Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Niinpä. Miksi ensikertalaistenpitäisi kärsiä toisten vääristä valinnoista ja miksi yhteiskunnan pitäisi järjestää teille useampia mahdollisuuksia jättää eri opintoja kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyyhän nuoren saada koulutus ja joillakin saattaa olla jo 2-3 tutkintoa. Välillä tietenkin voisi olla että ensikertalaisuus pois ja kaikki samalla viivalla. Esim. joka toinen vuosi.
No kyllä se vähän kohtuuttomalta tuntuu että nyt kun pääsin sisään niin en saisi vaihtaa alaa jos huomaan ettei ala ollutkaan se mitä halusin. Ei nuorena tosiaan aina tiedä mutta ei ole vara vuositolkulla kökkiä ilman koulutustakaan.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se vähän kohtuuttomalta tuntuu että nyt kun pääsin sisään niin en saisi vaihtaa alaa jos huomaan ettei ala ollutkaan se mitä halusin. Ei nuorena tosiaan aina tiedä mutta ei ole vara vuositolkulla kökkiä ilman koulutustakaan.
No voihan sitä mennä amikseen kokeilemaan eri linjoja ja sitten kun tietää mikä on se oma ala hakee sen korkeakoulupaikan. Turhan kallista on antaa yksille ja samoille tyypeille monta päällekkäistä korkeakoulukoulutusta ihan vaan sen vuoksi ettei näillä ole mitään käsitystä siitä mitä kiinnostaisi töikseen tehdä. Ilmeisesti lukiossa pitäisi olla paljon enemmän opoa, soveltuvuus testejä ja jotain työpaikkoihin tutustumista ettei porukka olisi noin avutonta. Vai yritetäänkö päästä niille suosituimmille hakupainealoille ja omat rahkeet ei vaan riitä. Esikoisen kaveri valmistui biokemistiksi viime vuonna ja jatkoi suoraan lääkärin kuseen opiskelemaan. Ei tarvinnut vinkua ensikertalaiskiintiöistä kun on tarpeeksi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se vähän kohtuuttomalta tuntuu että nyt kun pääsin sisään niin en saisi vaihtaa alaa jos huomaan ettei ala ollutkaan se mitä halusin. Ei nuorena tosiaan aina tiedä mutta ei ole vara vuositolkulla kökkiä ilman koulutustakaan.
No voihan sitä mennä amikseen kokeilemaan eri linjoja ja sitten kun tietää mikä on se oma ala hakee sen korkeakoulupaikan. Turhan kallista on antaa yksille ja samoille tyypeille monta päällekkäistä korkeakoulukoulutusta ihan vaan sen vuoksi ettei näillä ole mitään käsitystä siitä mitä kiinnostaisi töikseen tehdä. Ilmeisesti lukiossa pitäisi olla paljon enemmän opoa, soveltuvuus testejä ja jotain työpaikkoihin tutustumista ettei porukka olisi noin avutonta. Vai yritetäänkö päästä niille suosituimmille hakupainealoille ja omat rahkeet ei vaan riitä. Esikoisen kaveri valmistui biokemistiksi viime vuonna ja jatkoi suoraan lääkikseen opiskelemaan. Ei tarvinnut vinkua ensikertalaiskiintiöistä kun on tarpeeksi hyvä
.LOL korjattu
Nykyään kannattaa lukion jälkeen opiskelun sijasta sossurottailla jos ei ole 110% varma mitä haluaa opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin kiintiötä pitäisi pienentää. Hyvin moni ei ekalla kerralla tee oikeaa valintaa vaan vaihtaa korkeakoulua. Mistä ihmeestä sen voisi lukiolaisena tietää millainen on AMK tai yliopisto? Ainakin meillä ei mitään järkevää opinnonohjausta lukiossa.
Ensin aloitin AMKn mutta vuoden jälkeen vaihdoin yliopistoon. Lukion pitkän matikan jne jälkeen tuntui kuin olisi palannut yläasteelle AMKssa. Olen duunarisuvusta joten ei ketään sukulaisiakaan neuvomassa että olisi heti kannattanut mennä yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Itse te ensikertalaisuuskiintiöistä kitisijät olette itsenne ongelmiinne ajaneet. Nyt sitten on hyvä syytellä systeemiä sen sijaan että kantaisi itse vastuun elämästään ja päätöksistään.
Kuulostat kokoomuslaiselta "mitäs synnyit köyhään perheeseen" tai "mitäs valitsit duunarivanhemmat jotka ei osaa neuvoa korkeakoulujen suhteen".
Tuo on sama kuin sanoisi että itsepähän valitsit ne väärät numerot lotossa. Selitätkö miten ensihakija voisi tietää millaista on yliopisto vs AMK tai eri alojen väliset erot? Monessa lukiossa surkea opintojen ohjaus ja jos vanhemmat duunareita eivät hekään osaa neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maksulliseksi toinen tutkinto.
Eli käytännössä mieluummin maksat toisen työttömyystukia sen 30-40v ajan?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kiintiötä pitäisi pienentää. Hyvin moni ei ekalla kerralla tee oikeaa valintaa vaan vaihtaa korkeakoulua. Mistä ihmeestä sen voisi lukiolaisena tietää millainen on AMK tai yliopisto? Ainakin meillä ei mitään järkevää opinnonohjausta lukiossa.
Ensin aloitin AMKn mutta vuoden jälkeen vaihdoin yliopistoon. Lukion pitkän matikan jne jälkeen tuntui kuin olisi palannut yläasteelle AMKssa. Olen duunarisuvusta joten ei ketään sukulaisiakaan neuvomassa että olisi heti kannattanut mennä yliopistoon.
Tässä se juuri näkyy miten käy kun entinen opistoaste naamioidaan korkeakouluksi. Opot antaa tahallaan kuvan että on aivan sama meneekö amkiin vai yliopistoon, mutta näinhän ei tietenkään ole. Ennen oli täysin selvää että opistoaste on jatke amikselle ja sieltä valmistuu käytännön suorittavan työhön. Tai ainakin opiston käyneet saivat ammattitaidon. Nykyisin amkeiltakin on vähennetty rahoitusta ja lähiopetusta niin paljon, ettei valmistuneet välttämättä töihinsä pysty. Tämä selittää esim. Sen miksi insinöörejä valmistuu kokoajan joka puolelta, mutta alan OSAAJISTA on puutetta. Yliopistot ovat tiedekorkeakouluja ja siellä perehdytään asioihin syvällisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudenlaiset/erilaiset väylät antaisi mahdollisuuden eri-ikäisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville mahdollisuuden opiskella.
Esim. avoimen yliopiston/AMK: n kautta voisi kokeilla tiettyä alaa, ja vaihtaa toiseen ellei hyvä. Kun opintoja riittävästi, voisi jatkaa kandi- ja/ tai maisteriopintoihin tai AMK: ssa loppututkintoon.
Nykyiset opiskelumahdollisuudet on jämähtäneet menneeseen, pitäisi nähdä laajempana suomalaisena innovaationa esim. etäopiskelun, monimuoto- opiskelun näkökulmista.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kannattaa lukion jälkeen opiskelun sijasta sossurottailla jos ei ole 110% varma mitä haluaa opiskella.
Ei onnistu. Jotta alle 25v saa työttömyyskorvausta, pitää olla dokumentti, että on yhteishaussa hakenut opiskelupaikkaa, mutta ei oo saanut. On pakko mennä jatko-opintoihin, vaikka ei pääse toivealalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uudenlaiset/erilaiset väylät antaisi mahdollisuuden eri-ikäisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville mahdollisuuden opiskella.
Esim. avoimen yliopiston/AMK: n kautta voisi kokeilla tiettyä alaa, ja vaihtaa toiseen ellei hyvä. Kun opintoja riittävästi, voisi jatkaa kandi- ja/ tai maisteriopintoihin tai AMK: ssa loppututkintoon.
Nykyiset opiskelumahdollisuudet on jämähtäneet menneeseen, pitäisi nähdä laajempana suomalaisena innovaationa esim. etäopiskelun, monimuoto- opiskelun näkökulmista.
Avoimen Amkin ja yliopiston kautta voi kokeilla kuka tahansa lähes mitä tahansa alaa ja päästä lopulta tutkinto-opiskelijaksi. Lisäksi monia AMK tutkintoja voi suorittaa työelämän ohessa monimuoto- opintoina. Moniin tutkintoihin on käytännössä jatkuva haku ja useita lisähakuja. Nämä ensikertalaisuudesta inisijät vaan eivät tajua niitä hyödyntää.
Hakupainealoille pääsy vaatii vuosikausien työnteon. Lukion jälkeen ennen mentiin vuosiksi yliopistoon tai teknilliseen korkeakouluun lukemaan kemiaa ja fysiikkaa, että pääsee lääkikseen tai TTK:n tuta:lle. Nyt ei voi mennä preppaamaan, kun menee ensikertalaisuus. Ja ollut raskas ja kallis systeemi kun tiedekuntia käytetään ilmaisina valmennuskurssina, eikä tutkintoja tule.
Taideaineissa sama juttu. Sibelius Akatemiaankasn ei mennä enää suoraan lukiosta, vaan ensin moni tekee musiikin keskiasteen tai AMK tutkinnon ja sitten vasta Akatemiaan.
Lääkiksessä paljon maistereita: biokemia, farmasia ym. ja diplomi-insinöörejä. Mitä järkeä, jos lääkikseen pääsykokeella päästäkseen pitää ensin suorittaa jokin muu akateeminen loppututkinto? Aika lyhyeksi jää lääkärin työura, jos opinnot pääsee aloittamaan vasta 30-kymppisenä maisterina.
Huomasin jo ensimmäisenä vuonna opiskelevani väärää alaa. Ajattelin vaihtaa, mutta kun selvitin asiaa huomasin, että itseäni kiinnostavilla aloilla oli reilusti korkeammat pääsyrajat muille kuin ensikertalaisille. Jos olisin ensikertalainen, pääsisin helposti sisään suoraan todistuksella helposti. Pakko vain sitten yrittää sinnitellä tällä alkuperäisellä alalla.
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoille pääsy vaatii vuosikausien työnteon. Lukion jälkeen ennen mentiin vuosiksi yliopistoon tai teknilliseen korkeakouluun lukemaan kemiaa ja fysiikkaa, että pääsee lääkikseen tai TTK:n tuta:lle. Nyt ei voi mennä preppaamaan, kun menee ensikertalaisuus. Ja ollut raskas ja kallis systeemi kun tiedekuntia käytetään ilmaisina valmennuskurssina, eikä tutkintoja tule.
Taideaineissa sama juttu. Sibelius Akatemiaankasn ei mennä enää suoraan lukiosta, vaan ensin moni tekee musiikin keskiasteen tai AMK tutkinnon ja sitten vasta Akatemiaan.
Nykyisin lääkikseen tähtäävät opiskelevat lukiossa niin että sieltä saa todistus valinnassa vaadituista kuudesta aineesta riittävän määrän älliä. Ei mikään mahdoton tehtävä kun uusia saa vapaammin aineita. Ainahan mafykemissä pärjäävät ovat saaneet valita opiskelupaikka saa päältä ja yleensä tällöin ne muutkin aineet sujuu ok helposti..
Vierailija kirjoitti:
Huomasin jo ensimmäisenä vuonna opiskelevani väärää alaa. Ajattelin vaihtaa, mutta kun selvitin asiaa huomasin, että itseäni kiinnostavilla aloilla oli reilusti korkeammat pääsyrajat muille kuin ensikertalaisille. Jos olisin ensikertalainen, pääsisin helposti sisään suoraan todistuksella helposti. Pakko vain sitten yrittää sinnitellä tällä alkuperäisellä alalla.
Kandivaiheen amk- tutkinnon jälkeen voit hakea maisterivaiheiseen muualle. Tosin esim lääkäriksi tai DIksi ei ihan millä tahansa taustalla pääse.
Alue: Aihe vapaa
Itse te ensikertalaisuuskiintiöistä kitisijät olette itsenne ongelmiinne ajaneet. Nyt sitten on hyvä syytellä systeemiä sen sijaan että kantaisi itse vastuun elämästään ja päätöksistään.