-yhteistyökurssi amkilaisten kanssa näin yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Suoritustapana ryhmäkeskustelut (joista raportit) ja ryhmäessee. Amkilaisten eka kysymys oli, että käytetäänkö esseessä lähteitä vai voiko vaan kirjotella omaa pohdintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän on älyttömän hyvä asia, jos ollaan läpi opiskeluajan yhteydessä työelämän kanssa projektien muodossa ja sitten on vielä ne työharjoittelutkin joissa voi näyttää parastaan ja solmia suhteita. Ei hitsi vie ilmankos jotkut amkkilaiset työllistyykin niin käsittämättömän hyvin. :)
Joskus yritysten kanssa työskentely on vaikeaa juuri sen vuoksi kun ollaan opiskelijoita jotka tekevät työn ilmaiseksi. Jotkut yritykset eivät suhtaudu opiskelijoihin vakavasti. Yritysten ei tarvitse pitää opiskelijoita ajan tasalla tai maksaa tehdyistä työtunneista joten voidaan teettää turhaa työtä. Voidaan teettää opiskelijoilla joku työ ja sitten sanotaan että ai niin ei me tarvitakaan sitä, unohtui ilmoittaa teille, meillä onkin aivan toisenlainen juttu mikä pitäisi tehdä kyllähän te sen viikossa väännätte.
No eipä ne ryhmätyöt niin herkkua ollut ammattikoulun aikuispuolellakaan. Lähes kaikilla ryhmäläisillä oli jo kouluikäiset lapset eikä työpaikkaa opiskelujen ohella. Siis paljon aikaa pyhitettäväksi kouluhommille. Mut joka kerta kun deadline lähestyi sain kuulla samat marinat, kun ei ole ollut aikaa tehdä omaa osuuttaan. Kun oli pitänyt käydä jossain jumpassa ja ostamassa lasten syysvaatteita ja viedä autoa korjattavaksi ja ties mitä. Samalla itse tein kolmena päivänä viikossa töitä ja hoidin kahta alle 3v lasta kotona ja silti sain tehtyä oman osuuteni ajoissa. Sitten kun nämä muut lähettivät osuutensa tehtävästä päivää ennen deadlinea niin minähän se aina olin joka yritti raapia kasaan sen lopullisen version kun kukaan muu ei osannut käyttää wordia, saati PowerPointtia. Tapaamiset koululla oppitunnittomina päivinä (jotka tietenkin oli jätetty lukujärjestyksessä tyhjäksi ryhmätöiden tekemistä varten) eivät koskaan mammoille käyneet kun piti päästä shoppailemaan tai syömään anopin kanssa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran tein muutaman henkilön kanssa ryhmätyötä koulussa mutta työ jäi kesken niin kuin monilla muillakin, joten saimme luvan tehdä sen kotona loppuun tiettyyn päivään mennessä. Teimme työtä yhden henkilön koneella, joten hän lupasi lähettää työn meille muille heti päästessään kotiin. (En uskaltanut kysellä työn perään, kun tämän henkilön kanssa oli aiemmissa töissä ollut jo ongelmia) Ilmeisesti hänellä kesti sitten kotimatkassa neljä päivää ja työn hän lähetti meille muille silloin neljän päivän päästä keskiyöllä.
Siinä oli muutama päivä enää aikaa tehdä työ loppuun ja sovittiin, että jatkeaan seuraavana päivänä. Seuraavana päivänä nämä kaksi eivät ehtineetkään tehdä työtä, joten tein yksin niin paljon, kuin ehdin. Sitten viimeisenä päivänä jaoimme loput tehtävät. Yhdellä oli ongelmia omissa tehtävissään, joten teimme hänen tehtäviään yhdessä. Meillä kahdella muulla oli vielä tehtäviä jäljellä mutta tämä yksi, jonka tehtäviä olimme yhdessä tehneet huikkasi meille, että hänellä onkin enää yksi tehtävä jäljellä ja hänen pitääkin jo lähteä mutta palaa muutaman tunnin päästä kotiin ja tekee viimeisen tehtävän.
Pari tuntia kului niin tämä henkilö tulee takaisin paikalle (fb) ja ilmoittaa, että ehtii 10 min tehdä tehtävää ja sitten hänen pitääkin lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Kolmen hengen porukassa tehtiin laajaa ryhmätyötä, joka vaati useamman sivun laskuja ja tietysti teoriaan perehtymistä. Tätä olisi voinut tehdä niin, että viikottain luentojen jälkeen olisi tehnyt ryhmätyötä eteenpäin sen kerran luennon aiheesta.
No se meni sitten viimeiselle viikolle, minä olin tehnyt sitä tuota ennenkin jo kotona yksikseni kun oli ihan mahdotonta saada jengiä kokoon. Kahtena päivänä se tehtiin, yksi ryhmäläisistä loisti poissaolollaan ja toinenkin oli aika kujalla. Tein sitten vielä kotona sitä loppuun. Työ tuli bumerangina takaisin kun yksi kohta piti korjata, no minähän sen korjasin. Tää poissaolollaan loistanut sankari vielä narisi, että ei ehdi tällä varoajalla tulla tekemään mitään (vaikka tiesi että työn deadline oli 3 päivän kuluttua).
Jotenka työnjako oli sellainen mulle 90%, kaverille 8% ja tälle yhdelle 2% kun jaksoi se vääntää yhden piirustuksen sinne. Vittu että sieppaa, että silti kaikki saavat saman arvosanan.
Tässä tilanteessa olisi kannattanut tehdä työ yksin.
Kun muut kieltävät sinua tekemästä esim. Korjauksia lähdeviitteisiin vaikka hallitsen ne hyvin, ja lopulta kun luen työn palauttamisen jälkeen siellä on lähdeviitteissä virheitä. Kun muut eivät halua käyttää riittävästi teoriaa vaan tyytyvät vain mutu-tuntumalla kirjoittamaan. Nytkin yksi projekti arvostelussa ja toivon ettei siitä tule vain 3.
Nuorempana manailin näitä, mutta nyt olen oppinut, että kyse on usein myös kommunikointiongelmasta. Olen itsekin ollut nyt nelikymppisenä ryhmätyössä mukana, jossa tein tosi vähän, koska toiset oli yli-innokkaita. Eli tyyliin aihe saatiin 1.10. ja palautuspäivä 15.11. Heti aiheen saamisen jälkeen alkoi osa porukasta pökätä sitä hirveää vauhtia ja itsellä ei ollut aikaa. Olin varautunut tekemään sitä marraskuun alussa. No, he tekivätkin sen melkein kokonaan, vähän ehdin rääpiä jotain. Eka nolostelin, mutta sitten tajusin, että eipä heidänkään toiminta ollut kauhean fiksua, vaikka kyse oli yliopiston täydennyskoulutusporukasta. Pitää sopia asiat yhdessä, ei vaan alkaa jyrätä.
Toisella kurssilla ryhmässäni oli neljä nuorta perustutkinto-opiskelijaa (2m+2n). Kaksi naista valitti minulle, että nää nuoret miehet on aina vapaamatkustajia kaikissa ryhmätöissä ja olivat tosi äkeitä. Mietin hetken ja laitoin ihan suoraan sähköpostitse kaikille selkeän ehdotuksen, jossa jokainen tekee oman selkeän osansa ja jokaiselle siihen DL. Työ oli kumulatiivinen eli yksi teki jotain ja toinen tarvi toisen tiedot omaan osuuteensa jne. Nää miehet heti vastas, että sopii, hyvä näin ja sovittu. Homma meni tosi hyvin, kun kaikki oli selvää ja aikataulutettu. Jokaisella oli viikko aikaa tehdä oma osuutensa, selvä päivämäärä, jolloin pitää olla laittaa työ seuraavalle ja työ oli valmis määräaikana, koska viimeisen tehtävä oli oikolukea, etsiä epäjohdonmukaisuudet, laittaa ulkoasu kuntoon jne.
Usein valittamisen takana on, ettei asiasta puhuta. Joku alkaa vaan marttyyrinä tehdä ja muut ihmettelee, että tarvitaanko heitä lainkaan. Selkeät vastuut, selkeät päivämäärät. Auttaa monesti.
Myös kun toiset eivät tee mitään kuin vasta viimeisellä viikolla ennen palautusta ja minä tein 90 % työstä. Näin sairaanhoitajakoulutuksessa. Yksi sanoi aina olevansa työvuorossa ja toinen kävi ulkomaanmatkalla kun piti tehdä ryhmätyötä.
Vierailija kirjoitti:
Kun muut kieltävät sinua tekemästä esim. Korjauksia lähdeviitteisiin vaikka hallitsen ne hyvin, ja lopulta kun luen työn palauttamisen jälkeen siellä on lähdeviitteissä virheitä. Kun muut eivät halua käyttää riittävästi teoriaa vaan tyytyvät vain mutu-tuntumalla kirjoittamaan. Nytkin yksi projekti arvostelussa ja toivon ettei siitä tule vain 3.
Teet korjaukset sitten vähän ennen palauttamista etkä kysele muilta lupaa. Voit vaikka lupautua palauttamaan työn ;)
Haha. Samoin! En ole aivan varma kumpi on ollut pahempaa se, että saa yksin tehdä toistenkin työt. Vai se, että on tällaisen perfektionistin (tai parinkin) kanssa samassa ryhmässä. Ja oman panoksen arvostus on tasan nolla. Muutaman opintopisteen ryhmätyötä tehdään tuntikausia ja oma osuus kirjoitetaan heidän toimesta uusiksi, mikä saa tuntemaan itsensä täydelliseksi nollaksi.
Kyllä kiva, että ollaan tunnollisia ja nähdään vaivaa mutta rajansa kaikella. Varsinkin muiden kanssa työskennellessä joustavuus olisi ihan kiva asia. Kaikki ei voi mennä aina täydellisesti. Joskus pitää osata priorisoida ja miettiä mikä on oikeasti tärkeää, onko oikeasti järkeä käyttää tuntikausia jonkun täysin toisarvoisen ryhmätyön hiomiseen.