Sivut

Kommentit (494)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Suunnittelen kantelua oikeusasiamiehelle. Onko joku muu tehnyt viime aikoina jotain konkreettista, kirjoittanut opetusministeriöön tms.? Onko tullut vastauksia?

  • ylös 29
  • alas 5
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Onhan se hullua, että vaikkapa lääkikseen haluava pitää välivuotta toisen perään sen sijaan, että opiskelisi jotain muuta, mahdollisesti hyödyttävää ainetta siinä sisäänpääsyä odotellessa. Ja jos ei vielä viidennelläkään kerralla tärppää, olisi ehkä jo toinen tutkinto kuitenkin tehtynä. Nythän vain rikkaiden lapset pääsevät sisään, kun vanhemmat maksaa valmennuskurssit ja avoimen yliopiston opinnot, muut joutuu menemään töihin tekemään jotain hanttihommaa jopa vuosiksi, kerätäkseen rahaa valmennuskursseihin ja lukulomiin.

Näinhän se, mutta miten tilanne muuttuisi, jos ensikertalaiskiintiöt poistettaisiin?

  • ylös 1
  • alas 35
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Suurin osa kirjoittaa keskivertopaperit kuten sinä. Pienellä osalla on pelkkää ällää ja eximiaa. Toki hyvin kirjoituksissa onnistuneet pääsee suoraan suosituimpiin opiskelupaikkoihin. Sinäkin voit korottaa arvosanojasi. Jos et siihen pysty, kannattaa miettiä miten pärjäisin kyseisissä opinnoissa mikäli sisään pääsisit. Ehkä kyseinen ala ei ole sinua varten.

Höpöhöpö. On aloja, minne pääsee helposti, mutta valmistuminen on kiven alla. Näihin kuuluvat teknis-luonnontieteelliset linjat. Valmistumisprosentti saattaa pyöriä jossain 30% tienoilla.

Sitten on aloja, minne päästyään valmistuu hyvinkin todennäköisesti, kuten kaupalliset alat. Näille aloille pääsykoe tai sisäänottokriteerit ovat se hankalin juttu. Sen jälkeen mennään suurella todennäköisyydellä graduun ilman vaikeuksia.

Jos pääsykokeet revittäisiin kuuseen, ja opinto-oikeus annettaisiin kaikille halukkaille, todennäköisesti kauppatieteilijöitä tulisi liukuhihnalta, mutta luonnontieteilijöitä ei niinkään. Noista esimerkeistä on helppo nähdä, että pääsykokeilla ei niinkään mitata osaamista kuin karsitaan hakijoita. Kauppatieteissä ei riitä paikkoja, joten pääsykokeet ovat vaativammat kuin opetus, kun taas luonnontieteissä se on päinvastoin, koska hakijoita on vähemmän.

Oma lukunsa on sinänsä se, miksi Suomessa pihdataan edelleen yliopisto- ja korkeakoulutusta. Meillä valmistuu edelleen ikäluokkiin nähden aivan liian vähän ylemmällä korkeakoulutuksella varustettua joukkoa. Demarit yrittivät 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa lisätä opiskelupaikkoja, mutta ilmeisesti kokoomus on niitä jälleen karsinut marinasta päätellen. Jos sisäänpääsy vaatii E:n ja L:n paperit, tarkoittaa se sitä, että opiskelupaikka odottaa noin 20% ylioppilaista. Loput saavat tyytyä jyrsimään kynsiään.

20% ikäluokista on toooooodella vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin tai Keski-Eurooppaan. Mihin niitä opiskelupaikkoja pihdataan? Nähdäänkö yliopistokoulutus edelleen Suomessa "herrojen herkkuna", vaikka elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, joka korostaa osaamista ja jatkuvaa koulutusta. Jos 80% ikäluokista ei ole muuta tarjolla kuin lukiota ja amista, tämä maa on nopeasti ojassa tuolla menolla.

Ollos huoleton. - Suomessa nuoremmilla ikäluokilla taitaa olla vähintään optio suorittaa korkeakoulu/ yliopisto tutkinto. Mutta voi kyynel. Jokainen ei voi saada vuosittain sitä unelmiensa ja haaveidensa "oman alansa" paikkaa.... Mutta korkeakoulutettuja on jo nyt niin paljon, että huomattava joukko joutuu tekemään työtehtäviä, joihin riittäisi paljon vähäisempikin koulutus. Ja ei ole mikään uusi asia myöskään korkeakoulutettujen työttömyys, johon on aika lohu kuulla, että mitä läksi opiskelemaan väärää alaa, eikä sellaista, jossa työllsityminen  olsii 110% varmaa ja palkka "vähän" parempi kuin sillä yläasteen koulukaverilla, jolla jääneet sen jälkeen muut koulut käymättä ja on nyt taas kaverina työkkärin kurssilla ja pohtii kanssasi, että pitäisikö hakea lähihoitaja koulutukseen, niin olisi joku koulutus ja ehkä vielä joskus myös pysyvämpi työsuhde.   

  • ylös 18
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kertokaa toki vielä, miksi teidän kuuluisi uudelleen kouluttautua valtion varoin kun ei se ensimmäinenkään koulutus tuottanut toivottua tulosta?

Tutulla on kolme tutkintoa ja hän hyödyntää niitä kaikkia työssään. Tarkoituksella opiskeli sopivan paketin.

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan mitään järkeä kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle? Minusta ammattikorkeakoululaki on sangen selvä asiassa (28 b §), eivätkä näin suuret piste-erot voi enää noudattaa sitä.

Yliopistoilla ja korkeakouluilla on itsenäinen päätäntävalta sisäänotosta. Oikeusasiamiehelle ei voi valittaa että mulla ei oo kivaa. Perusteena pitää olla lainvastainen toiminta tai että on sovellettu väärää lakia.

Kannattaisi ottaa asioista ensin selvää.

Viime kevään valistusuhosta ei jäänyt  mitään käteen, lukuunottamatta laskuvirheiden korjaamista valinnoissa.


Tuossa on kauniisti sulle mainittu, mitä lakia on mahdollisesti rikottu. Oikeusasiamiehen tehtäväksi jää arvioida, onko näin käynyt. Mutta oikeusasiamies ei sitä lähtökohtaisesti tee, ellei joku kantele.

Lainataanpa sulle vielä.

Ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa.
Eli ammattikorkeakoulun on varattava määrittelemättömän suuri osuus paikoista ensikertalaisille. Samaan aikaan määräys, mutta itsenäisyyttä siinä, missä laajuudessa se toteutetaan seuraavalla hyvin olennaisella rajoituksella:

Ammattikorkeakoulun tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Tätä lakia on mahdollisesti rikottu. Siinä.

Tämä koskee myös minua ja asia on hallinto-oikeudessa. Saa nähdä.

Pco, km 10/19 ja 11/20, hedelmöityshoidot alkamassa 1/21

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla