Millainen on ihminen jolla on vaikea luonne? Ihmissuhteissa hankala siis.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi varmaan olla aivan toisenlainen lähipiirilleen kuin ulkopuolisille.

Luonnehäiriöinen käyttäytyy ihan samalla tavalla vieraita ja tuttuja kohtaan.

Ensimmäinen pitkäaikainen poikaystäväni oli hankala, minkä takia avoliitto kesto vain 2 vuotta, yhteensä suhteessa oltiin 4 vuotta.

Hän oli itsekeskeinen. Aina vain mielessä mitä hän halusi. Ihan alkaen asumispaikasta, ja minusta tuntui joskus, että meillä eli 2 ihmistä, joista vain toisen mielipide oli tärkeä. Ajan myötä minä opin, että antaa hänen tehdä kaikki päätökset, niin kuitenkin hän jossain vaiheessa pyörtää päätöksensä. Vaikkapa jos hän ol ollut hyvä mieltä, että Opel on hyvä käytetty auto, antaa hänen hankkia sen, eikä väitä vastaan, niin muutaman kuukauden päästä hän myy sen romun.

Toinen hankaluus oli mielialan vaihtelu. Jos aamulla oltiin sovittu, että mennään iltapäivällä joen rantaan kävelylle tai metsälenkille, niin kyllähän mieli oli muuttunut siihen iltapäivään mennessä. Kerran muistan kun valmistin evääksi täytettyjä lettuja, oli kuohuviinikin jäähtymässä, niin kun hän tuli kotiin, alkoi pelata pleikkaa ja oli hiljaa. 

Minulle vaikein ihminen on määräilijä  ja semmoinen henkilö, joka pyrkii kontrolloimaan. 

Sekaantuu toisten asioihin, jotka eivät hänelle kuulu ja usein luulee tietävänsä niistä. 

Tämän lisäksi koen vaikeaksi myös ilkeät ja pahantahtoiset ihmiset. Nämä usein ovat kateellisia ihmisiä. 

Sellaiset luonnehäiriöiset piikettelijät myöskin. . etsivät muista aina vikoja, arvostelevat, ovat ylemmyydentuntoisia. 

Luonne häiriöinen on kuin iso lapsi joka ei osaa sanoa mikä on vialla, siksi hän protestoi kaikkea ja kaikkia itkupotkuraivari - periaatteella.

Eniten pataan tulee tietysti puolisolle, kiitosta et saa ikinä mutta haukut saat aina ja niitä riittää...yleensä niihin tottuu koska ovat niin tavallisia...

Naurettavinta on se että hän luulee itse olevansa aina virheetön mutta toinen ei hänen mielestään osaa juuri  mitään, määrätynlainen ylimielisyys ja ilkeys puolisoa kohtaan on yleistä ja tavallista. Jos huomautat luonnehäriöiselle hänen virheestään, hän "yllättäen" raivostuu...Nimim.kokemusta on..

Kohtelee lapsia eriarvoisesti. Perusteena onko vaikka samat kiinnostuksenkohteet kuin vaikealla aikuisella. Tai onko lapsen vanhemmat henkilön inhokkilistalla (ovat vaikka pistäneet rajoja)

Hankala henkilö on aina Persu, uskovainen tai savolainen.

Minulla on ystävätär (vähän vanhempi naishenkilö), jolla sellainen ikävä piirre, että hän nälvii koko ajan teen sitten asiat miten tahansa tai olen mitään tekemättä.  Olen ajatellut ottaa häneen välimatkaa, mutta toisaalta olisi hyvä tölväistä hänelle jotain hänen käytöksestään silläkin uhalla, että välit katkeaa koska minun jälkeeni hän saattaa ottaa uuden kohteen jota nälviä.

Hankala kenelle? 

Minun paras ystäväni on hankala monille. Sosiaalisissa tilanteissa vieraampien kanssa hän on hyvin hiljainen, vastaa parilla sanalla, eikä kysy mitään. 

Hänellä on sellainen lähtökohtainen oletus että ihmiset ovat ilkeitä ja haluavat pahaa hänelle. Näin ollen hän loukkaantuu todella herkästi ja muuttuu vieläkin puhumattomammaksi ja satunnaisesti ilkeäksi. Usein ihmettelen jälkeenpäin, miten hän voi ymmärtää ihmiset niin pieleen.

Minuun hyväntahtoisuuteeni hän on oppinut luottamaan, on avoin ja seurallinen, eikä loukkaannu minulle. Mutta voin kuvitella, että hän on esim töissä tosi vaikea. 

On kokemusta.

kontrollifriikki on aika hankala, kun ei kontroloi vaan itseään vaan pyrkii jatkuvasti kontroloimaan myös ympäristöään ja muita ihmisiä, eikä osaa joustaa.

ihmiset jotka kommunikoivat epäsuorasti, olettaen asioita ja pitäen mykkäkoulua ym. Raskasta.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta.

kontrollifriikki on aika hankala, kun ei kontroloi vaan itseään vaan pyrkii jatkuvasti kontroloimaan myös ympäristöään ja muita ihmisiä, eikä osaa joustaa.

ihmiset jotka kommunikoivat epäsuorasti, olettaen asioita ja pitäen mykkäkoulua ym. Raskasta.

Kuvasit täydellisesti skorpioni horoskooppimerkin.

Lisään vielä kostonhimon ja mustasukkaisuuden.

Huhhuh, nämä ihmiset tuskin edes osaavat hakeutua terapiaan 

Pahimpia on ne, jotka käyttää virka-asemaansa väärin. Ovat esim. juristeja. Keksivät omia typeriä sääntöjä, ja hyökkää sua vastaan. Käyttää psykologista uhkailua, "mä olen juristi ja tiedän paremmin, sun täytyy nöyrtyä". Erittäin tyhmät ihmiset, jotka ovat todella voimakasmielisiä. Se on myös tosi suuri ongelma. Ihmiset, jotka ei tajua mitään. Mikään maailman rautalanka ei riitä vääntämään asiaa kaaliin. 

Aivopestyt ihmiset myös tosi vaikeita. Uskovat jotain juttua kuin kirveen silmään, jos joku on saanut aivopestyä. Ei ajattele omilla aivoilla mitään, vaan kaikki ajatukset on apinoitu muualta, ymmärtämättä niitä. Imiset, jotka vaatii mahdottomia,mutta ei katso omia mokia. Ovat täysin sokeita omille virheilleen. Väittelijät ovat syvältä. Väittely on vihaa. Se voittaa, joka vihaa enemmän. Toimivassa kanssakäynnissä ei ole väittelyä. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa kilpaileva ihminen.

Itse en halua kilpailla millään materiaaleilla, lomien pituudella, helpommalla arjella jne.

Mut joku kokee kaiken jonain ihme kilpailuna.

Onko teillä lähipiirissä ihminen jonka kanssa tulee tunne, et olet kilpailussa vaikka et itse halua et myöskään ole?

Kyllä, on ollut. Ja on vieläkin muutama. Kaikki on kilpailua, Yksi sanoi jopa suoraan, että kun sinua ei voi voittaa. Herrajestas, en edes kilpaile millään elämän osa-alueella. Tämmöisten kilpailijoiden kanssa ei voi olla minkäänlaista tervettä ja normaalia vuorovaikutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle vaikein ihminen on määräilijä  ja semmoinen henkilö, joka pyrkii kontrolloimaan. 

Sekaantuu toisten asioihin, jotka eivät hänelle kuulu ja usein luulee tietävänsä niistä. 

Tämän lisäksi koen vaikeaksi myös ilkeät ja pahantahtoiset ihmiset. Nämä usein ovat kateellisia ihmisiä. 

Sellaiset luonnehäiriöiset piikettelijät myöskin. . etsivät muista aina vikoja, arvostelevat, ovat ylemmyydentuntoisia. 

Minulla samanlaiset ajatukset. 

Vierailija kirjoitti:

Hankala kenelle? 

Minun paras ystäväni on hankala monille. Sosiaalisissa tilanteissa vieraampien kanssa hän on hyvin hiljainen, vastaa parilla sanalla, eikä kysy mitään. 

Hänellä on sellainen lähtökohtainen oletus että ihmiset ovat ilkeitä ja haluavat pahaa hänelle. Näin ollen hän loukkaantuu todella herkästi ja muuttuu vieläkin puhumattomammaksi ja satunnaisesti ilkeäksi. Usein ihmettelen jälkeenpäin, miten hän voi ymmärtää ihmiset niin pieleen.

Minuun hyväntahtoisuuteeni hän on oppinut luottamaan, on avoin ja seurallinen, eikä loukkaannu minulle. Mutta voin kuvitella, että hän on esim töissä tosi vaikea. 

Voisiko olla koulukiusattu? Itse olen ja minun on erittäin vaikea luottaa siihen, että kukaan haluaisi jutella minun kanssani saati että siitä seuraisi ystävyys. Hänen pitää olla todella spesiaali. Ja töissä ahdistun juuri siitä, jos ovat päällepäsmäreitä. Haluan myös itse näyttää oman osaamiseni ilman että lytätään.

Ja minulla on pari hyvää, rakasta ystävää. Kiitos heistä.

Hankalia ihmisiä on tosi monenlaisia.

- Itsekeskeinen minäminäminä, jolla on vain oikeuksia ilman velvollisuuksia. Jonka kanssa kaikki menee hyvin kunhan ympärillä tanssitaan hänen pillinsä mukaan. 

- Kaksinaamainen, edessä mielistelevä ja selän takana jatkuvasti muita haukkuva ja mustamaalaava käärme. Saa ihmiset toisiaan vastaan kertomalla "luottamuksella" asioita, mitä muut ovat tehneet/sanoneet. Jos ei riittävästi juoruiltavaa löydy, värittää ja sepittää. Ensivaikutelma mukava.

- Kaikkia mielistelevä ja nöyristelevä, mielipiteetön lapanen. Ei osaa vastata kysymyksiin, ei ideoida tai ehdottaa. "Kaikki käy, päätä sinä." Luulee vilpittömästi olevansa helppoa ja joustavaa seuraa. Käy kuitenkin raskaaksi vetää perässä, kun kaikki vastuu päätöksistä on muilla.

- Vitsiniekka, joka piiloutuu kaikessa huumorin taakse. Jolta ei saa suoraa vastausta mihinkään, vaan kaikki kommunikointi on vitsiä, läppää ja ei niin vakavaa hei. Huumori saattaa myös olla jatkuvaa naljailua ja muiden lyttäämistä. Itsestään ei kuitenkaan vastaavaa huulenheittoa siedä, vaan on heti niskavillat pystyssä valmiina hyökkäämään takaisin. Usein sillai huumorilla, räkäisesti naureskellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa kilpaileva ihminen.

Itse en halua kilpailla millään materiaaleilla, lomien pituudella, helpommalla arjella jne.

Mut joku kokee kaiken jonain ihme kilpailuna.

Onko teillä lähipiirissä ihminen jonka kanssa tulee tunne, et olet kilpailussa vaikka et itse halua et myöskään ole?

Kyllä, on ollut. Ja on vieläkin muutama. Kaikki on kilpailua, Yksi sanoi jopa suoraan, että kun sinua ei voi voittaa. Herrajestas, en edes kilpaile millään elämän osa-alueella. Tämmöisten kilpailijoiden kanssa ei voi olla minkäänlaista tervettä ja normaalia vuorovaikutusta. 

Mulla on myös ollut. Henkilö ilmoitti ihan pokkana kolmannelle henkilölle (puhujaan itseensä ja minuun viitaten): "me kilpaillaan!"

Kyse oli harrastuksesta, minkä itse koin puhtaasti sellaiseksi, että siinä nyt vain on kiva kehittyä jokaisen suuntaansa. Ei mitään kilpailua omalta puoleltani, ellei sitä klassista itsensä kanssa kilvoittelua ja sitäkin ylirennosti. Toiminnan luonne vielä sattuu olemaan sellaista, että milloin joku toinen onnistuu, siitä on hyötyä/iloa muillekin. Ja sitten joku kokee Kilpailevansa ja kehtaa toisten puolesta sanoa "me", kun ei toisen kokemusta asiasta voi tietää.

Joskus koen kyllä muutenkin vähän hankaliksi ihmiset, jotka mieltävät tietävänsä toisten tunteet ja ajatukset koskaan niitä kuulematta, ja kehtaavat esittää ne ulkomaailmalle "totuuksina", mikä samalla kertaa luo valheellisen mielikuvan läheisestäkin ihmissuhteesta, mitä ei ole koskaan kuitenkaan ollut.

Muutoin samoilla linjoilla monen kirjoittajan kanssa, että vallanhaluiset, kontrolloivat, ylimieliset muiden ihmisyyden Sivuuttajat ovat hankalimmasta päästä ihmisiä.

Epävakaa ja itsekäs käytös. Puhutaan suu vaahdossa omista ongelmista, jotka yleensä ratkaistavissa aika helpostikin, kunhan vaan ottaa itseään niskasta kiinni. Kun erehdyt mainitsemaan kerrankin jotain omasta elämästäsi, missä tarvitsisit ystävän tukea, sivuutetaan se täysin. Olen juuri hankkiutumassa tällaisesta pitkäaikaisesta ystävästä eroon. Ei vaan jaksa enää. Hankkikoot itselleen toisen likasangon. Jotkut ihmiset muuttuvat huonompaan suuntaan ajan kanssa. 

Toinen hankaluus oli mielialan vaihtelu. Jos aamulla oltiin sovittu, että mennään iltapäivällä joen rantaan kävelylle tai metsälenkille, niin kyllähän mieli oli muuttunut siihen iltapäivään mennessä.  

Adhd-exäni. Samaan liittyi se, ettei muutoksista kuitenkaan puhuttu, vaan ne olisi kyllä pitänyt minunkin tajuta. Minä olin edelleen lähdössä kuten oli sovittu, niin lähdön hetkellä tulikin sata syytä miksei nyt enää olla tietenkään menossa. Että olinpa tyhmä kun en sitä ollut aiemmin tajunnut. Toinen vaihtoehto oli radiohiljaisuus, ja ne selitykset vasta jälkeenpäin. Lopputuloksena kuitenkin, että olinpa minä tyhmä kun en tajunnut tilanteen muuttuneen.

Hankalia ihmisiä on monenlaisia. Yleensä yhdistävä tekijä on se, ettei ymmärretä tai suostuta ymmärtämään mikä omassa käytöksessä on väärin eikä varmastikaan tehdä mitään sen eteen, että kehityttäisiin ihmisenä