Evolutionistit eivät koskaan vastaa keskeisimpään kysymykseen!
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Mitä ihmettä selität? Aika monet uskovaiset kuten esim. minä uskovat evoluutioon ja että Jumala on sitä ohjannut. En ole mitään nollannut ennen kommenttiani.
No tämä keskustelu nyt on lähtenyt siitä oletuksesta että evoluutio ei ole totta, eli ei se silloin voi myöskään olla jumalan ohjaamaa, kun sitä ei vaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää. Itse olen tietojenkäsittelytieteilijä, ja sellaisena tiedän että nykyään on ihan ohjelmiakin, jotka osaavat luovasti kehittää itseään ja uutta. Näennäisesti siis informaatiota syntyy tyhjästä, ilman että ihminen on sen logiikan sinne ohjelmoinut. Samalla tavalla sitä voi syntyä luonnon prosesseissa.
Jep, ja ne ohjelmat olis syntyny itsestään jos oltais vaan odotettu tarpeeksi kauan.
Jos tietokoneen muistissa tapahtuisi mutaatioita kuten luonnossa niin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Ihminen jalosti lajeja itselleen tärkeiden ominaisuuksien perusteella (satoisuus jne). Luonnossa lajit jalostuvat automaattisesti lajin säilymisen kannalta tärkeiden ominaisuuksien perusteella.
Satoisuushan on lajin säilymiselle tärkeä ominaisuus, etenkin niissä lajeissa joissa siemeniä. Ja muut eliöt kuten ihminen sitten levittävät näitä satoisia lajeja. Samoin esim. kylmän ja tautien sieto on lajille edullista, mutta niin vaan ihminen on ne jalostanut.
Satoisuus ei välttämättä ole lajin säilymisen kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia, ihmisen jalostuksessa se on. Kasville voi riittää että tekee paljon pieniä mutta ravintoarvoltaan heikkoja tai kokonaan syömiseen sopimattomia siemeniä.
Totta tavallaan mutta kylmyyden ja taudin sieto on. Ja toisaalta kasvi leviää kun sitä satoa ja siemeniä syödään. Eli riippuen kasvista se satoisuuskin on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Mitä ihmettä selität? Aika monet uskovaiset kuten esim. minä uskovat evoluutioon ja että Jumala on sitä ohjannut. En ole mitään nollannut ennen kommenttiani.
No tämä keskustelu nyt on lähtenyt siitä oletuksesta että evoluutio ei ole totta, eli ei se silloin voi myöskään olla jumalan ohjaamaa, kun sitä ei vaan ole.
Jaa. Minä en kyllä lukenut aloituksessa ihan noin kovaa väitettä. Siinähän haluttiin keskustella evoluutioteorian ongelmista.
Ne jotka luulevat kumoavansa evoluutioteorian sen perusteella, että mistä se ensimmäinen DNA-pätkä tuli, voisivat tutustua kemialliseen evoluutioon. Biologia on pitkälti kemiaa. Nykyään kemian opinnot ovat itse asiassa monessa yliopistossa pakollisia biologeille tästä syystä. Orgaanisia molekyylejä, kuten aminohappoja, kyetään muodostamaan kokeellisesti ei-orgaanisista molekyyleistä, kuten metaanista, vedestä, ammoniakista, vedystä. Näitä esiintyi alkuilmakehässä. Kiellättekö näiden olemassaolon. Orgaaniset molekyylit siis todella ovat saattaneet syntyä ihan itsestään. On epäselvää, syntyivätkö ne avaruudessa ja tulivat tänne esim. komeetan mukana ja menestyivät sitten vain täällä nykyiseen mittaansa, koska täällä sattui olemaan sopivat olot vai syntyivätkö ne ihan maapallolla. Avaruudessa on ultraviolettisäteilyn vuoksi otolliset olot orgaanisten molekyylien synnylle, joka vaatii energiaa. Moni onkin sitä mieltä, että orgaaniset yhdisteet ja eräänlainen elämä voisi tavallaan olla avaruudessa syntynyt. Tämä ei ole mitenkään mullistavaa vaan korostaa sitä faktaa, että evoluutioteoria pitää paikkansa, paitsi maapallolla, myös avaruudessa. Missä tahansa olisi elämän edellytykset täyttävä planeetta, siellä voisi tapahtua evoluutiota. Nykytiedon mukaan näin ei ole käynyt, sillä on hyvin valtava sattuma, että maapallolla oli juuri sopivat olot. Toisaalta avaruus on niin laaja, että olisi hullua väittää kiven kovaa, ettei elämää voisi olla muualla. Jos oletamme, että maapallon elämä on myös täällä syntynyt, energia on voinut tulla myös kuumista lähteistä meren pohjassa tai esimerkiksi salamaniskusta. Molemmat teoriat voivat myös olla totta -elämää on syntynyt sekä maapallolla että sen ulkopuolella, koska molemmissa on ollut ne samat otoisat olot kemialliselle evoluutiolle. Ei kuitenkaan ole syytä uskoa, että DNA olisi tietoisen luomisen tulosta. Näin ei yksinkertaisesti tarvitse olla eikä siitä ole mitään todisteita. On turhaa uskoa asioita, joista ei ole todisteita ja jotka eivät ole välttämättömiä ilmiön syntymiseksi. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/molekyylien_evoluutio/2/
Vierailija kirjoitti:
Orgaanisia molekyylejä, kuten aminohappoja, kyetään muodostamaan kokeellisesti ei-orgaanisista molekyyleistä, kuten metaanista, vedestä, ammoniakista, vedystä. Näitä esiintyi alkuilmakehässä. Kiellättekö näiden olemassaolon. Orgaaniset molekyylit siis todella ovat saattaneet syntyä ihan itsestään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2%80%93Millerin_koe
Itseasiassa on aikoja sitten osoitettu että aminohappoja syntyy itsestään maapallon alkuaikojen kaltaisissa olosuhteissa ilman sen kummempaa "älykästä" yrittämistä.
Se mikä tässä tohinassa tuppaa unohtumaan on ettei kemialliset reaktiot ole ihan puhdasta sattumaa vaan jotkin yhdisteet syntyvät toisia todennäköisemmin johtuen fysiikan laeista ja jotkin taas ovat mahdottomia. Jos orgaanisten yhdisteinen alkuaineita paiskotaan päin toisiaan niin on todennäköistä että ennemmin tai myöhemmin tuloksena on kyseinen orgaaninen yhdiste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orgaanisia molekyylejä, kuten aminohappoja, kyetään muodostamaan kokeellisesti ei-orgaanisista molekyyleistä, kuten metaanista, vedestä, ammoniakista, vedystä. Näitä esiintyi alkuilmakehässä. Kiellättekö näiden olemassaolon. Orgaaniset molekyylit siis todella ovat saattaneet syntyä ihan itsestään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ureyn%E2%80%93Millerin_koe
Itseasiassa on aikoja sitten osoitettu että aminohappoja syntyy itsestään maapallon alkuaikojen kaltaisissa olosuhteissa ilman sen kummempaa "älykästä" yrittämistä.
Se mikä tässä tohinassa tuppaa unohtumaan on ettei kemialliset reaktiot ole ihan puhdasta sattumaa vaan jotkin yhdisteet syntyvät toisia todennäköisemmin johtuen fysiikan laeista ja jotkin taas ovat mahdottomia. Jos orgaanisten yhdisteinen alkuaineita paiskotaan päin toisiaan niin on todennäköistä että ennemmin tai myöhemmin tuloksena on kyseinen orgaaninen yhdiste.
Kiitos. Tätä tarkoitinkin sanoa, vaikka kuulosti ehkä siltä, että pidin oleellisena koeasetelman välttämättömyyttä niiden syntymiselle. Sitä koeasetelmaa ja älykästä yrittämistä ei tarvita. Koe juuri yritti simuloida noita oloja, joissa se tapahtuikin alkumaapallolla tai avaruudessa spontaanisti. Se on toistettu monen kerran erilaisilla variaatioilla oletetusta alkuilmakehästä ja kyllä vain, orgaanisia yhdisteitä syntyy ei-orgaanisista.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Korkein tieteessä käytettävä totuus on aksiooma, ei teoria. Tämä on suunnilleen ensimmäinen asia joka viimeistään yliopistojen fuksivuotena opitaan.
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Korkein tieteessä käytettävä totuus on aksiooma, ei teoria. Tämä on suunnilleen ensimmäinen asia joka viimeistään yliopistojen fuksivuotena opitaan.
Aksioomia on vain matematiikassa. Jos olisit joskus yliopistossa käynyt tietäisit sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Korkein tieteessä käytettävä totuus on aksiooma, ei teoria. Tämä on suunnilleen ensimmäinen asia joka viimeistään yliopistojen fuksivuotena opitaan.
Aksioomia on vain matematiikassa. Jos olisit joskus yliopistossa käynyt tietäisit sen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Axiom
Pötyä. Esimerkiksi teoreettinen fysiikka perustuu matemaattisiin loogisiin aksioomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Korkein tieteessä käytettävä totuus on aksiooma, ei teoria. Tämä on suunnilleen ensimmäinen asia joka viimeistään yliopistojen fuksivuotena opitaan.
Aksioomia on vain matematiikassa. Jos olisit joskus yliopistossa käynyt tietäisit sen.
Matematiikkaan ja sen aksioomiin perustuu suunnilleen kaikki tiede, erityisesti fysiikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, mutta ne ovat äärimmäisen harvoin hyödyllisiä. Valitettavasti niitä on myös niin paljon, että mikään luonnonvalinta ei ehdi niitä korjata. En ole kreationisti enkä myöskään evolutionisti, mutta oli äärimmäisen avartavaa lukea kasvien geenimuuntelun ja populaatiogenetiikan tutkijan J. Sanfordin kirja Eliömaailma rappeutuu http://www.intelligentdesign.fi/2016/02/09/kirja-arvio-eliomaailma-rapp…
Mikäli aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan!
Kasvit jos mitkä todistavat että lajeista voi muotoutua paljon alkuperäistä parempia "rappeutumatta". Jalostuksen tuloksena nykyisin viljellään huomattavasti ammoisia aikoja vankempia ja satoisampia lajikkeita.
Tää oli vähän heikko argumentti, koska tietoinen olento - ihminen - kehitti ne lajit eteenpäin. Itsekseen ne ei satoisammaksi mennyt. Joku vois ottaa tuon jopa todisteena Jumalan vaikutuksesta evoluutioon.
Yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Jos ensin nollaa evoluution pelkäksi teoriaksi, niin vähän hassua väittää sitä heti perään jumalan aikaan saamaski.
Ja itseasiassa evoluutio _on_ teoria eikä mikään aukottomasti todistettu. Näin siis tiedekentällä. Sitten ihminen päättää uskoako tuohon teoriaan vai ei. Esim. Minä pääpiirteissään uskon koska parempaakaan ei ole esitetty.
Jotta tieteessä voidaan jotain korottaa teorian asteelle (joka on siis korkein mahdollinen tieteessä saavutettava totuus) pitää sille todellakin käytännössä täysin aukottomat todisteet. Ja niinhän mm. Evoluutioteorialla on.
Molemmat väittämäsi ovat pötyä.
Kummatkin väittämäni ovat onneksi niin helppoja kenen tahansa todeksi todeta että en vaivaudu asiasta sen enempää yhdenkään trollin kanssa vääntämään.
Korkein tieteessä käytettävä totuus on aksiooma, ei teoria. Tämä on suunnilleen ensimmäinen asia joka viimeistään yliopistojen fuksivuotena opitaan.
Aksioomia on vain matematiikassa. Jos olisit joskus yliopistossa käynyt tietäisit sen.
Matematiikkaan ja sen aksioomiin perustuu suunnilleen kaikki tiede, erityisesti fysiikka.
Tässä ei nyt vaan ole puhe matematiikasta eikä teoreettisesta fysiikasta.
Aksiooma on laajuudeltaan ihan eri asia kuin teoria. Teoria voi tukeutua yhteen tai useampaan aksioomaan mutta se on paljon ylemmän tason konsepti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Erittäin hyvä kysymys johon tiede ei ole pystynyt aukottomasti vastaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Erittäin hyvä kysymys johon tiede ei ole pystynyt aukottomasti vastaamaan.
Höpöhöpö. Määritelmistä riippuen uutta informaatiota syntyy jopa joka kerta kun mutaatioita tapahtuu. Lienee erittäin todennäköistä, että melkeinpä jokaisessa ihmisessä on paljonkin uutta geneettistä informaatiota, mitä muilta ihmisiltä ei löydy. Varsinkin jos rekombinoitunut informaatio lasketaan uudeksi informaatioksi.
Mistä tahansa yksilöstä löytyy jokin geneettinen sekvenssi, mitä ei löydy keneltäkään muulta. Viimeistään katsottaessa koko genomia. Poislukien ehkä identtiset kaksoset, jos mutaatioita ei ole tapahtunut näiden eriytymisen jälkeen. Vai millä logiikalla esimerkiksi minun genomini ei ole uutta informaatiota? Eihän tällaista DNA-sekvenssiä ole kenelläkään muulla.
Kun jokaisessa ihmisessä on kymmeniä mutaatioita muutenkin, niin nekin vielä luovat kokonaan ennennäkemättömiä alleeleja geeneistä.
Vai mikä älyvapaa informaation määritelmä teillä muka on käytössä, jos missään ei mukamas ole uutta informaatiota? Jos sellainen teiltä löytyy, niin siinä tapauksessa on naurettavan yksinkertaista todeta, että evoluutio ei vaadi teidän määritelmänne mukaista uutta informaatiota.
Evoluutio kun nykyisillä mekanismeilla pystyy muokkaamaan vaikkapa bakteerin genomista ihmisen genomin. Missä se ongelma siis on?
Nyt kun TÄSSÄKIN ketjussa on vastattu jo moneen kertaan AP:n esittämään kysymykseen, niin voisiko se AP esitellä meille niitä keskusteluketjuja, joissa näitä vastauksia EI ole näkynyt? AP:han otsikossaan väittää, että evolutionistit eivät koskaan vastaa keskeisimpään kysymykseen. Tämä on nyt vääräksi todistettu jo tässäkin ketjussa, mutta minua kovasti kiinnostaa tietää, että mitähän ne keskustelut muka ovat olleet, joissa ei näin ole tapahtunut.
Vai onko AP niitä sankareita, jotka hit&run postaavat eivätkä jää odottamaan vastauksia? Ilmankos ei koskaan vastausta saa, jos ei niitä vaivaudu lukemaan.
Satoisuus ei välttämättä ole lajin säilymisen kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia, ihmisen jalostuksessa se on. Kasville voi riittää että tekee paljon pieniä mutta ravintoarvoltaan heikkoja tai kokonaan syömiseen sopimattomia siemeniä.