Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spieluhr kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spieluhr kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spieluhr kirjoitti:

Täysin oikein että on kiintiöt. Loppuu näiden ikuisuusopiskelijoiden ja tutkintohaalioiden valtion varoilla elely ja opiskelu. Mielummin se koulupaikka sellaiselle jolla ei sitä tutkintoa ole, kun sellaiselle jolla on 2 tutkintoa ja työvuosia pyöreät nolla. Turhaa rutinaa.

Olet jälleen yksi näistä, joka ei ole perehtynyt aiheeseen. Ensikertalaisuus menee jo silloin, kun vastaanottaa paikan. Jos keskeyttää opinnot esim. Kun ei sovellukaan alalle, ei saa ensikertalaisuutta takaisin. Silloinhan ollaan ilman tutkintoa ja uuden koulupaikan hankkiminen on vaikeutunut älyttömästi. Ja entäs nykyiselle alalleen työkyvyttömät? Työkyvyttömyyseläkkeelle vaan, kun ei pääse hankkimaan uutta koulutusta? Tosi järkevää. Not.

No sen verran pitäis olla älliä, kun ensikertalaisuuden tietää olevan olemassa, miettii tarkkaan minne hakee. Ihan oma moka jos juoksee pää kolmantena jalkana "vaan johonkin, ihan sama", sen sijaan, että asiaa vaivautuisi ajattelemaan enemmän. Yhtäkkiset sairaudet yms asia erikseen, nämä pitäisi olla sitten tapauskohtaisia.

Väität, että nuori jonka aivot on vielä kehittymässä ja jolla ei ole työkokemusta tietää kouluun mennessään täysin soveltuvuutensa ja kaiken oleellisen tulevasta työympäristöstään? Ei se niin mene ja vääristä valinnoista ei tulisi sakottaa. On sitä ennenkin saanut vaihdella alaa kesken yliopistonkin ja vielä helposti, jos eka ala ei tuntunutkaan sopivalta.

Kukaan ei pakota hakemaan samantien kun lukiosta/amiksesta pääsee. Töihin vaikka välissä jos ei ole varma mitä haluaa, joten kyllä, turhaa rutinaa.

Voi kuule kyllä se on suuri painostus monilla vanhempien, suvun, kavereiden ja etenkin työkkörin taholta hakea heti kouluun. Ja mitähän töitä lukiosta valmistuneet voivat tehdä? Siivoojan töitä? Vai voiko niitäkään, kun ei ole laitoshuoltajan koulutusta? Ei nykyään töitä saa kovinkaan helposti ilman ammattia.

Lukiosta pääsee helposti siivoamaan tai kauppaan töihin.

Lukiosta saa hyvän yleissivistyksen ja hyvän pohjan yliopisto-opintoihin.

Pitäisi tehdä kansalaisaloite kiintiöiden poistosta. Tänä vuonna kiintiöt meni älyttömyyksiin ja ollut todella epäoikeudenmukaiken hakukäytäntö ensikertalaisuuden menettäneille.

Up

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Jos niitä kiintiöitä ei olisi, niin nykyään suoraan lukiosta opiskelemaan pääsy olisi mahdotonta. On paljon työssä olevia alanvaihtajia ja ihmisiä, jotka harrastavat opiskelua. Noin 50 v. tuttavat opiskelevat toista tutkintoaan, valmustuesaan ovat noin 55 v. Työelämää jäljellä noin 10 v. En käsitä, en.

Asenne on se, ettei vienyt kenenkään opiskelupaikkaa, koska reilustihan tässä kisattiin 🙄

Mutta kaikilla toiskertalaisilla ei edes ole ammattia vaan on keskeytynyt! Voi olla vaikka työkyvytön ammattiinsa. Tässä ei lääkärintodistuksetkaan auta, jos ensikertalaisuus mennyt. Mielestäni kohtuutonta.

!

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

Itse pääsin sisään vuonna 2014, siis samana vuonna kun tuli nämä ensikertalaisuussäädökset. Se oli virhe. Ala ei soveltunut omille vahvuuksille, joten lopetin.

Nyt edelleen olen ilman opiskelupaikkaa. Pari kertaa olen ollut varasijalla kahteen eri tutkintoon. Mikäli olisin ollut ensikertalainen, olisin päässyt sisään.

Kaipa yhteiskunta tässä jotenkin säästää?

Vierailija kirjoitti:

Mutta kaikilla toiskertalaisilla ei edes ole ammattia vaan on keskeytynyt! Voi olla vaikka työkyvytön ammattiinsa. Tässä ei lääkärintodistuksetkaan auta, jos ensikertalaisuus mennyt. Mielestäni kohtuutonta.

Silloin pitäisi ensi sijassa suorittaa loppuun ne keskeytyneet opinnot ja vaikka sivuaineopinnoilla luoda uutta koulutus- ja urapolkua, jos on työkyvytön. Mutta esim. mielenterveyshäiriöt eivät oikein tähän sovi, koska ei ne mielenterveyshäiriöt parane alaa vaihtamalla. Eri asia sitten, jos on vaikka käsi amputoitu ja pitäisi työskennellä hammaslääkärinä.

Vierailija kirjoitti:

Jos niitä kiintiöitä ei olisi, niin nykyään suoraan lukiosta opiskelemaan pääsy olisi mahdotonta. On paljon työssä olevia alanvaihtajia ja ihmisiä, jotka harrastavat opiskelua. Noin 50 v. tuttavat opiskelevat toista tutkintoaan, valmustuesaan ovat noin 55 v. Työelämää jäljellä noin 10 v. En käsitä, en.

Asenne on se, ettei vienyt kenenkään opiskelupaikkaa, koska reilustihan tässä kisattiin 🙄

Mihin arviosi pohjautuu? Ennen ei ollut kiintiöitä ja halutuimmillakin aloilla oli tuoreita ylioppilaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

En usko tähän ilman jonkinlaista lähdettä. Nythän nimenomaan suurin osa uusista korkeakouluopiskelijoista on nimenomaan ensikertalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Itse pääsin sisään vuonna 2014, siis samana vuonna kun tuli nämä ensikertalaisuussäädökset. Se oli virhe. Ala ei soveltunut omille vahvuuksille, joten lopetin.

Nyt edelleen olen ilman opiskelupaikkaa. Pari kertaa olen ollut varasijalla kahteen eri tutkintoon. Mikäli olisin ollut ensikertalainen, olisin päässyt sisään.

Kaipa yhteiskunta tässä jotenkin säästää?

No mikset voi suorittaa sitä aloittamaasi tutkintoa loppuun? Opiskelet rinnalla sellaista sivuainetta, joka sopii vahvuuksillesi ja sitä kautta lähdet rakentamaan uraasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

Niinpä. Monet myös tajuavat opintojen alettua, ettei se ollutkaan oma ala ja haluavat vaihtaa. Itsekin vaihdoin AMKsta yliopistoon kolmantena opiskeluvuotena. Tällöin ensikertalaiskiintiö on menetetty ns "turhaan", kun ekasta opiskelupaikasta ei tee tutkintoa loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niitä kiintiöitä ei olisi, niin nykyään suoraan lukiosta opiskelemaan pääsy olisi mahdotonta. On paljon työssä olevia alanvaihtajia ja ihmisiä, jotka harrastavat opiskelua. Noin 50 v. tuttavat opiskelevat toista tutkintoaan, valmustuesaan ovat noin 55 v. Työelämää jäljellä noin 10 v. En käsitä, en.

Asenne on se, ettei vienyt kenenkään opiskelupaikkaa, koska reilustihan tässä kisattiin 🙄

Mihin arviosi pohjautuu? Ennen ei ollut kiintiöitä ja halutuimmillakin aloilla oli tuoreita ylioppilaita

Olen itse valmistunut 90-luvulla, vuosikurssini opiskelijat olivat lähes samanikäisiä. Ei silloin ollut opiskelun harrastajia tai 50 v. opisjelijoita, nyt tuntuu olevan ihan trendikästä opiskella useampi tutkinto, vaikka eläkeikä jo häämöttää.

Koko pääsykoe pois. Kuten ennen vanhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

En usko tähän ilman jonkinlaista lähdettä. Nythän nimenomaan suurin osa uusista korkeakouluopiskelijoista on nimenomaan ensikertalaisia.

Yksi haastateltu laudaturrohmu ainaki sanoi tekevänsä näin ja valinta on helppo ymmärtää. Tietysti paikat täyttyvät varsinkin yliopistoissa, mutta en usko, että välivuosia on aiemmin jääty viettämään näin hyvillä papereilla. Lisäksi jos ykkösvalinta jää muutaman todistuspisteen päähän, niin miksi valita kakkosvaihtoehto, kun voi jäädä välivuodelle korottamaan yo-arvosanoja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niitä kiintiöitä ei olisi, niin nykyään suoraan lukiosta opiskelemaan pääsy olisi mahdotonta. On paljon työssä olevia alanvaihtajia ja ihmisiä, jotka harrastavat opiskelua. Noin 50 v. tuttavat opiskelevat toista tutkintoaan, valmustuesaan ovat noin 55 v. Työelämää jäljellä noin 10 v. En käsitä, en.

Asenne on se, ettei vienyt kenenkään opiskelupaikkaa, koska reilustihan tässä kisattiin 🙄

Mihin arviosi pohjautuu? Ennen ei ollut kiintiöitä ja halutuimmillakin aloilla oli tuoreita ylioppilaita

Olen itse valmistunut 90-luvulla, vuosikurssini opiskelijat olivat lähes samanikäisiä. Ei silloin ollut opiskelun harrastajia tai 50 v. opisjelijoita, nyt tuntuu olevan ihan trendikästä opiskella useampi tutkinto, vaikka eläkeikä jo häämöttää.

Enemmän tuo kertoo koventuneesta kilpailusta ja työpaikkojen vähyydestä. Jollain tavalla pitää pystyä erottumaan muista hakijoista ja lisäopinnot ovat yksi keino.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

En usko tähän ilman jonkinlaista lähdettä. Nythän nimenomaan suurin osa uusista korkeakouluopiskelijoista on nimenomaan ensikertalaisia.

Yksi haastateltu laudaturrohmu ainaki sanoi tekevänsä näin ja valinta on helppo ymmärtää. Tietysti paikat täyttyvät varsinkin yliopistoissa, mutta en usko, että välivuosia on aiemmin jääty viettämään näin hyvillä papereilla. Lisäksi jos ykkösvalinta jää muutaman todistuspisteen päähän, niin miksi valita kakkosvaihtoehto, kun voi jäädä välivuodelle korottamaan yo-arvosanoja? 

Eli perustat väitteesi yhteen ihmiseen. Tietysti on aina välivuosien viettäjiä, mutta uskon, että loppujen lopuksi niitä tulee vähemmän tai vietetään lyhyempiä välivuosijaksoja tällä nykyisellä menetelmällä. Nythän suurin osa opiskelijoista on ensikertalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidä poistaa. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa useampi korkeakoulututkinto yhdelle ihmiselle? Ihmettelen sitä entistä uimaria Hanna-Mari Seppälää. Hänellä on jo kaksi (!) korkeakoulututkintoa ja vielä pitäisi päästä lääkäriksi opiskelemaan. Mikäs siinä, kun on varakas liikemies aviomiehenä, niin voi kuluttaa aikaansa pääsykokeisiin lukemalla. Mutta ei todellakaan tällaisille mitään lisämahdollisuuksia päästä sisään poistamalla ensikertalaisuuskiintiö. Lisäksi on tärkeää, että ylioppilaat pääsevät mahdollisimman pian jatkamaan opintojaan korkea-asteella, että ei tule turhia välivuosia.

Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastuttaa opintojen alkamista, koska nuoret aikuiset jäävät viettämään välivuosia, koska eivät halua turhaan menettää ensikertalaisuutta. Tästä tulee paljon isompi lasku kuin yksittäisistä useamman tutkinnon suorittajista

En usko tähän ilman jonkinlaista lähdettä. Nythän nimenomaan suurin osa uusista korkeakouluopiskelijoista on nimenomaan ensikertalaisia.

Yksi haastateltu laudaturrohmu ainaki sanoi tekevänsä näin ja valinta on helppo ymmärtää. Tietysti paikat täyttyvät varsinkin yliopistoissa, mutta en usko, että välivuosia on aiemmin jääty viettämään näin hyvillä papereilla. Lisäksi jos ykkösvalinta jää muutaman todistuspisteen päähän, niin miksi valita kakkosvaihtoehto, kun voi jäädä välivuodelle korottamaan yo-arvosanoja? 

Eli perustat väitteesi yhteen ihmiseen. Tietysti on aina välivuosien viettäjiä, mutta uskon, että loppujen lopuksi niitä tulee vähemmän tai vietetään lyhyempiä välivuosijaksoja tällä nykyisellä menetelmällä. Nythän suurin osa opiskelijoista on ensikertalaisia.

Perustan arvioni rationaaliseen toimintaan. Kuvitellaan huippuopiskelija, joka pääsee suurinpiirtein kaikkiin mahdollisiin opiskelupaikkoihin. Hänellä on kaksi vaihtoehtoa:

1) Mennä sinne mikä tuntuu kiinnostavalta. Jos opiskelupaikka ei kiinnostakaa, hän "menettää" hyvät yo-paperit

2) Pitää välivuosi tai kaksi ja pohtia mikä voisi kiinnostaa eniten. Samalla voi käydä avoimen yliopiston kursseilla haistelemassa minkälaista kyseisen alan opiskelu on.

Miksi kukaan valitsisi vaihtoehtoa 1, jos on yhtään epävarma valinnastaan?