Lue keskustelun säännöt.
Noniin, mies sitten ilmoitti ettei nyt kiinnostakaan
01.03.2017 |
Tuntuu tosi pahalta, tosi tosi pahalta.
Ymmärrän, että näin alkuvaiheessa voi kiinnostus lopahtaa. Ja mies nyt vielä pehmitteli tilannetta jollain omalla elämäntilanteellaan. Mikä ehkä jopa tuntuu vielä pahemmalta, koska kyllähän sitä tietää, että joku "työkiireet" (ei ollut miehen käyttämä syy) tai vastaava tilapäinen tilanne ei ole este, jos on oikeasti kiinnostusta.
Itse vaan ehdin jo ihastua. Paljon. Takana ero tosi pitkästä suhteesta (erosin vuosi sitten) ja tämän miehen uskalsin pidemmän tutustumisen jälkeen päästää lähelle. Ja taas sattuu.
Eipä siinä, elämä jatkuu ja vastaan tulee jotain parempaa. Nyt vaan tekisi mieli itkeä. Takana useamman kuukauden tutustuminen ja reilu kuukausi ehdittiin nähdä useammin ja tiheämmin. Olin ihan varma viime tapaamisen perusteella että miehellä on myös jotain tunteita, hänen puheidensa ja käytöksensä perusteella. Mutta näköjään se ei riittänyt. Siis tiedättekö, kun viime tapaaminen meni niin romanttisissa tunnelmissa ja olin ihan taivaissa sen jälkeen. Oli ihan mieletöntä ja mies vielä laittoi viestiä sen jälkeen, kuinka oli ihanaa. Ja nyt sitten kun oli puhetta, että nähdään uudestaan ja mies oli vielä pari päivää sitten ihan että "todellakin nähdään". Ja nyt tänään ilmoittikin, että parempi "ottaa vähän omaa aikaa ja takapakkia". Ja juteltiin sitten joku 5min, ja siinä se. Jos puhuu että haluaa takapakkia, niin kuvitteleeko että jäisin odottelemaan että parempi tilanne herralle ilmaantuu jostain/haluaa pitää ns takaportin auki? V***n ******. Tuntuu että vetäisi maton täysin jalkojen alta.
Voi *****. No, kai tämä tästä. Jos jollain on sanoa edes vähän jotain lohduttavaa niin olisin kiitollinen. Pahoittelen itsesäälissä vellomista.
Kommentit (149)
38: Kiitos! <3 vaikka en minäkään sinua tunne niin uskomattoman mukavalta tuntui viestisi.
31/39: ymmärsin pointtisi paremmin nyt tuosta sinun jälkimmäisestä viestistä. Kyllä, olet täysin oikeassa. Ainakin nyt olen hyvin epävarma itsestäni. Miehen kanssa en kuitenkaan tuntenut oloa tippaakaan epävarmaksi, joten en usko että se vaikutti mitenkään negatiivisesti tähän miehen päätökseen. Siis tarkoitan (olen ollut aiemmin nuoruudessani tällainen) sitä kun epävarma ihminen uuden suhteen alussa haluaa paljo esim kehuja ja varmistusta sille että kelpaa. Niin se on sille toiselle osapuolelle aika rasittavaa. Mutta ei meillä tällaista ollut laisinkaan. Ja sitä tosiaan vaan ihmettelen kun vielä hetki sitten kaikki oli miehen mielestä niin ihanaa ja kivaa.
Ja siis, meidän keskustelumme meni lyhennettynä näin;
"Tiedätkö kun nyt mulla on elämässä sellaisia asioita jotka vie aikaa enkä voi keskittyä tähän meidän suhteeseen sataprosenttisesti joten on parempi ottaa vähän takapakkia. Tarvitsen omaa aikaa näihin juttuihin. Että parempi perua se täniltainen."
"Joo. Täytyy myöntää että nyt kyllä tuntuu ikävältä mutta hyvä että sanoit suoraan"
*Juttelua*
"Kiitos Hei että ymmärrät tilanteen. Arvostan sitä"
"Joo, tällästä tää välillä on. Mutta hyvä että puhuttiin"
"Joo mä mietin että toivottavasti en loukannut sua pahasti"
"Joo kyllä tää tästä."
"Okei, näkyillään"
"Joo, moi"
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä täällä ei tuo lainaus toimi, mutta samaa mieltä tuosta että mies usein haluaa osan tai siis haluaisi koko paketinkin mutta naisessa on joku juttu mikä tökkii. Itse olen tapaillut muutaman kuukauden ihan täydellistä naista, kaikki natsaa paremmin kuin koskaan kenenkään kanssa mutta, ja nyt varmasti tulee haukkuryöppy, tämä nainen on lihava. En tiennyt olevani näin pinnallinen ja yritinkin olla välittämättä mutta kyllä sillä vain on merkitystä enkä tiedä miten tämän voi, vai voiko?, ottaa puheeksi. Olen nyt ottanut etäisyyttä naiseen, vedonnut kiireeseen, koska en tiedä mitä muutakaan sanoa koska rehellisyys tuntuu mahdottomalta. En ole itsekään mikään adonis, mutta normaalipainoinen ja liikun useamman kerran viikossa ja tuo naisen sohvaperunamaisuus on vastenmielistä.
Sama juttu ja suomeksi sanottuna mua ainakin vituttaa. Nainen on ihana ja kiltti, ihan loistava huumorintaju eikä muutenkaan ole pahemmin vikaa mutta tuo kroppa. Ei tietenkään tarvitse mikään salimimmi olla mutta onko se nyt liikaa vaadittu että olisi normaalipainoinen?
Vierailija kirjoitti:
31/39: ymmärsin pointtisi paremmin nyt tuosta sinun jälkimmäisestä viestistä. Kyllä, olet täysin oikeassa. Ainakin nyt olen hyvin epävarma itsestäni. Miehen kanssa en kuitenkaan tuntenut oloa tippaakaan epävarmaksi, joten en usko että se vaikutti mitenkään negatiivisesti tähän miehen päätökseen. Siis tarkoitan (olen ollut aiemmin nuoruudessani tällainen) sitä kun epävarma ihminen uuden suhteen alussa haluaa paljo esim kehuja ja varmistusta sille että kelpaa. Niin se on sille toiselle osapuolelle aika rasittavaa. Mutta ei meillä tällaista ollut laisinkaan. Ja sitä tosiaan vaan ihmettelen kun vielä hetki sitten kaikki oli miehen mielestä niin ihanaa ja kivaa.
Ap
No mukava että sain oman ajatukseni läpi ja ihan ystävyydellä halusin tarjota toistakin näkökulmaa. Voin luvata että parisuhde/treffikokemusta löytyy täältä osoitteesta vähän liiankin kanssa.
Ja edelleen ton teidän dialogin lukeneena ilman rivien välejä, niin sama juttu on tullut minun suustani monesti. Ja olen aina tarkoittanut rehellisesti sitä, että olen väsynyt lasten kanssa olosta, työpaineesta tai vastuutoimistani vapaa-ajalla. En vain halua tulla nuukahtamaan toisen sohvalle, koska en ole silloin oikein seurallinen.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä täällä ei tuo lainaus toimi, mutta samaa mieltä tuosta että mies usein haluaa osan tai siis haluaisi koko paketinkin mutta naisessa on joku juttu mikä tökkii. Itse olen tapaillut muutaman kuukauden ihan täydellistä naista, kaikki natsaa paremmin kuin koskaan kenenkään kanssa mutta, ja nyt varmasti tulee haukkuryöppy, tämä nainen on lihava. En tiennyt olevani näin pinnallinen ja yritinkin olla välittämättä mutta kyllä sillä vain on merkitystä enkä tiedä miten tämän voi, vai voiko?, ottaa puheeksi. Olen nyt ottanut etäisyyttä naiseen, vedonnut kiireeseen, koska en tiedä mitä muutakaan sanoa koska rehellisyys tuntuu mahdottomalta. En ole itsekään mikään adonis, mutta normaalipainoinen ja liikun useamman kerran viikossa ja tuo naisen sohvaperunamaisuus on vastenmielistä.
Mä olen seurannut nyt muutaman vuoden kahden ystäväni deittielämää ja et kyllä ole tuon ongelmasi kanssa yksin. Nämä ystäväni ovat kaikin puolin ihania ihmisiä ja tavallaan ihmettelen heidän sinkkuuttaan koska kumpainenkin olisi oikeasti aivan ihana puoliso mutta kumpikaan ei tavallaan "näe" itseään totuudenmukaisesti. Tällä en tietenkään tarkoita sitä, etteikö jokainen saa olla juuri sen kokoinen kuin haluaa vaan sitä että pitäisi myös ymmärtää että ylipaino on monelle (varsinkin miehelle) sellainen asia ettei sitä kompensoida millään. Tuntuu ihan uskomattomalta että kumpikin toistuvasti kompastuu samaan ansaan eli kiinnostuu miehestä joka on hyvässä kunnossa ja elää terveellisesti ja sitten surraan kuinka ketään miestä ei kiinnosta. Olen muutaman kerran maininnut että se on ihan sama juttu miehilläkin, että viehättyvät ja kiinnostuvat tietyn ulkoisen olemuksen omaavista ja että ylipaino on monelle turn-off. Eiväthän he itsekään kiinnostu koskaan lihavista miehistä. No eihän tästä tule kuin riitaa, koska en ymmärrä kuinka vaikeaa deittailu "sikamiesten" kanssa on ja kuinka pieni ylipaino ei voi haitata. Ei se enää ole pientä ylipainoa jos extraa on varmasti parikymmentäkiloa ja olemus muutenkin mallia sohvaperuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipaino tosiaan on paha turn-off. Kyllä kai jokainen haluaa pariutua sellaisen kanssa, johon tuntee seksuaalista vetoa.
MiäsHenkilö kirjoitti:
Ylipaino tosiaan on paha turn-off. Kyllä kai jokainen haluaa pariutua sellaisen kanssa, johon tuntee seksuaalista vetoa.
Niinpä. Se ulkonäkö ja kroppa on oikeasti tosi iso asia vaikka ei se vetovoima tietenkään pelkästään sen varassa olekaan. Eikä kropan tarvitse mikään viimeisen päälle treenattu veistos olla mutta ei kyllä sytytä nämä löysät ja täysin treenaamattomatkaan. Tässäkin asiassa se kultainen keskitie on paras eli normaalipaino ja viikottaista liikuntaa.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut samassa tilanteessa useamman kerran, joten tiedän täsmälleen miltä sinusta tuntuu. Olen näistä tapauksista oppinut, että minä en automaattisesti usko mitään mitä mies ns. lepertelee. Karua, mutta en voi muuta. Ennemmin yritän keskittyä siihen, miltä hän vaikuttaa ollessaan kanssani. Sekään ei vielä lupaa yhtään mitään. Valitettavasti nykypäivänä on niin yleistä, että tapaillaan useampia naisia/miehiä ja sitten valkataan niistä suhteeseen se paras. Eli voi olla, että mies onkin tavannut jonkun ns. paremman naisen jota nyt tapailee. Jos jutusta ei tule mitään, saattaa ottaa sinuun taas yhteyttä. Perseestähän tällainen on, mutta valitettavan nykyistä. Ihmissuhteet ovat tänä päivänä niin kertakäyttökulttuuria.
Minä olen liian herkkä tähän nykyajan deittikulttuuriin, että jättäydyin siitä kokonaan pois. Ne jotka deittailee, pitäkää mielessä, että tuskin olet ainoa ja vaihto toiseen voi tapahtua yllättäen.
Mitä valitettavaa siinä on, että valitaan paras? Totta kai valitaan! On pelkästään hyvä juttu, että nykyään voi nopealla tahdilla tavata monia erilaisia ihmisiä kunnes tulee vastaan se sopiva. Jos en olekaan hänelle sopiva, en halua että hän tyytyisi minuun vain koska muita ei ole tarjolla.
Ei se herkkyydestä johdu jos tuota ei kestä, vaan epävarmuudesta.
Tottakai halutaan valita ns. paras match itselle, mutta tuntuu ettei nykyään riitä mikään. On niin hirveän helppo lähteä kalastelemaan uutta seuraa, kun vanhassa deitissä ilmenee jokin vika. Niitä vikoja kun on kaikilla. Ja heti kun siinä parisuhteessa koittaa se vaikeampi aikakausi tai tasainen arki alkaa, Tinder taas houkuttelee etsimään uusi ja parempi kumppani. Tämän koen nykypäivänä haitallisena. Jokainen ihmissuhde vaatii työtä ja kompromisseja ja minusta on harmillista, että vanhat ollaan valmiita heittämään romukoppaan vaikeuksien tullessa. Ja kuinka moni näistä sarjadeittailijoista edes haluaa sitoa itsensä pitkään parisuhteeseen, kun muistaa miten helposti uutta ja "parempaa" seuraa on tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Tietenkään kukaan ei voi toisen tunteita tietää, mutta kyllähän sen vaan jokainen tunnistaa kun tapaa sen oikean. Tunne on niin kokonaisvaltaisesti erilainen kuin mikään muu ja se johtuu juurikin siitä että kumpikin tuntee sen. Eikä sitä tunnetta voi kukaan teeskennellä.
Vierailija kirjoitti:
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Tällä tavalla kävi minulle tänään, mies olikin ihan eri meiningeissä kuin minä. Ja minä olen se ihastuneempi osapuoli. Tuntuu kamalalta, mutta kai tämä joskus menee ohitse, toivottavasti. Oli typerää luottaa sokeasti. Tämän jälkeen en kyllä luota enää kehenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut samassa tilanteessa useamman kerran, joten tiedän täsmälleen miltä sinusta tuntuu. Olen näistä tapauksista oppinut, että minä en automaattisesti usko mitään mitä mies ns. lepertelee. Karua, mutta en voi muuta. Ennemmin yritän keskittyä siihen, miltä hän vaikuttaa ollessaan kanssani. Sekään ei vielä lupaa yhtään mitään. Valitettavasti nykypäivänä on niin yleistä, että tapaillaan useampia naisia/miehiä ja sitten valkataan niistä suhteeseen se paras. Eli voi olla, että mies onkin tavannut jonkun ns. paremman naisen jota nyt tapailee. Jos jutusta ei tule mitään, saattaa ottaa sinuun taas yhteyttä. Perseestähän tällainen on, mutta valitettavan nykyistä. Ihmissuhteet ovat tänä päivänä niin kertakäyttökulttuuria.
Minä olen liian herkkä tähän nykyajan deittikulttuuriin, että jättäydyin siitä kokonaan pois. Ne jotka deittailee, pitäkää mielessä, että tuskin olet ainoa ja vaihto toiseen voi tapahtua yllättäen.
Mitä valitettavaa siinä on, että valitaan paras? Totta kai valitaan! On pelkästään hyvä juttu, että nykyään voi nopealla tahdilla tavata monia erilaisia ihmisiä kunnes tulee vastaan se sopiva. Jos en olekaan hänelle sopiva, en halua että hän tyytyisi minuun vain koska muita ei ole tarjolla.
Ei se herkkyydestä johdu jos tuota ei kestä, vaan epävarmuudesta.
Tottakai halutaan valita ns. paras match itselle, mutta tuntuu ettei nykyään riitä mikään. On niin hirveän helppo lähteä kalastelemaan uutta seuraa, kun vanhassa deitissä ilmenee jokin vika. Niitä vikoja kun on kaikilla. Ja heti kun siinä parisuhteessa koittaa se vaikeampi aikakausi tai tasainen arki alkaa, Tinder taas houkuttelee etsimään uusi ja parempi kumppani. Tämän koen nykypäivänä haitallisena. Jokainen ihmissuhde vaatii työtä ja kompromisseja ja minusta on harmillista, että vanhat ollaan valmiita heittämään romukoppaan vaikeuksien tullessa. Ja kuinka moni näistä sarjadeittailijoista edes haluaa sitoa itsensä pitkään parisuhteeseen, kun muistaa miten helposti uutta ja "parempaa" seuraa on tarjolla?
Elämässä ei riitä päivät, jos kukaan ei tyydy mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaffimånsteri kirjoitti:
Aapee! Mitäs vittua månsterin silmät lukivatkaan? Tapasitte SYKSYLLÄ 2016, JOULUN 2016 JÄLKEEN aloitte tapailemaan enemmän?! Ja nyt elämme maaliskuun 2017 ensimmäistä päivää. Ei, ei, ei. Tapailua AINA maksimissaan 2 kk, sen jälkeen parisuhde tai eri teille. Tämä on månsterin käsky. Tuollaisesta ihme vetkuttelusta ei tule ikinä mitään hyvää. Joo, nyt kymmenen naikkosta ilmoittautuu kertoen, että kyllä me vaan tapailtiin kaksi vuotta ja hyvä tuli! Vitut tuli. Valehtelette itsellenne minkä kerkeätte, koska piti vain saada joku.
XD
:D
Minulle on käynyt näin jo monta kertaa. Ja usein juuri niin, että mies on ollut aluksi se innokkaampi. Ja vielä niin, että usein se viimeisin tapaaminen on ollut kaikista paras. Ja sitten kun itsekin innostun ja uskallan ajatella pidemmälle niin mies feidaa.
Olen alkanut miettiä, että onko kyse pelosta? Yksi mies sanoi minulle, että sori, nyt menee liian vakavaksi, ei pysty. Jotkut ovat vedonneet kiireisiin ja sitten yhteydenpito on vain jäänyt... En tiedä. Mutta sydänhän tässä on ihan arpikudoksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Olet tainnut kohdata kunnollisen pelailijan. Tämä miestyyppi sanoo ja tekee mitä tahansa saadakseen naisesta hetken hupia. Oksettavia ihmissaastoja ja näitä vaikuttaisi olevan nykyään enemmän, mitä aiemmin.
Olen pahoillani ap. En tiedä muuta tapaa vältellä näitä, kuin odottaa ihan useampi kuukause seksin harrastamisen suhteen. Pelaajat ei jaksa kovin pitkään kilkailla, ellei peitto heilu. Inhottavaa pelaamista ja tylsää, mutta en keksi muutakaan karsintasysteemiä.
Sama täällä tänään. Pari kuukautta tapailtu ja ekaa kertaa yli vuosi sitten tapahtuneen edellisen eroni jälkeen uskalsin ihastua. Niin sanoi se tyyppikin, että on ihastunut. Sitten nyt yhtäkkiä tänään kaikki on niin vaikeaa ja ehkä olis parempi, jos ei jatkettais. Jep jep.
Ei pidä kuitenkaan lannistua. Aikansa se paha olo ja ikävä ottaa.
Kyllähän tuo nykyajan deittailu hirveältä kuulostaa, mut joo toki kaikilla ei ole varaa valita tai kymmeniä naisia / miehiä jonossa. Eivätkä kaikki myöskään etsi aina parempaa ja toisaalta kyllähän sitä parasta saa etsiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ihan uskomatonta kuinka mies voi muuttaa mielensä silmänräpäyksessä. Itsellä viimeisin tapailu/seurustelusuhde tuntui juuri siltä mitä sanotaan kun tapaa sen oikean. Sitä ei edes voi verrata mihinkään aikaisempaan koska se oli niin erilaista, tuntui kuin olisi tunnettu aina ja olisi tullut kotiin. Kaikki tuntui jopa pelottavan hyvältä ja oikealta, seksikin oli upeaa ekasta kerrasta ja vain parani. Silti mies tempaisi maton jalkojen alta melko lailla vastaavassa tilanteessa ja totesi että on kiireitä eikä halua jatkaa.
Ihan uskomatonta ettei tuollaiset tunteet merkitse miehelle yhtään mitään vaan kylmänrauhallisesti voi jättää suhteen sikseen. Jotenkin en usko että tuon paremmalta voi edes tuntua mutta silti sekään ei ole miehelle tarpeeksi.
En halua mitenkään loukata sinua kommentillani, mutta sinä et voi millään tietää mitä tuo mies tunsi. Sinä itse olit todella ihastunut, seksi oli upeaa, kommunikointi toimi jne. mutta ethän sinä tiedä miten vahvat tunteet miehen puolelta oli. Tunteet jota tunnet ovat SINUN tunteitasi, eikä kenenkään muun. Minä en usko, että mies olisi pistänyt suhdetta jäihin jos oli aidosti rakastumassa sinuun. Luultavasti viihtyi kanssasi hyvin, mutta sen syvällisempiä tunteita ei syntynyt. Ihastuneena niitä niin helposti alkaa kuvitella myös sille toiselle osapuolelle, vaikka eihän niistä itse voi tietää.
Mutta entäs jos mies on se joka tuo tunteet ensimmäisenä esiin? Ja siis ihan kertoen ja osoittaen että välittää ja pitää toisesta? Kai siinä tilanteessa voi jo olettaakin jotain. Mutta eipä sitä näköjään siitäkään huolimatta voi oikeasti varmaksi tietää.
Tossa oli jo hetken ihan ok olo, mutta joo.. Äsken oli se hetki kun alustavasti sovimme että näemme. Alkoi itkettää. Kai tämä tästä. Pääsisi nyt vaan yli tästä. Ja sitten kun puhelin piippasi viestiä niin heti huomasi että ajatus käväisi siinä että mies laittaa viestiä ja toivoo että voitaisiin sittenkin nähdä. Mutta eipä ollut. Tietenkään. Olen ihan ääliö, kun välillä käväisee sellainen toivon kipinä ja sitten pitää vaan takoa järkeä takaisin päähän.
Ap
Mä tiedän niin tuon tunteen, olen siis se jolle mies ei edes vaivautunut ilmoittamaan että tämä oli tässä. Ja voi kertoa että viimeisen parin viikon aikana on muuten tarjonnut palveluksiaan varmasti kaikki maan sähköyhtiöt lehtimyyjistä puhumattakaan ja ihan joka ikinen kerta sitä ehtii herätä toivo, että mies vihdoin ottaa yhteyttä. En tiedä koska tämä helpottaa.
Jostain syystä täällä ei tuo lainaus toimi, mutta samaa mieltä tuosta että mies usein haluaa osan tai siis haluaisi koko paketinkin mutta naisessa on joku juttu mikä tökkii. Itse olen tapaillut muutaman kuukauden ihan täydellistä naista, kaikki natsaa paremmin kuin koskaan kenenkään kanssa mutta, ja nyt varmasti tulee haukkuryöppy, tämä nainen on lihava. En tiennyt olevani näin pinnallinen ja yritinkin olla välittämättä mutta kyllä sillä vain on merkitystä enkä tiedä miten tämän voi, vai voiko?, ottaa puheeksi. Olen nyt ottanut etäisyyttä naiseen, vedonnut kiireeseen, koska en tiedä mitä muutakaan sanoa koska rehellisyys tuntuu mahdottomalta. En ole itsekään mikään adonis, mutta normaalipainoinen ja liikun useamman kerran viikossa ja tuo naisen sohvaperunamaisuus on vastenmielistä.