Tajusin "vauvakuumeeni" johtuvan vain työhön kyllästymisestäni
Palasin töihin reilu vuosi sitten hoitovapaalta. Ajattelin tuolloin, että lapsiluku on erinnäisistä syistä ehdottomasti täynnä. Kuitenkin viime aikoina on tullut mieleeni, että entäs jos vielä yksi lapsi. Ihmettelin syitä ja nyt keksin, että äitiysloma on ainoa "pakokeino" nykyisestä työstäni. En pidä työstäni lainkaan, mutta en voi tällä koulutuksella muutakaan tehdä. Opiskelemaan en ole päässyt yrityksistä huolimatta. Tietyt ongelmat eivät parane työpaikkaa vaihtamalla.
Aiemmin en tajunnut lainkaan naisia, jotka tekevät liukuhihnalta lapsia välttääkseen työelämän, mutta nykyään pystyn hieman jo samaistumaan heidän ajatusmaailmaansa.
Kommentit (10)
Tee kymmenen lasta ja laita lapsilisät osakkeisiin - tekemällä kauppaa pörssissä voit välttää työnteon:)
Samasta syystä tein itsekin toisen lapsen, sain breikin siitä hullunmyllystä. Työmatkoineen 11 tunnin päiviä. Irtisanouduin hoitovapaalla.
Yritä nyt päästä opiskelemaan, et sä voi loputtomiin lapsia vääntää. Koulutus on tärkeää.
Sama, ja tiedän monia naisvaltaisia aloja, joista ainoa hyväksyttävä keino päästä hetkeksi pois on lapsi. Siksi monilla siivojilla esimerkiksi on monia lapsia. Naisvaltaisilla aloilla on paskat työolot.
Vierailija kirjoitti:
No entä esim. jokin muutokoulutus tai oppisopimuskoulutus? Luulisi sitä löytyvän vaihtoehtoja, jos oikeasti haluat vaihtaa työpaikkaa/alaa. Noita lapsia kyllästymisen tunteeseesi tekemällä kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa; jos monilapsinen perhe-elämä vie kaikki mehut, niin energiaa siihen ammatilliseen muutokseen on koko ajan vähemmän mitä isommaksi katras kasvaa.
En aio missään nimessä tehdä enää lapsia! Olen pohtinut monia erilaisia vaihtoehtoja, mutta kilpailu opiskelupaikoista on todella kova. Harmittaa, että olen jo vuosia haaskannut väärällä alalla.
Sehän se on monella syy tehdä se ensimmäinenkin lapsi :D Vaikka työ sinänsä ei olisi erityisen kamalaa, niin se töihin-kotiin-nukkumaan -kehä on pidemmän päälle vähän puuduttavaa ja tulee mietittyä, mitä muutakin sisältöä elämään saisi. Minulla ainakin näin.
Mä olin tehtaassa vuorotyössä ja vihasin sitä hommaa. Oli kyllä ihanaa päästä pois sieltä. Irtisanouduin myös ja opiskelin sitten toisen ammatin. En olisi perheellisenä jaksanut sitä kun hyvä kun nuorena lapsettomana jaksoi. No mutta jos kohta vanhempainvapaa lyhenee niin tuollainen temppu ei enää toimikaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin tehtaassa vuorotyössä ja vihasin sitä hommaa. Oli kyllä ihanaa päästä pois sieltä. Irtisanouduin myös ja opiskelin sitten toisen ammatin. En olisi perheellisenä jaksanut sitä kun hyvä kun nuorena lapsettomana jaksoi. No mutta jos kohta vanhempainvapaa lyhenee niin tuollainen temppu ei enää toimikaan.
Totta tuokin, että hoitovapaa on tulevaisuudessa entistä lyhyempi irtiotto.
Itsekin olen vuorotyössä ja tuntuu todella kuluttavalta yrittää saada kaikki arjen palikat järjestykseen.
ap
No entä esim. jokin muutokoulutus tai oppisopimuskoulutus? Luulisi sitä löytyvän vaihtoehtoja, jos oikeasti haluat vaihtaa työpaikkaa/alaa. Noita lapsia kyllästymisen tunteeseesi tekemällä kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa; jos monilapsinen perhe-elämä vie kaikki mehut, niin energiaa siihen ammatilliseen muutokseen on koko ajan vähemmän mitä isommaksi katras kasvaa.