Hain työpaikkaa ja tuli kutsu videohaastatteluun

Kuinka pitkä tuo tee-se-itse -haastattelu yleensä on?

Mistä hakija voi tietää, että tallennetta käytetään asiallisesti, eikä sille naureskella porukalla?

Mistä voit olla varma, että haastatteluvideosi on tuhottu, etkä joku päivä löydä sitä YouTubesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Tarkoittaako "videohaastattelu" työpaikkailmoituksessa sitä, että itse pitää videoida? Eli työttömän pitää mennä ostamaan videokamera ensin? Olen luullut sen tarkoittavan, että haastattelu videoidaan. Minä en halua mihinkään filmille, joten ole jättänyt moiset paikat väliin.

Se tarkoittaa yleensä, että meiliin tulee linkki, että mene tuonne nettisivulle tallentamaan itsestäsi parin minuutin video, jossa weppikameran avulla nauhotat kun kerrot itsestäsi kaksi minuuttia. Sitten se tallennettu video lähtee rekrytoivaan firmaan, jossa ne katsoo koneelta kun sinä pajatat itsestäsi yksin kotona kameralle jännityksestä tutisten että "Hei olen Pertti, 53-vuotias helsinkiläinen insonööri. Olen kiva ja mukava ja taitava, ja haluaisin tämän työpaikan saada".

No tuo on videohakemus eikä videohaastattelu. Kyllä haastatteluun kuuluu se vuorovaikutus. 

Tavallaan totta. Mutta niitä kutsutaan haastatteluiksi, sillä yleensä se rekrytyyppi on ensin nauhoittanut itse videon, jossa se puhuu 30 sek että hei tervetuloa haastatteluun haluaisin kysyä sinulta että millainen olet, nauhoita kaksi minuuttia minulle ja kerro itsestäsi. Retoriikkaahan toi on, samaten kuin se että työkkäri kutsuu työtarjouksiksi niitä hae tätä -käskyjä. Maailmahan on täynnä sanoilla kikkailua, jossa yritetään vääntää asia hienomman ja paremman kuuloiseksi kuin mitä se oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkä tuo tee-se-itse -haastattelu yleensä on?

-keskimäärin 3-5 kpl minuutin tai kahden minuutin videoita

Mistä hakija voi tietää, että tallennetta käytetään asiallisesti, eikä sille naureskella porukalla?

-ei mistään

Mistä voit olla varma, että haastatteluvideosi on tuhottu, etkä joku päivä löydä sitä YouTubesta?

-ei mistään

Kai ongelma on siinä, että varsinkin jos välissä on rekryfirma niin niitä kutsuja lähetetään tuhottoman paljon (laskutettavaa). V*tuttaa hakijaa kyllä. Osallistuminen on vapaaehtoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Tarkoittaako "videohaastattelu" työpaikkailmoituksessa sitä, että itse pitää videoida? Eli työttömän pitää mennä ostamaan videokamera ensin? Olen luullut sen tarkoittavan, että haastattelu videoidaan. Minä en halua mihinkään filmille, joten ole jättänyt moiset paikat väliin.

Se tarkoittaa yleensä, että meiliin tulee linkki, että mene tuonne nettisivulle tallentamaan itsestäsi parin minuutin video, jossa weppikameran avulla nauhotat kun kerrot itsestäsi kaksi minuuttia. Sitten se tallennettu video lähtee rekrytoivaan firmaan, jossa ne katsoo koneelta kun sinä pajatat itsestäsi yksin kotona kameralle jännityksestä tutisten että "Hei olen Pertti, 53-vuotias helsinkiläinen insonööri. Olen kiva ja mukava ja taitava, ja haluaisin tämän työpaikan saada".

Jaa. Kiitos tiedosta. En ole ikinä mitään weppikameraa käyttänyt, joten homma menisi pieleen varmuudella. 

No ei menisi. Sinulla on kännykässä varmaan kamera. Sen kun klikkaat siitä että nauhoita ja suuntaat kameran naamaasi ja alat puhua. Teknisesti  noi videohaastikset on aika idioottihelppoja.

Eipä ole älykännykkää, ei. Mutta vaikka olisi, ei ole mitenkään helppoa saada edustavaa kuvaa ihmisestä, joka joutuu pitämään käsivaralla kameraa naamansa edessä. Jos sattuu kuvaamaan liian alhaalta, kuvaan tulee lähinnä sieraimet. Liian ylhäältä kuvattaessakin kasvonpiirteet vääristyy oudoiksi.

Ehkä se onnistuu, jos on tosi kaunis 2-kymppinen. Keski-ikäisen ei kannata yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus hakijat kieltäytyy - ymmärrettävää, mutta samalla karsiutuu sellaiset, jotka eivät ole tosissaan mukana tai eivät usko täyttävänsä kriteerejä.

Ai sinun mielestäsi ei täytä kriteereitä vain siksi, ettei halua videoida itseään? Vaikkei siis työnkuvaan kuulu videoiminen mitenkään.

Rekryfirmojen mielestä työnhakijan motivaatiota kyseistä työpaikkaa kohtaan kuvastaa se, että onko valmis altistamaan itsensä epämukavalle ja nololle ja ahdistavalle tilanteellee eli videopätkien nauhottamiselle itsestä. Jos on, niin heidän mielestä motivaatiota on silloin paljon tai melko paljon. Ne videojutut on joskus ihan tommonen motivaatiotesti vain.

No sittenhän nimenomaan on kyse kyykytyksestä, vaikka nr. 21 yritti väittää, ettei niin olisi.

Kyllähän monessa normityöhaastattelussa aiheutetaan yllättävä ja ahdistava tilanne, jossa katsotaan että miten hakija reagoi stressiin ja miten selviytyy tiukasta paikasta. Saatetaan vaikka yhtäkkiä vaihtaa ruotsin kieleen, ja katsoa mitä haastateltava tekee. Tai saatetaan pyytää, että pidä meille viiden minsan luento aiheesta "työnhaku" ja katsoa miten tästä stressitilanteesta suoriutuu. Normikamaa noin, video on vaan uus tapa tehdä samaa.

Minullakin kestää kauan videon tekemisessä ja kun niitä ei ole aiemmin tehnyt, niin pitäisi yhdessä yössä vlogaajaksikin muuttua työnantajalle. Paljon on jäänyt tärkeitä asioita väliin videoimisen takia. Niitä perustellaan sillä, että saa hakijasta paremman kuvan, mutta itse en tunnista itseäni videolta. Ehkä niistäkin alkaa tulla jotain, kun on 15 tehnyt. Ensimmäisistä tulee vain miinusta hakuun.

Mieslukija kirjoitti:

Kai ongelma on siinä, että varsinkin jos välissä on rekryfirma niin niitä kutsuja lähetetään tuhottoman paljon (laskutettavaa). V*tuttaa hakijaa kyllä. Osallistuminen on vapaaehtoista.

Joo minä olen saanut pari näitä videohaastiskutsuja, juurikin rekryfirman hoitaessa rekryä, ja osallistunut niihin aina. Ja jälkikäteen on ollut aika huijattu olo, kun on saanut tietää että videohaastiskutsuja on lähetetty sadalla hakijalla neljästä sadasta hakijasta. Jos olisin tiennyt, niin en olisi jaksanut panostaa sitä kolmetuntista.. Jos taas olisin ennakkoon tiennyt, että videohaastikseen valittiin vain vaikkapa viisi, niin ihan mielellään olisin videot tehnyt. Asiassa ketuttaa se, että joutuu näkemään tuntitolkulla vaivaa sen jälkeen kun on jo pari päivää käyttänyt hyvän hakemuksen tekemiseen, eikä vieläkään oikeasti ole kuin sadan parhaan hakijan joukossa. Mielestäni tuo on ihan kohtuutonta, koska haen moneen paikkaan ja muutenkin on elämässä kaikkea kiireellistä tekemistä. Kyykytystä on tuo hakijan ajan "varastaminen" turhaan. Saisivat laittaa ne videokutsut vain max kymmenelle parhaalle.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin kestää kauan videon tekemisessä ja kun niitä ei ole aiemmin tehnyt, niin pitäisi yhdessä yössä vlogaajaksikin muuttua työnantajalle. Paljon on jäänyt tärkeitä asioita väliin videoimisen takia. Niitä perustellaan sillä, että saa hakijasta paremman kuvan, mutta itse en tunnista itseäni videolta. Ehkä niistäkin alkaa tulla jotain, kun on 15 tehnyt. Ensimmäisistä tulee vain miinusta hakuun.

Videolla puhuminen on aluksi tosi epäluontevaa. Ja koska laite pakkaa videota, niin pään liiallinen liike ym näyttää typerältä nykimiseltä. Pitää opetella kameran edessä puhumaan pää aika paikallaan ja kaikki yskäkohtaukset ja käden liikkeet ja liika alas vilkuilu ym pilaa videon. Menee tunteja ja taas tunteja, että oppii edes kohtalaisesti olemaan weppikameralla nauhoitettavana. Sen jälkeen haaste on saada puhuttua jotain fiksua sisältöä. Ne videojutut todellakin haittaa mahdollisuuksia saada työ, paitsi sitten kun on tosi suvereeni kameran edessä niin ok.

Olen ollut ja ei paha. Muistaakseni 5 kysymystä meilitse ja niihin piti nauhottaa mx 5 min höpötys. Softa oli valmiina rekrylomakkeessa, piti vaan osata klikata aloitus-nappulaa. Vaihtoehtona kuvata vaikka kännyllä ja ladata tiedosto.

Pääsin livehaastatteluun. Töitä en saanut, mutta kehuja kyllä, että oli joukon paras tallenne :) eli ei ne muut kovin kummoisia voineet olla. Toki mulla auttaa, että olen tottunut esiintyjä, mutta oikeasti senkun miettii hetken mitä haluaa sanoa ja juttelee kuin vaikkapa peilille. Itse kirjoitin notepadiin ranskalaisin viivoin tärkeimmät jutut ja pidin sitä edessä koneella auki. Esikatsella voi vielä tuliko ihan kauhea.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin kestää kauan videon tekemisessä ja kun niitä ei ole aiemmin tehnyt, niin pitäisi yhdessä yössä vlogaajaksikin muuttua työnantajalle. Paljon on jäänyt tärkeitä asioita väliin videoimisen takia. Niitä perustellaan sillä, että saa hakijasta paremman kuvan, mutta itse en tunnista itseäni videolta. Ehkä niistäkin alkaa tulla jotain, kun on 15 tehnyt. Ensimmäisistä tulee vain miinusta hakuun.

Videolla puhuminen on aluksi tosi epäluontevaa. Ja koska laite pakkaa videota, niin pään liiallinen liike ym näyttää typerältä nykimiseltä. Pitää opetella kameran edessä puhumaan pää aika paikallaan ja kaikki yskäkohtaukset ja käden liikkeet ja liika alas vilkuilu ym pilaa videon. Menee tunteja ja taas tunteja, että oppii edes kohtalaisesti olemaan weppikameralla nauhoitettavana. Sen jälkeen haaste on saada puhuttua jotain fiksua sisältöä. Ne videojutut todellakin haittaa mahdollisuuksia saada työ, paitsi sitten kun on tosi suvereeni kameran edessä niin ok.

Ja sitten kun on liian eleetön, vaikuttaa siltä, että on pilvessä tai vähintään sarjamurhaaja. Ei ole helppoa.

Loistava asenne teillä kyllä, juuri sellainen mitä jokainen työnantaja toivoo työntekijältään! :)

Videohaastattelut ovat nykyaikaa monestakin syystä. Ja viimeksi kun tarkistin Suomen työttömyysluvut, niin nyt on työnantajan markkinat. Kuten sanottu, kukaan teitä tuskin aseella ohimoon osoittaen pakottaa sitä paikkaa hakemaan.

En itsekään ole mikään hölöttäjä tai kamalan ulospäinsuuntautunut, mutten tajua miten tilanne jossa selität itseksesi kameralle ja voit ottaa uusinnan loputtomia kertoja oman kodin suojissa, on niin mahdottoman paljon haastavampi kuin meneminen tuntemattomaan paikkaan ja tapaamaan tuntemattomia ihmisiä?

Kuulostatte suurin osa vain Aina Inkeri Ankeisilta; "Miksi kaiken on aina pakko muuttua?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömien kyykytys?

Voi ihmetys.

Emme ole videohaastiksia käyttäneet, mutta rekrynneet aika montaa positiota viimeisen 5kk aikana. Se on myös rekryävälle puolelle aika tuskasta puuhaa - ajatus siitä että pyytäisimme 50 haastattelua on absurdi. Kellä on aikaa sellaisia käydä läpi?

Skype puolestaan on arkipäivää ja ihan fiksu setuppi. En ymmärrä miksi itsensä videoiminen skypellä olisi paljon helpompaa kuin videoiminen tallenteelle.

Mutta ihmetyttää se ajatusmalli, jossa potentiaalinen työantaja olisi valmiiksi jossain velassa työntekijälle. Jos ei halua hakea, ei tarvitse. Omalla alalla ilmaiset testiduunit on tosi yleisiä ja usein työläitä (omaan meni 5 työpäivää). Joskus hakijat kieltäytyy - ymmärrettävää, mutta samalla karsiutuu sellaiset, jotka eivät ole tosissaan mukana tai eivät usko täyttävänsä kriteerejä.

Eikä näitä testejäkään huvikseen lähetetä - saati isolle joukolle. Työläitä ne on tälläkin puolella aitaa.

Rekryäminen on Suomessa riskialtista puuhaa, vähät resurssit pitää käyttää harkiten, koska virherekrystä ei eroon pääse.

Jos rekryssä on mukana konsulttifirma tai vuokrafirma, niin videohaastiskutsuja lähetetään sata tai viiskyt. Ne videotallenteethan ei per hakija kestä yhteensä kuin noin 5 min. Konsultti ehtii hyvin selata satakin läpi, koska jopa 10 sekunnin pätkän katsomisella konsultti näkee kursorisesti, että onko hakija yhtään potentiaalinen. Tolla skriinataan pois epäsiistit, oudot, yli-introvertit ym.

Joo pera putkiasentaja tekee videohaastattelun, niin karsiutuu pois kun ei ylospäinsuuntautunut extrovaganzavertti, mutta työkokemusta löytyy 10 vuotta, ei jatkoon.

Kyykyttämistä? Just...

Miten ikinä voitte pärjätä työelämässä, jos kaikki vähänkään epämukava on kyykyttämistä?

Vierailija kirjoitti:

Loistava asenne teillä kyllä, juuri sellainen mitä jokainen työnantaja toivoo työntekijältään! :)

Videohaastattelut ovat nykyaikaa monestakin syystä. Ja viimeksi kun tarkistin Suomen työttömyysluvut, niin nyt on työnantajan markkinat. Kuten sanottu, kukaan teitä tuskin aseella ohimoon osoittaen pakottaa sitä paikkaa hakemaan.

En itsekään ole mikään hölöttäjä tai kamalan ulospäinsuuntautunut, mutten tajua miten tilanne jossa selität itseksesi kameralle ja voit ottaa uusinnan loputtomia kertoja oman kodin suojissa, on niin mahdottoman paljon haastavampi kuin meneminen tuntemattomaan paikkaan ja tapaamaan tuntemattomia ihmisiä?

Kuulostatte suurin osa vain Aina Inkeri Ankeisilta; "Miksi kaiken on aina pakko muuttua?"

Ehkä sen takia nimenomaan on haastavampaa sosiaaliselle ihmiselle että siinä ei ole mitään vuorovaikutusta.

Ei niissä videoissa tarvitse mikään esiintymisguru olla. Lähinnä olennaista, että saa itsestään irti sujuvahkoa puhetta, eikä vaan istu tuppisuuna täristen. Se on olemus, jolla on merkitystä. Onko reippaan ja positiivisen oloinen vai lamaantunut.

Useimmissa töissä kun tarvitaan edes jonkinlaiset yhteistyötaidot.

Vierailija kirjoitti:

Ei niissä videoissa tarvitse mikään esiintymisguru olla. Lähinnä olennaista, että saa itsestään irti sujuvahkoa puhetta, eikä vaan istu tuppisuuna täristen. Se on olemus, jolla on merkitystä. Onko reippaan ja positiivisen oloinen vai lamaantunut.

Useimmissa töissä kun tarvitaan edes jonkinlaiset yhteistyötaidot.

tuolla ei kai vielä erotuta 400 joukosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Tarkoittaako "videohaastattelu" työpaikkailmoituksessa sitä, että itse pitää videoida? Eli työttömän pitää mennä ostamaan videokamera ensin? Olen luullut sen tarkoittavan, että haastattelu videoidaan. Minä en halua mihinkään filmille, joten ole jättänyt moiset paikat väliin.

Se tarkoittaa yleensä, että meiliin tulee linkki, että mene tuonne nettisivulle tallentamaan itsestäsi parin minuutin video, jossa weppikameran avulla nauhotat kun kerrot itsestäsi kaksi minuuttia. Sitten se tallennettu video lähtee rekrytoivaan firmaan, jossa ne katsoo koneelta kun sinä pajatat itsestäsi yksin kotona kameralle jännityksestä tutisten että "Hei olen Pertti, 53-vuotias helsinkiläinen insonööri. Olen kiva ja mukava ja taitava, ja haluaisin tämän työpaikan saada".

Jaa. Kiitos tiedosta. En ole ikinä mitään weppikameraa käyttänyt, joten homma menisi pieleen varmuudella. 

Sitten et osallistu. Keksi vain selityksiä etkä ratkaisuja.

No ei menisi. Sinulla on kännykässä varmaan kamera. Sen kun klikkaat siitä että nauhoita ja suuntaat kameran naamaasi ja alat puhua. Teknisesti  noi videohaastikset on aika idioottihelppoja.

Eipä ole älykännykkää, ei. Mutta vaikka olisi, ei ole mitenkään helppoa saada edustavaa kuvaa ihmisestä, joka joutuu pitämään käsivaralla kameraa naamansa edessä. Jos sattuu kuvaamaan liian alhaalta, kuvaan tulee lähinnä sieraimet. Liian ylhäältä kuvattaessakin kasvonpiirteet vääristyy oudoiksi.

Ehkä se onnistuu, jos on tosi kaunis 2-kymppinen. Keski-ikäisen ei kannata yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Nää videojutut on silleen tulevaisuutta, että monessa työssä joudutaan piakkoin siirtymään henk.koht. kohtaamisista skypekohtaamisiin tai ennakkoon videoituihin tallenteisiin. Hoitsut ja lääkärit ja psykologit alkaa tapaamaan asiakkaita skypen kautta, samaten juristit ym. Opettajat nauhoittaa luennot ennakkoon videolle, jota opiskelija voi katsoa missä vain siihen aikaan mihin hänelle sopii. Palkanlaskijaa ei enää voi mennä tapaamaan, koska hän saattaa istua virossa, mutta häneen saa yhteyden skype-neuvottelun kautta. Jne. Sitä se on kun työt "digitalisoituu".

Just näin. Asiantuntijoiden asiakaspalvelussa palvellaan koko läänin asiakkaita etänä. Mm. ammatinvalintapsykologit ja muut valtion virkamiehet tekevät tätä jo. Ja pankkivirkailijat, vakuutusvirkailijat. Kannattaa uskaltaa. Jos ei uskalla, voi olla ettei koskaan pääse asiantuntijatyöhön...

Vierailija kirjoitti:

Ei niissä videoissa tarvitse mikään esiintymisguru olla. Lähinnä olennaista, että saa itsestään irti sujuvahkoa puhetta, eikä vaan istu tuppisuuna täristen. Se on olemus, jolla on merkitystä. Onko reippaan ja positiivisen oloinen vai lamaantunut.

Useimmissa töissä kun tarvitaan edes jonkinlaiset yhteistyötaidot.

Entä jos ei osaa olla luonteva kameran edessä. Videohaastattelu ei kerro yhtään mitään haastateltavasta.