Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Vierailija
27.02.2017 |

Hei,

Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?

Kommentit (710)

Vierailija
521/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä paljon maistereita: biokemia, farmasia ym. ja diplomi-insinöörejä. Mitä järkeä, jos lääkikseen pääsykokeella päästäkseen pitää ensin suorittaa jokin muu akateeminen loppututkinto? Aika lyhyeksi jää lääkärin työura, jos opinnot pääsee aloittamaan vasta 30-kymppisenä maisterina.

Jos maisteriksi valmistuu vasta 30- v niin kyllä silloin kannattaa unohtaa lääkikset ja muut jatko-opinnot. Suoraan lukiosta päässeet valmistuu maisteriksi jopa 24 vuotiaita. Parhaat 23 v. Pitäisi osata tehdä niistä omista kyvyistä oikeat johtopäätökset niin paljon tässäkin ketjussa kerrottua tuskaa jäisi kokematta.

Vierailija
522/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä paljon maistereita: biokemia, farmasia ym. ja diplomi-insinöörejä. Mitä järkeä, jos lääkikseen pääsykokeella päästäkseen pitää ensin suorittaa jokin muu akateeminen loppututkinto? Aika lyhyeksi jää lääkärin työura, jos opinnot pääsee aloittamaan vasta 30-kymppisenä maisterina.

Onko sitten parempi, että se kolmekymppinen maisteri on loppuikäinsä tyytymätön omaan asemaansa kun hänen "oman alan" töitä ei yksinkertaisesti ole juuri tarjolla.

Tähän on aika laiha lohtu kuulla, että miksi meni silloin 19 -vuotiaana "väärää alaa". kun vaikkapa se, että verraten  harvasta "alasta" voi sanoa, että sitä tai tätä opiskelemalla työllisyminen olisi ehdotoman varmaa.

 Ja vaikka mm. siivous työ tai toiminen kaupassa kassalla tai varastotyönekijänä ovat eritavoin arvokasta ja tärkeää, mutta suoritetulla maisteritutkinnolla (tai kesken eräisillä yliopisto-opinnoilla (sen alasta riippumatta) on usein aika vähän hyötyä  tai apua itse työssä; ainakaan niin paljon, etteikö samat taidot voisi saavuttaa muutoinkin, kuin usein vuosien erillisillä (verraten teoreettisilla) opinnoilla.     

PS: Omalla vuosikurssillani aloitti päälle 40 vuotias, eikä ole edes ainoa laatuaan.  Ei heistä varmastikaan tule kenestäkään arkkiatria mutta ovatpahan heitä, jotka pyrkivät tietoisesti kohti omia unelmiaan ja haaveitaan.   

Yliopisto-opiskelija 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
523/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä paljon maistereita: biokemia, farmasia ym. ja diplomi-insinöörejä. Mitä järkeä, jos lääkikseen pääsykokeella päästäkseen pitää ensin suorittaa jokin muu akateeminen loppututkinto? Aika lyhyeksi jää lääkärin työura, jos opinnot pääsee aloittamaan vasta 30-kymppisenä maisterina.

Onko sitten parempi, että se kolmekymppinen maisteri on loppuikäinsä tyytymätön omaan asemaansa kun hänen "oman alan" töitä ei yksinkertaisesti ole juuri tarjolla.

Tähän on aika laiha lohtu kuulla, että miksi meni silloin 19 -vuotiaana "väärää alaa". kun vaikkapa se, että verraten  harvasta "alasta" voi sanoa, että sitä tai tätä opiskelemalla työllisyminen olisi ehdotoman varmaa.

 Ja vaikka mm. siivous työ tai toiminen kaupassa kassalla tai varastotyönekijänä ovat eritavoin arvokasta ja tärkeää, mutta suoritetulla maisteritutkinnolla (tai kesken eräisillä yliopisto-opinnoilla (sen alasta riippumatta) on usein aika vähän hyötyä  tai apua itse työssä; ainakaan niin paljon, etteikö samat taidot voisi saavuttaa muutoinkin, kuin usein vuosien erillisillä (verraten teoreettisilla) opinnoilla.     

PS: Omalla vuosikurssillani aloitti päälle 40 vuotias, eikä ole edes ainoa laatuaan.  Ei heistä varmastikaan tule kenestäkään arkkiatria mutta ovatpahan heitä, jotka pyrkivät tietoisesti kohti omia unelmiaan ja haaveitaan.   

Yliopisto-opiskelija 

Jos ja kun kyvyt ei riitä työllistymään maisterintutkinnolla niin ehkä kannattaisi katsella sinne amikseen päin eikä haikailla toisesta turhasta tutkinnosta.

Vierailija
524/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä paljon maistereita: biokemia, farmasia ym. ja diplomi-insinöörejä. Mitä järkeä, jos lääkikseen pääsykokeella päästäkseen pitää ensin suorittaa jokin muu akateeminen loppututkinto? Aika lyhyeksi jää lääkärin työura, jos opinnot pääsee aloittamaan vasta 30-kymppisenä maisterina.

Onko sitten parempi, että se kolmekymppinen maisteri on loppuikäinsä tyytymätön omaan asemaansa kun hänen "oman alan" töitä ei yksinkertaisesti ole juuri tarjolla.

Tähän on aika laiha lohtu kuulla, että miksi meni silloin 19 -vuotiaana "väärää alaa". kun vaikkapa se, että verraten  harvasta "alasta" voi sanoa, että sitä tai tätä opiskelemalla työllisyminen olisi ehdotoman varmaa.

 Ja vaikka mm. siivous työ tai toiminen kaupassa kassalla tai varastotyönekijänä ovat eritavoin arvokasta ja tärkeää, mutta suoritetulla maisteritutkinnolla (tai kesken eräisillä yliopisto-opinnoilla (sen alasta riippumatta) on usein aika vähän hyötyä  tai apua itse työssä; ainakaan niin paljon, etteikö samat taidot voisi saavuttaa muutoinkin, kuin usein vuosien erillisillä (verraten teoreettisilla) opinnoilla.     

PS: Omalla vuosikurssillani aloitti päälle 40 vuotias, eikä ole edes ainoa laatuaan.  Ei heistä varmastikaan tule kenestäkään arkkiatria mutta ovatpahan heitä, jotka pyrkivät tietoisesti kohti omia unelmiaan ja haaveitaan.   

Yliopisto-opiskelija 

Jos ja kun kyvyt ei riitä työllistymään maisterintutkinnolla niin ehkä kannattaisi katsella sinne amikseen päin eikä haikailla toisesta turhasta tutkinnosta.

Paljonhan näitä on joilta opiskelu ja valmistuminen sujuu, mutta useista tutkinnoista huolimatta ei työllisty. Monille taas se tutkinto mahdollistaa tietyjen töiden hakemisen ja saamisen vaikkei ne just sitä omaa koulutusala olisikaan.

Vierailija
525/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.

Miten niin kärsiä? Ennenkin oli avoin kilpailu paikoista, kuten oikein onkin. Lahjakkuuden ja ahkeruuden pitää ratkaista statuksen sijasta. Ei tässä kukaan ole syrjimässä ensikertalaisia.

Vierailija
526/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitää huomioida sekin, että yhteiskunta muuttuu. Olen itse maisteri alalta, joka aikoinaan oli jonkinasteinen hakupaineala. Nykyään töitä on harvoin tarjolla. Olen silti käynyt koko ajan matalapalkkatöissä, joten veronmaksajana koen että on todella väärin syrjiä minua ja kaltaisiani. Ei voi olla oikein, että kattoon syljeskelijällä on paremmat mahdollisuudet päästä sisään kiitos ensikertalaiskiintiön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
527/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.

Miten niin kärsiä? Ennenkin oli avoin kilpailu paikoista, kuten oikein onkin. Lahjakkuuden ja ahkeruuden pitää ratkaista statuksen sijasta. Ei tässä kukaan ole syrjimässä ensikertalaisia.

Onhan se selvää syrjimistä ,mikäli toisilla on oikeus haalia monta tutkintoa ennenkuin toiset pääsee yrittämään edes ensimmäistä. Olisit käyttänyt itse tilaisuutesi järkevämmin hyödyksesu. Ennen hän tuoreet ylioppilaat sai jotain kolme pistettä tykö koulutukseen haussa, eikä kukaan osannut siitä inistä.

Vierailija
528/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä vanhaa yhteispistekiintiötä voisi jatkojalostaa huomioimaan paremmin eri alojen realiteetit? Esim. nyt pitkästä fysiikasta ja uskonnosta saa paremmat pisteet oikikseen kuin yhteiskuntaopista. En ymmärrä, millä logiikalla. Yhteispistekiintiö kannusti panostamaan sekä kirjoituksiin että pääsykokeeseen lukemiseen - valintakokeeseen tuli osallistua, mutta pisteraja oli n. 1.5 pistettä valintakoekiintiöttä alhaisempi hyvillä papereilla. Ensikertalaiskiintiötä ei ollut, ja jos olisi ollut, niin moni tuttu ei olisi päässyt. Parempi mahdollistaa alanvaihto sellaiseen ammattiin, jossa ihminen jaksaa tehdä töitä lopun ikää vs. palaa loppuun ammatissa, jossa ei halua työskennellä - oli se mikä vaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
529/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.

Miten niin kärsiä? Ennenkin oli avoin kilpailu paikoista, kuten oikein onkin. Lahjakkuuden ja ahkeruuden pitää ratkaista statuksen sijasta. Ei tässä kukaan ole syrjimässä ensikertalaisia.

Onhan se selvää syrjimistä ,mikäli toisilla on oikeus haalia monta tutkintoa ennenkuin toiset pääsee yrittämään edes ensimmäistä. Olisit käyttänyt itse tilaisuutesi järkevämmin hyödyksesu. Ennen hän tuoreet ylioppilaat sai jotain kolme pistettä tykö koulutukseen haussa, eikä kukaan osannut siitä inistä.

Ei. Se ei ole syrjimistä, jos kaikilla on samat kriteerit sisäänpääsyn suhteen. Nykyinen systeemi taas syrjii muita kuin ensikertalaisia. Ei se korkeakoulutus ole mikään perustarve, jota ilman ei voi elää. Ilman kiintiöitäkin lahjakkaimmat ja ahkerimmat ensikertalaiset pääsisivät sisään.

Vierailija
530/710 |
24.02.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.

Miten niin kärsiä? Ennenkin oli avoin kilpailu paikoista, kuten oikein onkin. Lahjakkuuden ja ahkeruuden pitää ratkaista statuksen sijasta. Ei tässä kukaan ole syrjimässä ensikertalaisia.

Onhan se selvää syrjimistä ,mikäli toisilla on oikeus haalia monta tutkintoa ennenkuin toiset pääsee yrittämään edes ensimmäistä. Olisit käyttänyt itse tilaisuutesi järkevämmin hyödyksesu. Ennen hän tuoreet ylioppilaat sai jotain kolme pistettä tykö koulutukseen haussa, eikä kukaan osannut siitä inistä.

Pst....Ennenhän eikä ennen hän...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
531/710 |
25.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hain eräälle hakupainealalle...Olisin päässyt kaikkiin hakukohteisiin heittämällä sisään todistuksella jos olisin ensikertalainen. Yhteen kohteeseen olisi päässyt peräti kymmenen pistettä huonommalla todistuksella. Tämä ei voi olla oikein millään mittarilla.

Vierailija
532/710 |
26.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poisssss

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
533/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
534/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti poistoon

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
535/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up p

Vierailija
536/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

PPoissss

Vierailija
537/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
538/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä on takana kaunis ajatus, mutta käytäntö ei toimi.

Olen itse päässyt erääseen koulutusohjelmaan ensikertalaiskiintiön ohi. Silloin (2018) sisään otettiin noin 23-25 opiskelijaa, joista 4 oli kiintiön ulkopuolelta, heistä (meistä) kaksi avoimen yliopiston väylältä ja kaksi pääsykokeesta, kuten minä itse. Aika polleaksi tunsin kyllä itseni tässä joukossa!

Nykyisessä hakusysteemissä olisi kyllä paljon parantamisen varaa. Todistusvalinnan painottuminen on ihan älytön juttu, yo-todistus ei kuitenkaan kerro motivaatiosta tai kiinnostuksesta alalle x. Lukiossa on aivan hurjat paineet suoriutua.

Vierailija
539/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ensikertalaiskiintiö on aivan paikallaan. Toista (tai ties kuinka monennetta) tutkintoa pääsee kyllä suorittamaan, kun vain hakee ja vähän kertaa pääsykokeisiin, ei se ensikertalaiskiintiö niin iso ole.

Minusta ehdottomasti tulisi poistaa mahdollisuus opiskella ilmaiseksi vaikka 8 tutkintoa. Kyllä se on kerrasta poikki veronmaksajien velvollisuudet ja siinä se. Yhden kerran saisit valitsemallasi alalla opiskella opintopolun loppuun ja seuraavan tutkinnon kustantaisit itse.

Ensikertalaiset ansaitsee päästä sinne, he haluavat sen ammatin. Niin saadaan koulutettuja työntekijöitä lisää, ei mitään tutkintoshoppailijoita ja ikuisuusopiskelijoita.

Vierailija
540/710 |
27.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.

Miten niin kärsiä? Ennenkin oli avoin kilpailu paikoista, kuten oikein onkin. Lahjakkuuden ja ahkeruuden pitää ratkaista statuksen sijasta. Ei tässä kukaan ole syrjimässä ensikertalaisia.

Onhan se selvää syrjimistä ,mikäli toisilla on oikeus haalia monta tutkintoa ennenkuin toiset pääsee yrittämään edes ensimmäistä. Olisit käyttänyt itse tilaisuutesi järkevämmin hyödyksesu. Ennen hän tuoreet ylioppilaat sai jotain kolme pistettä tykö koulutukseen haussa, eikä kukaan osannut siitä inistä.

Ei. Se ei ole syrjimistä, jos kaikilla on samat kriteerit sisäänpääsyn suhteen. Nykyinen systeemi taas syrjii muita kuin ensikertalaisia. Ei se korkeakoulutus ole mikään perustarve, jota ilman ei voi elää. Ilman kiintiöitäkin lahjakkaimmat ja ahkerimmat ensikertalaiset pääsisivät sisään.

Korkeakoulutus on oikeus mahdollisimman monelle. Ei niin, että eräät yksilöt opiskelee vähän sitä ja vähän tätä, jarruttaa valmistumistaan ja vie opiskelupaikkoja. Kun tutkinto kerran on niin sinä et ole niin kiireinen saamaan uutta.