Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Tarkoittaako ap, että esimerkiksi jo yhden akateemisen loppututkinnon suorittanut pitäisi asettaa etusijalle, jos häntä ei hotsita lopettaa opiskelua, vaan haluaa lukea itsensä esimerkiksi kauppaoikeuslääketieteen diplomi-insinööriksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni on ihan oikein että juuri lukion tai ammattikoulun päättäneillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan mahdollisimman pian ilman ylimääräisiä pitkiä välivuosia joita voi kertyä lukion jälkeen montakin. Mitä yhteiskunta siinä sitten voittaa? Tämän takia ensikertalaiskiintiöt ovat ihan hyvä juttu. Halutaan varmistaa että mahdollisimman moni valmistuu johonkin ammattiin. Jos minkään näköistä ensikertalaiskiintiötä ei olisi, kaikki paikat veisi nämä alanvaihtajat. Sekö olisi sitten jotenkin parempi? Kun nuoret joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa tai ammattia jäävät niiden jalkoihin joilla jo tutkinto on mutta eivät vain halua enää tehdä alansa töitä? Mielestäni on huolestuttavaa että viime keväänä valmistui noin 40 000 ylioppilasta, ja vain noin 7000 heistä pääsi opiskelemaan suoraan. Lopuilla edessä välivuosi tai useampikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni on ihan oikein että juuri lukion tai ammattikoulun päättäneillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan mahdollisimman pian ilman ylimääräisiä pitkiä välivuosia joita voi kertyä lukion jälkeen montakin. Mitä yhteiskunta siinä sitten voittaa? Tämän takia ensikertalaiskiintiöt ovat ihan hyvä juttu. Halutaan varmistaa että mahdollisimman moni valmistuu johonkin ammattiin. Jos minkään näköistä ensikertalaiskiintiötä ei olisi, kaikki paikat veisi nämä alanvaihtajat. Sekö olisi sitten jotenkin parempi? Kun nuoret joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa tai ammattia jäävät niiden jalkoihin joilla jo tutkinto on mutta eivät vain halua enää tehdä alansa töitä? Mielestäni on huolestuttavaa että viime keväänä valmistui noin 40 000 ylioppilasta, ja vain noin 7000 heistä pääsi opiskelemaan suoraan. Lopuilla edessä välivuosi tai useampikin.
ei alanvaihtajat veisi kaikkia paikkoja. Ensinnäkin nykyiset todistuspainotukset valinnoissa ja amk-koe suosivat jo ensikertalaisia lukiosta juuri valmistuneita, joten toiskertalaisella on vaikea täyttää nämä vaatimukset. Jos kuitenkin onnistuu täyttämään ja osaa amk-kokeen asiat tai korottaa yio-todistustaan suurella vaivalla monien vuosien tauon jälkeen aloittamalla ns. nollasta kun ei muista lukiosta enää mitään, niin tottakai tulee valita ilman mitään kiintiöitä. Nythän ensikertalaiset vievät ahkerien toiskertalaistenkin paikat keskitasoisilla suorituksillaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin sisään vuonna 2014, siis samana vuonna kun tuli nämä ensikertalaisuussäädökset. Se oli virhe. Ala ei soveltunut omille vahvuuksille, joten lopetin.
Nyt edelleen olen ilman opiskelupaikkaa. Pari kertaa olen ollut varasijalla kahteen eri tutkintoon. Mikäli olisin ollut ensikertalainen, olisin päässyt sisään.
Kaipa yhteiskunta tässä jotenkin säästää?
En ymmärtänyt omia vahvuuksiasi tai alan vaatimuksia? Jo 80-luvulla oli oppilaanohjausta eli OPO tunteja, lisäksi työvoimatoimistossa oli työpsykologi, jonka kanssa pystyi arvioimaan sopivia aloja.
Tämä nykypäivän vaatimus jostain unelma hottis ammattista on outo. Ihan tavallinen ei huvita ei. Sitten lyhytjännitteisesti tullaan ja mennään opiskelun alotuksia läpi ja jopa 50 v. työssä olevat ihmiset ottavat opintovapaata opiskellakseen tutkinnon, joka ei liity millään tavoin nykyiseen vakityöhön.
Onneksi on kiintiöt nuorille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko olla vaikka opettajaksi, kääntäjäksi tai tulkiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni on ihan oikein että juuri lukion tai ammattikoulun päättäneillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan mahdollisimman pian ilman ylimääräisiä pitkiä välivuosia joita voi kertyä lukion jälkeen montakin. Mitä yhteiskunta siinä sitten voittaa? Tämän takia ensikertalaiskiintiöt ovat ihan hyvä juttu. Halutaan varmistaa että mahdollisimman moni valmistuu johonkin ammattiin. Jos minkään näköistä ensikertalaiskiintiötä ei olisi, kaikki paikat veisi nämä alanvaihtajat. Sekö olisi sitten jotenkin parempi? Kun nuoret joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa tai ammattia jäävät niiden jalkoihin joilla jo tutkinto on mutta eivät vain halua enää tehdä alansa töitä? Mielestäni on huolestuttavaa että viime keväänä valmistui noin 40 000 ylioppilasta, ja vain noin 7000 heistä pääsi opiskelemaan suoraan. Lopuilla edessä välivuosi tai useampikin.
Onko toi luku muuttunut eli oliko ennen sisäänpääsy muka vielä vaikeampaa ennen kiintiöitä? Olen itse 2000-luvun alun ylioppilaita ja silloin kaikki mun tutuista pääsi kaikki halukkaat korkeakouluihin suoraan lukiosta ilman välivuosia, osa toki muualle kuin ykkösvaihtoehtoonsa mutta silti.
Nykyisin on myös hyvä mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi avoimen AMK:n polkuopintojen kautta. Itse jäin yhteishaussa varasijoille, mutta pääsin opiskelemaan sos.ja terveysalalle avoimen väylän kautta. (Minulla on eri alan AMK-tutkinto ja vielä YAMK jo suoritettuna). Halusin vaihtaa alaa huonojen ja epävarmojen työmahdollisuuksien takia, jatkuvasti oli YT-neuvottelut päällä ja lopulta jäin työttömäksi. Suoritin avoimessa sos.ja terveysalan perusopinnot ja sitten pääsin tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylähaun kautta. Kolme kertaa olin tätä ennen hakenut yhteishaussa..
Nykyinen systeemi on todella huono. Kiintiöt tulisi ehdottomasti poistaa ja palata pääsykokeisiin, joihin olisi ennakkomateriaali saatavilla hyvissä ajoin.
Mihin ammattiin henkilö ajatteli valmistuvansa lukemalla ranskaa?