Noniin, mies sitten ilmoitti ettei nyt kiinnostakaan
Tuntuu tosi pahalta, tosi tosi pahalta.
Ymmärrän, että näin alkuvaiheessa voi kiinnostus lopahtaa. Ja mies nyt vielä pehmitteli tilannetta jollain omalla elämäntilanteellaan. Mikä ehkä jopa tuntuu vielä pahemmalta, koska kyllähän sitä tietää, että joku "työkiireet" (ei ollut miehen käyttämä syy) tai vastaava tilapäinen tilanne ei ole este, jos on oikeasti kiinnostusta.
Itse vaan ehdin jo ihastua. Paljon. Takana ero tosi pitkästä suhteesta (erosin vuosi sitten) ja tämän miehen uskalsin pidemmän tutustumisen jälkeen päästää lähelle. Ja taas sattuu.
Eipä siinä, elämä jatkuu ja vastaan tulee jotain parempaa. Nyt vaan tekisi mieli itkeä. Takana useamman kuukauden tutustuminen ja reilu kuukausi ehdittiin nähdä useammin ja tiheämmin. Olin ihan varma viime tapaamisen perusteella että miehellä on myös jotain tunteita, hänen puheidensa ja käytöksensä perusteella. Mutta näköjään se ei riittänyt. Siis tiedättekö, kun viime tapaaminen meni niin romanttisissa tunnelmissa ja olin ihan taivaissa sen jälkeen. Oli ihan mieletöntä ja mies vielä laittoi viestiä sen jälkeen, kuinka oli ihanaa. Ja nyt sitten kun oli puhetta, että nähdään uudestaan ja mies oli vielä pari päivää sitten ihan että "todellakin nähdään". Ja nyt tänään ilmoittikin, että parempi "ottaa vähän omaa aikaa ja takapakkia". Ja juteltiin sitten joku 5min, ja siinä se. Jos puhuu että haluaa takapakkia, niin kuvitteleeko että jäisin odottelemaan että parempi tilanne herralle ilmaantuu jostain/haluaa pitää ns takaportin auki? V***n ******. Tuntuu että vetäisi maton täysin jalkojen alta.
Voi *****. No, kai tämä tästä. Jos jollain on sanoa edes vähän jotain lohduttavaa niin olisin kiitollinen. Pahoittelen itsesäälissä vellomista.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi niin, että mies ei ikinä ehdottanut oma-aloitteisesti tapaamista, vaan se olin minä, joka aina jouduin kysymään. Hänestä sitten riippui, nähdäänkö vai ei. Minulla tällä hetkellä sellainen tilanne, että aikaa riittää. Tänään viimeinen niitti, kun kysyin viikonlopusta. Ei onnistu kuulemma. koskahan senkin olisi kertonut, jos en olisi kysynyt. Ja miksei voinut kertoa vaikka viime viikonloppuna itse. ja :(järkännyt niin, että olisin voinut vaikka viikolla yöpyä hänen luonaan. No, helppo selitys: mies ei vain ole yhtä ihastunut minuun kuin minä häneen. Surullistahan tämä on, mutta tilanne tästä tuskin muuttuu. parempi siis lopettaa suhde, nytkin tuntuu jo niin pahalta.
Tuttua, itsekin huomasin olevani taas kerran suhteessa, jossa yhteydenpito lepää ainoastaan minun harteillani ja miehestä ei oma-aloitteisesti kuulu mitään. Silti pahinta on ehkä juurikin tuo, että mies ei itse ehdota näkemistä eikä mitään tekemistä ja nyt kun minä sitten ehdotan jotain niin poikkeuksetta vastaus on katellaan/palataan/ei kerkeä. Ollaan etäsuhteessa mutta ei kai tapaaminen näin hankalaa voi olla ja kun tuntuu, että se on täysin poissuljettu vaihtoehto että minä paremmin ehtivänä menisin miehen luo. Ollaan siis tapailtu lähinnä luonani ja sitten pk-seudulla.
Tämä tosiaan on enemmän kuin tuttu kaava mun suhteissa enkä tosiaan edes tiedä millaista normaali tapailu on ja miltä sen kuuluu tuntua.
Onko tapailuun kuulunut yleensä viini-illallinen ja seksiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Olet tainnut kohdata kunnollisen pelailijan. Tämä miestyyppi sanoo ja tekee mitä tahansa saadakseen naisesta hetken hupia. Oksettavia ihmissaastoja ja näitä vaikuttaisi olevan nykyään enemmän, mitä aiemmin.
Olen pahoillani ap. En tiedä muuta tapaa vältellä näitä, kuin odottaa ihan useampi kuukause seksin harrastamisen suhteen. Pelaajat ei jaksa kovin pitkään kilkailla, ellei peitto heilu. Inhottavaa pelaamista ja tylsää, mutta en keksi muutakaan karsintasysteemiä.
Törmäsinköhän sitten sinnikkääseen peluriin? Koska seksiä harrastimme ekan kerran vasta tammikuussa... En tiedä onko mies peluri vai mikä, mutta typerältä tuntuu. Ja vielä typerämmältä tuntuu se, kun ajattelee että jos puhelikin vain siksi että sai. Tai siis, pakkohan sen oli pitää minua kiinnostavana koska jaksoi niin kauan "piirittää" ja tutustua ensin.
Oikeasti en tiedä edes miksi analysoin tätä koska sillä ei ole merkitystä. Sadannen kerran vaan totean että miten ihmeessä vielä viime viikolla oli sitä mieltä että on ihanaa, toissa päivänä sopi innokkaasti tapaamista ja nyt tämä. Eipä voi toisen pään sisälle päästä joten ainoa selitys on tuo mitä itse kertoi = ei vaan kiinnosta enää tarpeeksi.
Halaus teille muille joille on käynyt sama :(
Kiitti halauksesta,ilmeisesti nämä pelaajatyyppit nykyään tekee niin,että tapaa muita naisia seksin merkeissä ja tätä uutta vaan tapailee ja sitten kun se on valmis seksiin about 2 kk tapailun jälkeen niin pelaaja saa sit mitä halusi ja jättää naisen ja taas uusi saalis kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Tottakai saa ja pitääkin olettaa. Eihän ihmissuhteista koskaan tulisi yhtään mitään, jos koskaan ei uskaltaisi luottaa toisen sanaan. Sinä et ole tehnyt mitään väärää luottaessasi. Sinisilmäinen ei kannata olla ja uskoa kaikkea mitä toiset ihmiset sinulle sanoo, mutta jos mies eleillään, teoillaan ja sanoillaan kertoi välittävänsä, miksi sitä olisi pitänyt epäillä? Joko mies oli joku Axl Smith kakkonen tai sitten vain kävi niin, että joku säväyttävämpi nainen astui kuvioihin. Tai voihan myös olla, että epäröi kuitenkin, että onko hänellä tunteita tarpeeksi vakavaan suhteeseen. Joka tapauksessa tilanne on se, että suhdetta ei hänen kanssaan synny. Olen pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Olet tainnut kohdata kunnollisen pelailijan. Tämä miestyyppi sanoo ja tekee mitä tahansa saadakseen naisesta hetken hupia. Oksettavia ihmissaastoja ja näitä vaikuttaisi olevan nykyään enemmän, mitä aiemmin.
Olen pahoillani ap. En tiedä muuta tapaa vältellä näitä, kuin odottaa ihan useampi kuukause seksin harrastamisen suhteen. Pelaajat ei jaksa kovin pitkään kilkailla, ellei peitto heilu. Inhottavaa pelaamista ja tylsää, mutta en keksi muutakaan karsintasysteemiä.
Törmäsinköhän sitten sinnikkääseen peluriin? Koska seksiä harrastimme ekan kerran vasta tammikuussa... En tiedä onko mies peluri vai mikä, mutta typerältä tuntuu. Ja vielä typerämmältä tuntuu se, kun ajattelee että jos puhelikin vain siksi että sai. Tai siis, pakkohan sen oli pitää minua kiinnostavana koska jaksoi niin kauan "piirittää" ja tutustua ensin.
Oikeasti en tiedä edes miksi analysoin tätä koska sillä ei ole merkitystä. Sadannen kerran vaan totean että miten ihmeessä vielä viime viikolla oli sitä mieltä että on ihanaa, toissa päivänä sopi innokkaasti tapaamista ja nyt tämä. Eipä voi toisen pään sisälle päästä joten ainoa selitys on tuo mitä itse kertoi = ei vaan kiinnosta enää tarpeeksi.
Halaus teille muille joille on käynyt sama :(
Kiitti halauksesta,ilmeisesti nämä pelaajatyyppit nykyään tekee niin,että tapaa muita naisia seksin merkeissä ja tätä uutta vaan tapailee ja sitten kun se on valmis seksiin about 2 kk tapailun jälkeen niin pelaaja saa sit mitä halusi ja jättää naisen ja taas uusi saalis kehiin.
Kerrankin joku nainen tajusi mistä on kyse. Ihme! Homma menee juurikin näin, että ne tasokkaat miehet (=naisten skaalalla tavismiehet) tapailee yhtä naista kokeakseen seurustelun alkuhuuman ja käy samaan aikaan höyläämässä ringin muita naisia kunnes sitten huuma kokee kliimaksin ja harrastetaan seksiä ekan kerran tämän uuden seurustelukumppanin kanssa. Sitten onkin aika siirtyä liehittelemään seuraavaa...ja kaiken tämän ajan "seurustelutyttö" kuvitteli, että tässä on nyt sitä jotain kun mies ei heti kinunnut seksiä malttoi odottaa pari kuukautta. Tottakai malttoi kun kävi purkamassa paineet hoitojensa luona sillä aikaa.
T. Ihan vitusti liikaa sisustustekstejä seiniltä lukenut, valkoisia sohvakalustoja kuluttanut ja suolakeksejä juustoilla nauttinut mies.[/quote].
Ap:lle tsemppiä mutta tämän miehen kertomus oli sykähdyttävä. Minua inhottaa se kaikki treffikoketeeraaminen, pelit ja kuviot. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi omana aitona itsenään, ihmisenä. Kannattaa unohtaa utopian tavoittelijat, satsaa siihen ihmiseen, joka antaa tunteen olet kotona ja tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Olet tainnut kohdata kunnollisen pelailijan. Tämä miestyyppi sanoo ja tekee mitä tahansa saadakseen naisesta hetken hupia. Oksettavia ihmissaastoja ja näitä vaikuttaisi olevan nykyään enemmän, mitä aiemmin.
Olen pahoillani ap. En tiedä muuta tapaa vältellä näitä, kuin odottaa ihan useampi kuukause seksin harrastamisen suhteen. Pelaajat ei jaksa kovin pitkään kilkailla, ellei peitto heilu. Inhottavaa pelaamista ja tylsää, mutta en keksi muutakaan karsintasysteemiä.
Törmäsinköhän sitten sinnikkääseen peluriin? Koska seksiä harrastimme ekan kerran vasta tammikuussa... En tiedä onko mies peluri vai mikä, mutta typerältä tuntuu. Ja vielä typerämmältä tuntuu se, kun ajattelee että jos puhelikin vain siksi että sai. Tai siis, pakkohan sen oli pitää minua kiinnostavana koska jaksoi niin kauan "piirittää" ja tutustua ensin.
Oikeasti en tiedä edes miksi analysoin tätä koska sillä ei ole merkitystä. Sadannen kerran vaan totean että miten ihmeessä vielä viime viikolla oli sitä mieltä että on ihanaa, toissa päivänä sopi innokkaasti tapaamista ja nyt tämä. Eipä voi toisen pään sisälle päästä joten ainoa selitys on tuo mitä itse kertoi = ei vaan kiinnosta enää tarpeeksi.
Halaus teille muille joille on käynyt sama :(
Kiitti halauksesta,ilmeisesti nämä pelaajatyyppit nykyään tekee niin,että tapaa muita naisia seksin merkeissä ja tätä uutta vaan tapailee ja sitten kun se on valmis seksiin about 2 kk tapailun jälkeen niin pelaaja saa sit mitä halusi ja jättää naisen ja taas uusi saalis kehiin.
Miten joku jaksaa? Kyllä minä ainakin päättelen viimeistään neljänsien treffien jälkeen, että onkohan nainen lainkaan kiinnostunut, jos mitään ei tapahdu. Ja että kuinka kuiva suhde tulee, jos nainen on noin haluton mun suhteen. On kiduttavaa odottaa, että suhde siirtyy vakavemmalle asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei kelpaa kirjoitti:
" Mies puhui kokoajan kuinka olen niin ihana ja ei voi kuvitella että oikeasti on saanut kaltaiseni naisen elämäänsä. V*tun lurittelija. Mies puhui kokoajan kuinka olen niin ihana ja ei voi kuvitella että oikeasti on saanut kaltaiseni naisen elämäänsä. V*tun lurittelija."
Jos mies ei olisi "luritellut" olisi haukuttu helvetin tuppisuuksi. Sitä saa mitä tilaa, niin makaa kuin petaa. Muutenkin naisilla on aivan ihmeellisiä kuvitelmia, ei se niin ole että vain te saatte jättää, miehillä on aivan sama oikeus dumpata kun kyllästyy.
No olisi ollut minullekin ihan selvää siinä vaiheessa että tästä ei tule mitään, jos ei juttua riitä. Tarkoitin sitä, että itse en ainakaan sano tuollaisia asioita kovinkaan kepein mielen. Ja mielestäni on sanottu kepein mielin jos viikon päästä on jo täysin eri mieltä. Tulee väkisinkin olo että on puhuttu ihan shittiä.
Niin ja mikä varakas mies? Ei tässä kukaan kenenkään varakkuutta ole katsonut?
Ap
Naisille puhutaan sitä mitä he haluavat kuulla. Kun löytyy parempi niin vaihdetaan, näin se vain menee.
Ai tapailua ei pidä jatkaa yli paria kuukautta? Miten se käytännössä toimii?
Mä olen erään henkilön kanssa yrittänyt tehdä selvyyttä jo useita viikkoja puhumalla suoraan. Kieltänyt ottamasta yhteyttä ellei ole tosissaan jne. Ja silti vain tämä epämääräinen tapailu jatkuuu kuukausi tolkulla. Aina kuvittelen, että no nyt tulee selvyys! Niin ei vaan. Vakavat puheet ohitetaan. Sitten annettaan taas vähän ymmärtää jotain. Sitten etäännytään. Mutta soitetaan ikävää taas viikonloppuna. Sitten taas kuvitellaan että no nyt! Huohhhhhhh. Ja oma ihastus ja toiveet ei anna katkaista kokonaan välejä jos toivo taas nousee.
Voi luoja mitä jankutusta ja selvän asian länkyttämistä
Ne valikoi jotka voivat ja tietävät saavansa seuraa helposti, ne tyytyy jotka tietävät etteivät ole kenenkään se ensimmäinen vaihtoehto.
Pinnallista kyllä mutta totta.
Kysynnän ja tarjonnan laki : ei sen ole tarkoituskaan miellyttää kaikkia
Näissähän voi olla kyse myös ihan sitoutumiskammokohtauksesta. Itse olin eron jälkeen tuollainen, että heti kun alkoi mennä liiian hyvin, minuun iski pakokauhu ja "otin takapakkia". Onneksi mies jaksoi ymmärtää minua ja antoi minulle tilaa ja aikaa :)
Olen pahoillani. Toipumiseen auttaa mielestäni vain aika.
Toivon, että löydät rinnallesi viehättävän ja kunnollisen miehen, jonka kanssa sinulla on hyvä olla.
Älä ota mieheen enää mitään yhteyttä.
Kuin minun kaikki miesjuttuni viimeisen kolmen vuoden ajalta, ja ajalta ennen ainoaa parisuhdettani joka päättyi tuolloin 3 vuotta sitten.
Paitsi yleensä miehet ei vaivaudu ilmoittamaan, ettei kiinnosta. Haihtuvat vaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota mieheen enää mitään yhteyttä.
Ei tulisi pieneen mieleenkään. Ennemmin katkon sormet yksitellen tylsällä puukolla, vedän ne blenderillä soseeksi ja kaadan vessanpönttöön, kuin laittaisin viestiä, jos siltä alkaa tuntua :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T. Ihan vitusti liikaa sisustustekstejä seiniltä lukenut, valkoisia sohvakalustoja kuluttanut ja suolakeksejä juustoilla nauttinut mies.
.
Ap:lle tsemppiä mutta tämän miehen kertomus oli sykähdyttävä. Minua inhottaa se kaikki treffikoketeeraaminen, pelit ja kuviot. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi omana aitona itsenään, ihmisenä. Kannattaa unohtaa utopian tavoittelijat, satsaa siihen ihmiseen, joka antaa tunteen olet kotona ja tervetullut.
Kiitos sympatiasta :)
Ja oon 100% samaa mieltä, että liian moni juttu alkaa juurikin semmoisella täydellisyyden tavoittelulla. Se utopiahan on naurettavan helppo rakentaa, jos sitä haluaa. Alkuun siihen itsekin syyllistyin.
Ei-niin-kuvitteellinen esimerkki: minulle hyvin (liian) aikaisessa vaiheessa kerrotaan mistä treffikumppani pitää ja syttyy. Ja minulla taas lopahtaa mielenkiinto kun en saa itse löytää sitä, mistä me molemmat voisimme pitää ja mikä meitä voisi yhdistää. Väistämättä tulee mieleen, että täytän jonkun muun saappaita, tai pahimmillaan jopa semmoista pisteytyslistaa.
Kun kaiken tarkoitus olisi juurikin löytää se, kenen kanssa on vain kiva olla, tehdä yhdessä ja nauttia arjesta.
Vierailija kirjoitti:
Näissähän voi olla kyse myös ihan sitoutumiskammokohtauksesta. Itse olin eron jälkeen tuollainen, että heti kun alkoi mennä liiian hyvin, minuun iski pakokauhu ja "otin takapakkia". Onneksi mies jaksoi ymmärtää minua ja antoi minulle tilaa ja aikaa :)
Niin tämä! Ja lukekaa monta kertaa. Kaikki ei ole samanlaisia.
Toi oli ap:n äijässä poikkeuksellista ja hyvää, että kertoi suoraan fiilikset eikä vaan hiljentynyt, "kadonnut". Eihän tunteita voi pakottaa, ei ne mene aina samaan suuntaan tai loogisesti. Nyt Tinder ja deittailun supermarket sekä vaihtoehtojen runsaus saa ihmiset etsimään aina parempaa eikä pysähdytä oikeasti kenenkään kohdalle. Pysähtyminen hetkeen tai ihmiseen on muutenkin hankalaa.
Minä pysähdyin mieheen, joka puhutteli minua joka solutasolla, se oli tunne, harvinainen. Miehellä kesti kauemmin, kuukauden, en ollut edes hänen "tyyppiään". Hän rakastui kun nauroin hervottomana vänkärin paikalla jollekin jutulle. Meillä vaan synkkasi. Ja synkkaa edelleen, 10 vuotta yhdessä. Joskus viiden vuoden jälkeen hän sanoi, että pakko sinussa on olla jotain koska kaikki kääntyvät katsomaan. No daa, olen omalla tavallani kaunis mutta en eloveena. Hirveä takaisku kun olen pienestä pitäen tottunut olevani ihana, kaikki hypistelevät, mutta elämäni miehen mielestä olin jotenkin ruma kun otsatukka. Totuus oli, että olin eron jälkeen hyvin skeptinen uusien miesten suhteen ja se varovaisuuteni (ja otsatukka) teki minusta mieheni mielestä ruman.
Eli ihan sama oletko pätkä pitkä lihava laiha tumma vaalea rintava lauta - aina löytyy mieltymyksiä. Jos palaset asettuvat kohdilleen se on siinä. Se on se tunne, joka toisessa puhuttelee, se joka johtaa suhteeseen ja sen jatkumiseen. Siihen ei voi vaikuttaa kuin heittäytymällä, mitä muka on menetettävää tai pelättävää. Jos et kokeile jos siltä tuntuu niin et koskaan mitään saavuta. Olet yhden kokemuksen rikkaampi tai suhteessa. Mutta ainakaan et ole tynnyrissä kasvanut tyttö.
Aika samalla tavalla kävi itselleni tässä juuri. Seurusteltiinkin jo tosin miehen kanssa, mutta ei sitä ehtinyt kestää kuin vähän yli pari kuukautta. Alkuun mies oli se selvästi innokkaampi osapuoli. Hän teki aloitteen seurusteluun ja oli jo puhumassa yhteenmuutosta ja yhteisestä lomamatkasta. Itse otin alkuun vähän rauhallisemmin, vaikka todella ihastunut mieheen olinkin. Siinä vaiheessa kun aloin muuttua yhtä innokkaaksi kuin mitä mies itse oli koko ajan ollut, niin hänestä tulikin sitten yhtäkkiä todella etäinen. Tämä tuli oikeasti ihan puskista sen jälkeen, miten innokas ja ihastunut mies oli alkuun ollut.
Ensin mies selitti, että haluaa vain vähän enemmän omaa tilaa. Arvasin tämän jo olevan lopun alkua, mutta kokeilin silti josko tilan antaminen auttaisi. Seuraavaksi sitten sain kuulla että nyt yleisesti vaan ahdistaa ja masentaa ja sen takia parisuhdekaan ei ole oikein kiinnostanut. Edelleenkin vaan tyhmänä jatkoin yrittämistä. Lopulta sitten mies sai kakaistua että ei hänellä oikein enää ole tunteita ja että olisi parempi vaan lopettaa koko juttu.
Tästä on nyt noin viikko ja pahalta tuntuu edelleen. En voi olla miettimättä, että jos olisin osannut ottaa rauhallisemmin, niin olisiko tästä jutusta voinut tulla jotain. Jonkinlaista sitoutumiskammoa miehellä nimittäin on edellisen eron jäljiltä. Tosin ehkä loppujenlopuksi kyse oli siitä, että kun mies minuun kunnolla tutustui, niin minusta sitten paljastui sellaisia puolia, jotka saivat hänen kiinnostuksensa lopahtamaan. Ei sekään vaan tunnu mukavalta vaihtoehdolta.
Välillä huomaan haaveilevani siitä, että ehkä miehen tunteet erossa olon aikana olisivat palanneet. Yritän kuitenkin vaan työntää nuo ajatukset syrjään, sillä hyvin epätodennäköistä että niin kävisi ja vaikeuttaa vaan yli pääsemistä. Kyllä tästä yli päästään, vaikka varmaan vaikeaa tulevissa suhteissa luottaa siihen, etteivät miehen tunteet taas vaan yhtäkkiä lopahda... Voimia myös sulle ap!
Sympatiat aloittajalle! Vaikka olen ollut naimisissa jo vuosikausia, muistan nuo ajat ja sydänsurut hyvin.
Siitä erityispisteet sinulle, ettet ole ryhtynyt selittämään itsellesi tilannetta parhain päin. Siis tyyliin onhan sillä tosi vaativa työ, olinkohan liian täydellinen tms. Jos toinen osapuoli lopettaa suhteen, sitä ei kiinnosta tarpeeksi, jostain syystä. Muita syitä ei ole.
Yksi neuvo: jonkun aikaa voi kelata pettymystä ystävän kanssa, se tekee hyvää, mutta ei kannata kovin kauan, siis kuukautta pitempään. Jonain päivänä vaan kannattaa päättää että ei mainitse miestä enää sanallakaan (vaikka ajatukset myllertäisivätkin). Toipuminen alkaa siitä hetkestä todella.
Mikä hitto on outie? :D
Ihan mielenkiinnosta, jos syksyn mies jo jahas niin kauan sen pitäisi antaa jahdata että ei mielenkiinto lakkaa? Inhoan tollasta pelailua, että pitäisi sitten esittää jotain muuta kuin oikeasti on. Jos olen lämmin, ystävällinen ja huomaavainen, tutustuessani avoin ja puhelias, luotettava niin pitäisikö sitten vetää jonkun roolia tapailuajan? Ja joo, ei todellakaan ollut tutustunut kaikkiin puoliini tai tiennyt vielä elämänkertaani todellakaan kokonaisuudessaan.