Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen moni lääkiksen hakija meni opiskelemaan kemiaa tai tekniikan aloja ja moni jäi sille tielle, jos ovet lääkikseen ei auenneet. Olisi paljon järkevämpää päästä aloittamaan toisen alan opinnot, koska moni on kiinnostunut näistä aloista ja saattaa innostua niistä lopulta niin, että varavaihtoehdosta tuleekin se oma ala.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannettu asiattomana.
Ihan on asiallinen ketju. Sen sijaan säälittävää ilmiantaa
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkikseen pyrkijä enkä aio yhtään huonontaa mahdollisuuksiani päästä sinne, hyvin kilpailtuun opiskelupaikkaan ottamalla vastaan muuta korkeakoulupaikkaa. Koska pääsykoe vaatii pitkää valmistautumista, teen palkkatöitä tosi vähän ja keväällä en ollenkaan. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi, olisin lähtenyt opiskelemaan tässä haun ohella sairaanhoitajaksi, kemianopettajaksi tai farmaseutiksi. Tiedä vaikka tykkäisinkin noista ammateista ja lääkikseen haku jäisi, mutta riskejä en ota niin kauan kuin tämä ensikertalaissääntö on. Minulla on pohjalla vain yo-tutkinto ja suurin unelmani on lääkis.
Se on hyvä, ettei tästä johtuvia keskeytyksiä enää tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeä aihe ja tulis tehdä kansalaisaloite kiintiöiden poistoista ja tokarivalinnan ulottamisesti toiskertalaisillekin
Tuntuu, että nykyään kukaan ei halua tehdä töitä. Miten tämä maa tulee pärjäämään.
Ensin pari välivuotta yo-kokeen jälkeen, reppureissaamista ja vapaaehtoistöissä nollapalkalla jossain.
Sitten opiskelemaan kymmeneksi vuodeksi. Siitä sitten kymmeneksi vuodeksi vauvalomille.
Sitten onkin jo aika tehdä uusi tutkinto, jotta saa opiskelijastatuksen ja sen mukanaan tuomat edut.
Sitten ehkä jotain kivaa pikkuyrittämistä, jossa starttirahan maksaa valtio. Jonkan jälkeen onkin jo aika masentua, uupua ja palaa loppuun, ja jäädä odottelemaan eläkettä.
Ikäiselle opiskelulle pitää tulla stoppi. Jos haluaa toisen tutkinnon, niin sitten omilla varoilla sen kustantakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkikseen pyrkijä enkä aio yhtään huonontaa mahdollisuuksiani päästä sinne, hyvin kilpailtuun opiskelupaikkaan ottamalla vastaan muuta korkeakoulupaikkaa. Koska pääsykoe vaatii pitkää valmistautumista, teen palkkatöitä tosi vähän ja keväällä en ollenkaan. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi, olisin lähtenyt opiskelemaan tässä haun ohella sairaanhoitajaksi, kemianopettajaksi tai farmaseutiksi. Tiedä vaikka tykkäisinkin noista ammateista ja lääkikseen haku jäisi, mutta riskejä en ota niin kauan kuin tämä ensikertalaissääntö on. Minulla on pohjalla vain yo-tutkinto ja suurin unelmani on lääkis.
Se on hyvä, ettei tästä johtuvia keskeytyksiä enää tule.
Kumpi nyt on hyödyllisempää, opiskella edes jotain vai viettää välivuosia jossa mäkkärin kassalla työskennellen ja aina uusiin pääsykokeisiin valmistautuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että nykyään kukaan ei halua tehdä töitä. Miten tämä maa tulee pärjäämään.
Ensin pari välivuotta yo-kokeen jälkeen, reppureissaamista ja vapaaehtoistöissä nollapalkalla jossain.
Sitten opiskelemaan kymmeneksi vuodeksi. Siitä sitten kymmeneksi vuodeksi vauvalomille.
Sitten onkin jo aika tehdä uusi tutkinto, jotta saa opiskelijastatuksen ja sen mukanaan tuomat edut.Sitten ehkä jotain kivaa pikkuyrittämistä, jossa starttirahan maksaa valtio. Jonkan jälkeen onkin jo aika masentua, uupua ja palaa loppuun, ja jäädä odottelemaan eläkettä.
Ikäiselle opiskelulle pitää tulla stoppi. Jos haluaa toisen tutkinnon, niin sitten omilla varoilla sen kustantakoon.
Jos nykyinen systeemi nopeuttaisi sitä että ihmiset pääsisivät opiskelemaan nopeasti juuri sitä alaa jota haluavat niin olisit oikeassa. Mutta kun nykyinen systeemi ei sitä nopeuta niin sen perusteleminen sillä ei ole ihan rehellistä.
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Ei se niin nihkeetä ole. Monet siitä 49% on opiskelleet luonnontieteitä yliopistossa.
Psykan pääsykoe ainakin on ihan lottoamista. Eikä voi tietää mitä kokeessa tulee olemaan. Yo kokeet sen sijaan on paljon ennustettavammat, joten sikälikin aivan käsittämättömän epäreilua pakottaa toiskertalaiset hakemaan vain pääsykoeväylässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkikseen pyrkijä enkä aio yhtään huonontaa mahdollisuuksiani päästä sinne, hyvin kilpailtuun opiskelupaikkaan ottamalla vastaan muuta korkeakoulupaikkaa. Koska pääsykoe vaatii pitkää valmistautumista, teen palkkatöitä tosi vähän ja keväällä en ollenkaan. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi, olisin lähtenyt opiskelemaan tässä haun ohella sairaanhoitajaksi, kemianopettajaksi tai farmaseutiksi. Tiedä vaikka tykkäisinkin noista ammateista ja lääkikseen haku jäisi, mutta riskejä en ota niin kauan kuin tämä ensikertalaissääntö on. Minulla on pohjalla vain yo-tutkinto ja suurin unelmani on lääkis.
Se on hyvä, ettei tästä johtuvia keskeytyksiä enää tule.
Kumpi nyt on hyödyllisempää, opiskella edes jotain vai viettää välivuosia jossa mäkkärin kassalla työskennellen ja aina uusiin pääsykokeisiin valmistautuen.
Ne koulutukset on kalliuta. Yhteiskunnallisedti on aina järkevämpää kouluttaa ihmisiä, jotka ei keskeytä opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Ei se niin nihkeetä ole. Monet siitä 49% on opiskelleet luonnontieteitä yliopistossa.
Juu, en itse valita, siis, ihan hyvin omat bullat ja dullat uunissa ja nablat näpeissä. Lähinnä tuon systeemin luonnetta näinniinkuin lämpimikseni päivittelin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakupainealoista kylläkään esim psyka tai lääkis ei salli toiskertalaisille tokarivalintaa eli korotus on turhaa. Tämä on epäreilua
Seison korjattuna, aika erikoinen systeemi, ottaen huomioon sen, että 51% valitaan todistuksella. Toisaalta, nuo pääsykokeet perustuvat lukion oppimääriin, eli ei se sisäänpääsy ole mahdotonta. Joka vuosi 49% ineen sitä kautta, joten tulee sitten päätyä siihen brackettiin.
Psykologiasta ei niin väliä, sellaisen opettelee ns omalla ajalla. Lääkiksen suhteen kyllä nihkeetä.
Ne perustuvat lukion oppimääriin vain nimellisesti. Käytännössä niihin pitää osata todella paljon asioita joita ei lukiossa opeteta. Juuri siksi valmennuskurssit ovat vuodesta toiseen täynnä koska näissä annetaan sitä kokeissa tarpeellista tietoa jota ei lukiokirjoista löydy.
Alue: Aihe vapaa
Olen lääkikseen pyrkijä enkä aio yhtään huonontaa mahdollisuuksiani päästä sinne, hyvin kilpailtuun opiskelupaikkaan ottamalla vastaan muuta korkeakoulupaikkaa. Koska pääsykoe vaatii pitkää valmistautumista, teen palkkatöitä tosi vähän ja keväällä en ollenkaan. Jos ensikertalaiskiintiötä ei olisi, olisin lähtenyt opiskelemaan tässä haun ohella sairaanhoitajaksi, kemianopettajaksi tai farmaseutiksi. Tiedä vaikka tykkäisinkin noista ammateista ja lääkikseen haku jäisi, mutta riskejä en ota niin kauan kuin tämä ensikertalaissääntö on. Minulla on pohjalla vain yo-tutkinto ja suurin unelmani on lääkis.