Sivut

Kommentit (412)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta eikös pidä olla myös mahdollisuus vaihtaa alaa? Aina ei 19-vuotiaana tiedä, mitä oikeasti haluaa tehdä työkseen eikä aina silloin ole realistisia käsityksiä eri ammateista. Miten kävisi vanhemmille jo tutkinnon omaaville hakijoille, jos opiskelijat valittaisiin suoraan yo-arvosanojen perusteella? Kävisivätkö vanhat arvosanat (esim. 10 vuotta vanhat)?

Pakkohan ne kiintiöt on olla, kun nykyään lähdetään jopa 50 v. iässä lukemeen yliopistotutkintoa, vaikka ollaan töissä. Sitten valmistutaan siinä iässä ettei töitä uudella tutkinolla saa mutta oli kivaa opiskella. Ihan käsittämätöntä opetusresurssien tuhlausta.

Siis oikeasti olet huolissasi 50-vuotiaista, jotka työn ohella opiskelevat yliopistotutkinnon? Kuinkahan paljon näitä on verrattuna nuoriin, jotka valitsevat "väärän" alan ja 1-2 vuoden päästä aikovat hakea muualle?

ohis

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Allekirjoitan kansalaisaloitteen heti, jos sellainen tehdään. Olen alanvaihtoa haaveileva, mutta nämä kiintiöt tekevät asian niin vaikeaksi ettei melkein kannata edes yrittää. Ja yo-todistus mulla on sellainen että sillä pääsisin suoraan todistusvalinnassa. Paitsi että todistuksen voi tässä tilanteessa käyttää vaikka vessapaperina. Valintakokiintiö ainut mahdollisuus ja niitä paikkoja on tarjolla joku max 5%. Ihan sairas systeemi.

Vierailija

Itsekin voisin allekirjoittaa kansalaisaloitteen, vaikken ole varma, että onko siitä mitään hyötyä.

Miten voi olla reilua, että jollain pienellä hakukohteella, jossa on esim. 30 aloituspaikkaa, 24 menee ensikertalaisille? Ja ne kuusi on vielä jaettu erikseen ei-ensikertalaisille yo/amishakijoille, joten tuollaisilla aloilla ensikertalaisuuskiintiöiden epäreiluus korostuu. Käytännössä voin tavoitella todistusvalinnassa tai amk-kokeella ehkä 2-3 paikkaa.

Vierailija

Joku kirjoitti täällä, että viisikymppiset huvikseen opiskelevat hakijat ovat ongelma. En usko tällaiseen ilmiöön, ja lisäksi esim. 50-vuotiaaksi yhteiskunnan tuilla elänyt henkilö on korkeakoulutettua ja verorahoja maksanutta samanikäistä paremmassa asemassa opiskelijavalinnoissa kiitos ensikertalaiskiintiö. Sitä paitsi, ihmisen pitää voida parantaa asemaansa kykyjensä puitteissa eikä aktiivisuudesta esim. aiemman korkeakoulututkinnon muodossa saisi rankaista.

Vierailija

Täytyy hankkia kyky jälleensyntymiseen, muuta vaihtoehtoa tässä nykysysteemissä ei meille toiskertalaisille anneta. Ja kun tehtyä ei voi saada tekemättömäksi, miten olinkin niin typerä ja käytin ensikertalaisuuteni! Ei ihme, että mt-ongelmat lisääntyy, kun meitä kiusataan näillä kiintiöillä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni on ihan oikein että juuri lukion tai ammattikoulun päättäneillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan mahdollisimman pian ilman ylimääräisiä pitkiä välivuosia joita voi kertyä lukion jälkeen montakin. Mitä yhteiskunta siinä sitten voittaa? Tämän takia ensikertalaiskiintiöt ovat ihan hyvä juttu. Halutaan varmistaa että mahdollisimman moni valmistuu johonkin ammattiin. Jos minkään näköistä ensikertalaiskiintiötä ei olisi, kaikki paikat veisi nämä alanvaihtajat. Sekö olisi sitten jotenkin parempi? Kun nuoret joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa tai ammattia jäävät niiden jalkoihin joilla jo tutkinto on mutta eivät vain halua enää tehdä alansa töitä? Mielestäni on huolestuttavaa että viime keväänä valmistui noin 40 000 ylioppilasta, ja vain noin 7000 heistä pääsi opiskelemaan suoraan. Lopuilla edessä välivuosi tai useampikin.

Onko toi luku muuttunut eli oliko ennen sisäänpääsy muka vielä vaikeampaa ennen kiintiöitä? Olen itse 2000-luvun alun ylioppilaita ja silloin kaikki mun tutuista pääsi kaikki halukkaat korkeakouluihin suoraan lukiosta ilman välivuosia, osa toki muualle kuin ykkösvaihtoehtoonsa mutta silti.


Luin DI:ksi 80-luvulla, eikä vuosikurssillani ollut vanhoja opiskelijoita. Osa kävi armeijan ennen opintoja ja osa ensimmäisen vuoden jälkeen, ikävaihtelut kurssilaisissa 1-2 vuotta.

Luin DI:ksi 1990-2000 luvun vaihteessa. Oli paljon vanhojakin opiskelijoita.

Lisäksi oli afrikkalaisten ryhmiä. (ehkä jotain kehitysapua?)

Vierailija

Ennen vanhaan välivuodet käytettiin opiskelemalla sitä ei-kiinnostavinta alaa.

Osa ei koskaan päässyt sinne, minun ehalusi, mutta oli tutkinto valmiina kakkosalasta ja siitä meni töihin.

Nyt nuoria syrjäytyy, kun eivät uskalla otta opiskelupaikkaa kuin ykköstoiveestaan.

Tämä lienee rikkaiden juoni saada älykästä halpatyövoimaa purilaismestoihin ym. Nuorista, jotka tavoittelevat unelmiensa opiskelupaikkaa.

yksijokanäki

Ensikertalaiskiintiö ihan naurettava. katsokaa millä pistemäärällä Saloonkin on sisälle päässyt!!!! Ja samalla toiskertalainen suuremmalla pistemäärällä dropataan pihalle, vaikka halua olisi opiskeluun ja kapasiteettia.

Itse näin tämän, kun meinasin vaihtaa opsikelupaikkakuntaa, mutta mielummin tosiaan olen opinlajossa, kossa vaaditaankin jotain opiskelijalta.

Vierailija

Harmittaa niin paljon, että otin lopulta paperit ulos kandista. Tämä ala, josta suoritin kandin, oli kakkosvaihtoehto ja otin sen vastaan, kun olin jo yhden välivuoden viettänyt ja niin nuorena se tuntui ihan ikuisuudelta, kun kaikki kaveritkin olivat jo aloittaneet opiskelut. Aloitin v. 2013, eli juuri ennen kuin tuli vielä se sääntö, että vastaanotettu paikkakin vie ensikertalaisuuden.

Heti aloitettuani opinnot tajusin, että tämä ei ole oma juttu, mutta kaikki olivat sitä mieltä että "ei opiskelusta haittaakaan ole". Heh. Lopulta kanditutkinnon suorittaminen kesti paperilla lähes 6 v, kun aloin lykkäämään valmistumista ensikertalaisuuden menettämisen pelossa opiskellen viimeisinä vuosina vain muutaman kurssin suoritustahtia. Lopulta oli pakko ottaa ne paperit ulos, kun en olisi enää saanut uutta opinto-oikeuden jatkoa, minkä ymmärrän kyllä hyvin. Ja opinto-oikeus siis tulee olla voimassa, jotta voi valmistua. Tämä koulutus siis sellainen, jossa maisteriohjelmaan haetaan erikseen eli kandilla ei suoraan saa maisteriin opinto-oikeutta.

Eihän tässä aikailussakaan ollut mitään järkeä ja olen siinä tuhlannut kaikkien aikaa ja rahaa. Sinä keväänä, kun lopulta valmistuin, olin lukenut ihan täysillä unelma-alani pääsykokeisiin ja ajattelin pääseväni sisään. Keväällä tuli muutama muuttuja ja en päässytkään kouluun ja ensikertalaisuus oli seuraavia hakuja ajatellen jo mennyt. Nyt kouluun pääseminen tuntuu aika haastavalta. Ja minulla on kuitenkin koulutuksena "vain" kandi, joten en ole edes hakukelpoinen kaikkiin työpaikkoihin, jos nyt nykyisestä paikasta vaikka loppuisivat työt.

Vierailija

Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.

Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.

Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.

Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.

Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?

Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.

Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Harmittaa niin paljon, että otin lopulta paperit ulos kandista. Tämä ala, josta suoritin kandin, oli kakkosvaihtoehto ja otin sen vastaan, kun olin jo yhden välivuoden viettänyt ja niin nuorena se tuntui ihan ikuisuudelta, kun kaikki kaveritkin olivat jo aloittaneet opiskelut. Aloitin v. 2013, eli juuri ennen kuin tuli vielä se sääntö, että vastaanotettu paikkakin vie ensikertalaisuuden.

Heti aloitettuani opinnot tajusin, että tämä ei ole oma juttu, mutta kaikki olivat sitä mieltä että "ei opiskelusta haittaakaan ole". Heh. Lopulta kanditutkinnon suorittaminen kesti paperilla lähes 6 v, kun aloin lykkäämään valmistumista ensikertalaisuuden menettämisen pelossa opiskellen viimeisinä vuosina vain muutaman kurssin suoritustahtia. Lopulta oli pakko ottaa ne paperit ulos, kun en olisi enää saanut uutta opinto-oikeuden jatkoa, minkä ymmärrän kyllä hyvin. Ja opinto-oikeus siis tulee olla voimassa, jotta voi valmistua. Tämä koulutus siis sellainen, jossa maisteriohjelmaan haetaan erikseen eli kandilla ei suoraan saa maisteriin opinto-oikeutta.

Eihän tässä aikailussakaan ollut mitään järkeä ja olen siinä tuhlannut kaikkien aikaa ja rahaa. Sinä keväänä, kun lopulta valmistuin, olin lukenut ihan täysillä unelma-alani pääsykokeisiin ja ajattelin pääseväni sisään. Keväällä tuli muutama muuttuja ja en päässytkään kouluun ja ensikertalaisuus oli seuraavia hakuja ajatellen jo mennyt. Nyt kouluun pääseminen tuntuu aika haastavalta. Ja minulla on kuitenkin koulutuksena "vain" kandi, joten en ole edes hakukelpoinen kaikkiin työpaikkoihin, jos nyt nykyisestä paikasta vaikka loppuisivat työt.

Koen että uudistuksen tullessa kävi jonkinlainen "huijaus" (tahaton tai tahallinen), kun siitä puhuttiin monta vuotta, että ne kiintiöt eivät tule heikentämään merkittävästi ei-ensikertalaisten opiskelupaikan saamista. Kun sitten todellisuudessa joissain paikoissa kaikki ei-ensikertalaiset hakijat kilpailevat ihan muutamasta paikasta. Itsekin uskalsin aikoinaan suorittaa tutkinnon loppuun, vaikka kiintiöistä jo puhuttiinkin, kun ajattelin että vaikutus ei kuitenkaan tulisi näin suuri olemaan. Ja koronakevään hakumuutokset ja kiintiöiden pienentämiset vielä siihen päälle. Omakin haaveala olisi sellainen, jota tuo aikaisempi tutkinto tukee ja koen sillä tavalla olevani ihan varteenotettava hakija, vaikka en nyt tullutkaan lukiosta suoraan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa kiintiöissä olisi jotain järkeä, jos se ensikertalaisuus säilyisi edes siihen asti, että on tutkinto suoritettuna. Tällaisenaan se ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Niin että yhteiskunnan. Eli meidän veronmaksajien varoilla pitäisi saada kokeilla useita eri opintoja vieden paikat näissä kokeilussa niiltä, jotka tosiaan haluaisi ko alaa opiskella? Samalla tuhlaten resursseja turhasta opetuksesta.

Kylläpä tässä ketjussa on ääliöiden kokoontumisajot. Muutos on tehty juuri siksi että tietyt alat ovat toimineet ponnahduslautana muihin opintoihin ja ihmiset ovat opintonsa niissä jättäneet kesken ihan alkuvaiheessa.

Eikö kukaan teistä idiooteista ole kuullut sisäisestä siirrosta? Kun sinulla on se opiskelupaikka voit hakea opinto-oikeuden siirtoa tai hakea kandivaiheen päätteeksi maisteri vaiheeseen muualle. Ei tarvitse vinkua yhteishaun kanssa ollenkaan.

Jos et tiedä onko ala oikea, voit kokeilla opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Omalla kustannuksellaan. Myös alanvaihtoon avoimen opinnot mahdollistaa.

Täällä näyttää olevan oikea "asiantuntija" taas paikalla, huoh. Sisäinen siirto? Oletko tosissasi? Mille alalle enää edes pääsee sisäisellä siirrolla? No ei paljon millekään. Lisäksi eikö sisäinen siirto sitten olisi myös juuri sitä "ponnahduslaudan" käyttämistä, mitä juuri tuossa kritisoit?

Myöskään avoimessa ei pysty kaikkia aloja opiskelemaan, varsinkaan sillä tasolla, jotta voisi päätellä onko työ mahdollisesti sopivaa. Avoimen väylä on myöskin hyvin suppea, vaikka kovasti sen laajentamista väläyteltiin, kun tämä kiintiöuudistus ajettiin läpi. Eipä vain ole laajentamista näkynyt. Esimerkiksi lääkiksen opinnot avoimessa ovat sellaisia, että niitä ei edes hyväksilueta tutkintoon, jos lääkikseen pääsisi. Ja avoimen väyläähän sielläkään ei ole ollenkaan.

Omasta mielestäni paras tapa valita opiskelijat olisi valintakokeella ilman kiintiöitä. Jos jotain alaa käytetään ponnahduslautana, niin he voivat vapaasti laittaa valintakoemateriaaliksi esimerkiksi jonkun erillisen teoksen, eivätkä käyttäisi vain lukiokurssien oppimäärää. Tällöin kouluun pääsisivät vain ne, jotka oikeasti haluaisivat päästä siihen kouluun ja jaksaisivat lukea sen materiaalin. Silloin varmasti hakumäärät laskisivat samalla, mutta minkäs sille voi, jos ala on itsessään sellainen, että ei kiinnosta monia.


Sisäisessä siirrossa et ole viemässä paikkaa joltain toiselta sillä asia päätetään erillään yhteishausta ja valintakiintiöistä. Yleensä siirto on mahdollinen pääaineen vaihdon suhteen toisilleen läheisillä aloilla. Tietenkään historian lukija ei voi tulla siirretyksi lääkikseen. Hauskaa että otit juuri lääkiksen esimerkiksi. Sinnehän ensikertalaiskiintiö on pienimmästä päästä . Taisi olla vain 60%. On ihan hyvä ettei juuri lääkikseen kävellä tuosta vaan mielijohteesta sillä se koulutus on kallista verrattuna moniin muihin aloihin.

Minusta on pelkästään hyvä, että ensikertalaiskiintiöt helpottavat ja nopeuttavat tuoreiden ylioppilaiden opiskelupaikan saamista. Turhat välivuodet jää pois. Alanvaihtajat jo ovat ainakin yhden opiskelupaikan saaneet. Miksi heille pitäisi kustantaa niitä useampia?Jokaisen vaan pitää suunnitella asiansa tarkemmin. Onhan monilla aloilla mahdollisuus myös hakea pelkkään maisteri/DI vaiheeseen kandin tai amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa niin paljon, että otin lopulta paperit ulos kandista. Tämä ala, josta suoritin kandin, oli kakkosvaihtoehto ja otin sen vastaan, kun olin jo yhden välivuoden viettänyt ja niin nuorena se tuntui ihan ikuisuudelta, kun kaikki kaveritkin olivat jo aloittaneet opiskelut. Aloitin v. 2013, eli juuri ennen kuin tuli vielä se sääntö, että vastaanotettu paikkakin vie ensikertalaisuuden.

Heti aloitettuani opinnot tajusin, että tämä ei ole oma juttu, mutta kaikki olivat sitä mieltä että "ei opiskelusta haittaakaan ole". Heh. Lopulta kanditutkinnon suorittaminen kesti paperilla lähes 6 v, kun aloin lykkäämään valmistumista ensikertalaisuuden menettämisen pelossa opiskellen viimeisinä vuosina vain muutaman kurssin suoritustahtia. Lopulta oli pakko ottaa ne paperit ulos, kun en olisi enää saanut uutta opinto-oikeuden jatkoa, minkä ymmärrän kyllä hyvin. Ja opinto-oikeus siis tulee olla voimassa, jotta voi valmistua. Tämä koulutus siis sellainen, jossa maisteriohjelmaan haetaan erikseen eli kandilla ei suoraan saa maisteriin opinto-oikeutta.

Eihän tässä aikailussakaan ollut mitään järkeä ja olen siinä tuhlannut kaikkien aikaa ja rahaa. Sinä keväänä, kun lopulta valmistuin, olin lukenut ihan täysillä unelma-alani pääsykokeisiin ja ajattelin pääseväni sisään. Keväällä tuli muutama muuttuja ja en päässytkään kouluun ja ensikertalaisuus oli seuraavia hakuja ajatellen jo mennyt. Nyt kouluun pääseminen tuntuu aika haastavalta. Ja minulla on kuitenkin koulutuksena "vain" kandi, joten en ole edes hakukelpoinen kaikkiin työpaikkoihin, jos nyt nykyisestä paikasta vaikka loppuisivat työt.

Koen että uudistuksen tullessa kävi jonkinlainen "huijaus" (tahaton tai tahallinen), kun siitä puhuttiin monta vuotta, että ne kiintiöt eivät tule heikentämään merkittävästi ei-ensikertalaisten opiskelupaikan saamista. Kun sitten todellisuudessa joissain paikoissa kaikki ei-ensikertalaiset hakijat kilpailevat ihan muutamasta paikasta. Itsekin uskalsin aikoinaan suorittaa tutkinnon loppuun, vaikka kiintiöistä jo puhuttiinkin, kun ajattelin että vaikutus ei kuitenkaan tulisi näin suuri olemaan. Ja koronakevään hakumuutokset ja kiintiöiden pienentämiset vielä siihen päälle. Omakin haaveala olisi sellainen, jota tuo aikaisempi tutkinto tukee ja koen sillä tavalla olevani ihan varteenotettava hakija, vaikka en nyt tullutkaan lukiosta suoraan.


Kun sinulla se tutkinto jo on, kuulut osastoon täydennyskoulutus. Ei ole pakko saada useaa eri tutkintoa vaan täydentää sitä ensimmäistä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla