Laita tähän terveiset kaipaamallesi ihmiselle

Kuule suolitoukka, kuinka monta vuotta sä jaksat täällä kirjoittaa noita samoja juttuja?

Enkä ole rakastunut toiseen a:hankaan! Ei minulla ole mitään muuta kuin kaverilliset tunteet sitäkään kohtaan. Suhde olisi tietysti järkevä, koska ollaan samanikäisiä ja kummallakaan ei ole exiä tai kakaroita riesana ja suhde saisi kummankin vaikuttamaan normaalilta ihmiseltä (koska helposti ajatellaan, että ihmisessä täytyy olla jotain vikaa, jos on yksin). Yksi hyvä syy lisää minun puoleltani olisi, että voisin sitten puhua enemmän tätä kieltä jota opiskelen..... Mutta en kuitenkaan ole rakastunut! 

Muutan syksyllä pois, enkä aio pitää sitten enää sinuun yhteyttä. Toiseen a:han en pidä muutenkaan enkä halua.

Miehelle

Perun puheet kesän tapaamisesta. En ole kiinnostunut sinusta kaverina tai poikakaverina enkä jaksa hirveää stressiä joka iskee monta viikkoa etukäteen ja järkyttävää väsymystä itse tapaamisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskotko sä sielunkumppaneihin? Tuntuuko susta yhtään että me voitais olla sellaisia?

Olispa tää mulle! Tuskin.. Vastaan silti tähän :D Uskon ja on tuntunut siltä jo tosi pitkään. Ja mulla on tosi vaikea tilanne, koska hän kenet luulen sielunkumppanikseni, on nykyiseni (joka ei todellakaan ole Se Oikea mulle..) kaveri. En mä varmaan uskalla tehdä mitään alotetta ikinä. Pelkään että vaan nolaan itseni. Entä jos oon vaan ihastunut ja kuvitellut jonkin sielunkumppanuuden? En edes ole varma onko ihastus molemminpuolista.. Mun täytyy ainakin erota tästä nykyisestä huonosta parisuhteestani, mutta mitäs sitten? Odottaa jos hän ottaisi joskus yhteyttä? Unohtaa vaan, kumpikin, ja mennä elämässä eteenpäin? Ja vaan toivoa jos vastaan tulisi joskus joku toinen joka katsoisi mua samalla tavalla kuin hän, joku toinen kenen kanssa on sitä outoa kemiaa ja vetovoimaa, tuttuuden tunnetta? Kaipaan vinkkejä!

Miehelle? Naiselle?

Miehelle

Vierailija kirjoitti:

Perun puheet kesän tapaamisesta. En ole kiinnostunut sinusta kaverina tai poikakaverina enkä jaksa hirveää stressiä joka iskee monta viikkoa etukäteen ja järkyttävää väsymystä itse tapaamisen jälkeen.

Mistä voimmekin kasa loisia takapuolesta -hahmo päätellä, että olet väärässä ketjussa.

Kato pahusta, kommentoin sinulle ;), onko kaikki av:n Vapunpäivän aloitukset sinulta, taso sellainen, että luultavasti.

Puhalluskoje esiin vai jääkö palstalle eksyneet muutama sata ihmistä ( muut olet horinoillasi karkottanut ) odottamaan, että sammut?

Ei tuo toukka kännissä ole, muuten vain aina sekaisin.

Ja sinulta ei haukkumisviestit ikinä lopu. :)

Ihastus rupesi minun puoleltani kuihtumaan törky- ja haukkumisviestien ansiosta, joita tuli kauan sitten ja joita tulee edelleen tasaisin väliajoin, mm. eilen sähköpostillakin. :) Miksi minun pitäisi näytellä rakastunutta ja onnellista sellaisen ihmisen rinnalla, joka haluaa vain mollata? Siinäpä sulle pähkinä pohdittavaksi..

Vierailija kirjoitti:

Ja sinulta ei haukkumisviestit ikinä lopu. :)

No jaa, lähinnä ärsyttää jos tänne av: lle erehdyn. Mutta kai tämä käy nykyään mukana oleville jonakin hommafoorumin ja MV:n jatkeena, jokunen Jonne kaupan päälle.

Tee mitä tykkäät, eiköhän moden hommat lopu kun itseään ei voi enää moderoida loputtomasti. Olen tympeä, miksi olisin muuta? Niinhän sinäkin sadoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, en jaksa enää näitä yksinäisiä viikonloppuna ja pyhiä odotellessani sinua. Taidan antaa toiselle mahdollisuuden. Olen niin kyllästynyt odottamaan ja aina vain odottamaan... Rakastin sinua ja ehkä rakastan vieläkin, mutta joskus on vain jatkettava matkaa... pysäkki ei ollut se oikea.

Asioille on aina miljoonia syitä. Jos tuntuu ettei jaksa odottaa on ehdottomasti jatkettava matkaa. Niin minäkin toivon kaivattuni tekevän jos ei jaksa odottaa. Haluan myös hänen olevan onnellinen ja jos hänestä tuntuu että hänen on käveltävä ohitseni, hänen on se tehtävä. Silloin hänkään ei ole minulle se tarkoitettu. Sillä se mikä on tarkoitettu tapahtuu.

Ei asiat tapahdu, ne tehdään.

Ehkä se elämä suakin opettaa. Rimpuile vaan, huomaat sit jälkeenpäin. Sanoisin että helpottaa jos näkee jo tässä vaiheessa. Jos joku asia ei hevillä onnistu, ehkä ei ole tarkoituskaan. Enkä tässä tarkoita että aina ilman työtä pitäisi antaa periksi, mutta on myös viisautta tajuta koska luovuttaa. Ja ihmisten perässä ei pidä koskaan juosta.

Ei kenenkään perässä voi juosta loputtomiin. Mutta silti asiat ei ole yksinkertaisia ja tunteet voivat olla sitkeitä. Love is all you need.

Miksi roikut perässä, vaikka tiedät hyvin etten ole rakastunut enkä halua tavata? Etkä sinäkään ole aidosti rakastunut, vaan ennemminkin riippuvainen. Kyllä tämä touhu on jo parin vuoden aikana nähty eikä muuksi muutu. Eikö kannattaisi suosiolla vain lopettaa ja lähteä etsimään kumppania jostain? Kesäkin tulossa. 

Juu ei kenenkään perässä juosta kannata, mutta en voi sille mitään, etten vaan löydä ketään joka päihittäisi sen yhden.

Tai löydä ja löydä, mut itseni tuntien voi mennä pitkäänkin.

En kuitenkaan tee enää mitään enkä ota yhteyttä siihen ihmiseen.

Realiteetit pitää muistaa, se peli on jo selvä.

Vierailija kirjoitti:

Juu ei kenenkään perässä juosta kannata, mutta en voi sille mitään, etten vaan löydä ketään joka päihittäisi sen yhden.

Tai löydä ja löydä, mut itseni tuntien voi mennä pitkäänkin.

En kuitenkaan tee enää mitään enkä ota yhteyttä siihen ihmiseen.

Realiteetit pitää muistaa, se peli on jo selvä.

Et löydä? Oletko edes yrittänyt? EI ole ihme, ettet löydä jos istut kotona päivästä toiseen.... Kyllä parisuhdetta haluava löytää aina jonkun samankaltaisen ihmisen. :)

Vierailija kirjoitti:

Juu ei kenenkään perässä juosta kannata, mutta en voi sille mitään, etten vaan löydä ketään joka päihittäisi sen yhden.

Tai löydä ja löydä, mut itseni tuntien voi mennä pitkäänkin.

En kuitenkaan tee enää mitään enkä ota yhteyttä siihen ihmiseen.

Realiteetit pitää muistaa, se peli on jo selvä.

Reality sucks but it is there 😕

Love will find you in the end.

Vierailija kirjoitti:

Miksi roikut perässä, vaikka tiedät hyvin etten ole rakastunut enkä halua tavata? Etkä sinäkään ole aidosti rakastunut, vaan ennemminkin riippuvainen. Kyllä tämä touhu on jo parin vuoden aikana nähty eikä muuksi muutu. Eikö kannattaisi suosiolla vain lopettaa ja lähteä etsimään kumppania jostain? Kesäkin tulossa. 

Riippuvainen? Kuulehan loinen, törmäsin sinuun täällä täysin vahingossa. Oletan, että saan roikkua joutenani netissä meiningillä aivot vapaalle.

Ei minun tarvitse sinua tuhota, katsoin aloituksia. Kommentti nolla hyvin yleinen, aihe normaali. Alle 30, aihe jotain " poiksu pani ilman kumia "/ stringit p:ssä. Useampia, aihe juoru seiskasta.

Kaikki perheelliset tuttavani toki ovat aamuvarhaisesta olleet huolestuneita ja pöyristyneitä Sofia mikä lie asusta, Jere K suhteesta, Persu-ministerin kiusaamisesta, Puiston mamuista ja juoppokuskeista.. Name it.

Kukaan ei tietenkään tehnyt sillistä perheelle, ostanut ilmapalloja, leiponut vaikeita tippaleipiä tai valmistanut itse simaa.

Miksi tämä? Käsittääkseni olet ip haltija, joka leikki sillä, ihan kuin et muka olisi ikinä reaalisesti samaa showta järkännyt:).

Palsta on kuollut, en usko, että kovin usein käyn täällä. Ja kiitos kysymästä, suhdeasiani ovat ihan ok.

Ajattele vaikka miten ihanaa olisi löytää joku, jonka kanssa rakkaus olisi sata lasissa-menoa eikä sellaista, jossa puntaroidaan ja laskeskellaan toisen hyvät ja huonot puolet ja suhteen hyödyt. Etkö sinäkin haluaisi sellaisen kumppanin, jota voisit arvostaa ja jota ei tarvitsisi lytätä jatkuvasti kumppanin aiheuttaman häpeän vuoksi? 

Mä kaipaan lapsuuden kaveria. Sitä hymyilevää poikaa jonka kanssa käytiin kalassa, varastettiin jätskit, tutustuttiin toistemme fysiikkaan ja jonka kanssa vannottiin ikuista ystävyyttä. Hänelle kerroin kaikista asioistani, hän tuli puolelleni jokaisessa riidassa ja tappelussa vielä yläasteellakin. Tiesimme toistemme ajatukset pelkästä katseesta.

Nyt olet naimisissa eri paikkakunnalla, kaksi lasta ja ihan ok vaimo. Olet maisterin paperit saanut ja töissä valtiolla. Joo, oma parisuhteeni karahti karille vuosi sitten.

Ikävä on kova, mutta toisaalta en halua edes ottaa yhteyttä, etten riko onneasi. Kaikkea hyvää sinulle lapsuuden kaverini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei kenenkään perässä juosta kannata, mutta en voi sille mitään, etten vaan löydä ketään joka päihittäisi sen yhden.

Tai löydä ja löydä, mut itseni tuntien voi mennä pitkäänkin.

En kuitenkaan tee enää mitään enkä ota yhteyttä siihen ihmiseen.

Realiteetit pitää muistaa, se peli on jo selvä.

Et löydä? Oletko edes yrittänyt? EI ole ihme, ettet löydä jos istut kotona päivästä toiseen.... Kyllä parisuhdetta haluava löytää aina jonkun samankaltaisen ihmisen. :)

En istu kotona päivästä toiseen, vaikka pitkälti yksin viihdynkin.

Mitään hirmu aktiivista elämää (sillä tavoin kuin useat sen käsittävät) en vietä, koska en yksinkertaisesti viihdy ihmismassoissa, siis jossain isommissa illanvietossa, tapahtumissa ja bileissä, baareissa ym.

En ole "porukka-ihminen", siksi en käy varsinaisissa harrastuksissa tai missään sellaisissakaan.

Kourallinen pitkäaikaisia, lojaaleita ystäviä on eli mikään erakko en silti ole.

Äärimmäisen nirso vaan, mitä henkilökohtaiseen ajankäyttöön tulee.

Liikun siis ulkona kyllä, yleensä käveleskelen yksin jossain julkisilla paikoilla tai luonnossa, oon rannalla, puistoissa, retkeilemässä ym.

Kesäisin tutustun välillä kiinnostaviin miehiin just sillain, että kävelen jossain kadulla tai istuskelen jossain ja sit aletaan vahingossa jutteleen jne.

Alan myös itse helposti jutteleen, eli en ole mikään sisäänpäin kääntynyt hyypiö.

Yöelämässä en ole tavannut ikinä ketään edes etäisesti kiinnostavaa ihmistä, kuten en myöskään missään bileissä tai tapahtumissa.

Matkustelen välillä, mutta en ole reissuillakaan tavannut ketään.

Joissain treffisovelluksissa pyörin välillä, mutta sekin on käytännössä yhtä tyhjän kanssa.

Summa surum; jotkut ihmiset ON oikeesti sellasia, ettei niille ole sopivaa missään ja jos onkin, sitä on äärimmäisen hankala löytää jos ikinä edes löytyy.

Olen joskus vähän kateellinen niille, joille sopii about joka toinen ihminen.

Muutenkin ois helpompaa olla muunlainen.