Lue keskustelun säännöt.
Olen jäämässä keväällä äitiyslomalle, enkä osaa päättä mitä "teen" esikoiselle.
26.02.2017 |
Meille syntyy toukokuun lopussa vauva, eskikoinen on silloin 2v8kk. Hän on ollut päiväkodissa silloin yli vuoden ja jää sieltä 2-3 kuukaudeksi kesälomalle, kun vauva syntyy. Nyt en osaa päättää, irtisanonko pk-paikan kokonaan, vai jatkaisiko lapsi osa-aikaisena siellä syksyllä. Hän täyttää syksyllä siis 3v ja jotain kaverijuttuja ehkä jo silloin kaipailisi. Päiväkodissa olisi tietty ne tutut lapset ja aikuiset. Kerhomahdollisuuksiakin (joissa lapsi ilman vanhempaa) täällä on, niissä sitten vain se alun tutustumisvaihe uusiin ihmisiin olisi rankka, kun lapsi on vähän ujo ja muutoksista järkkyvä. Yksi vaihtoehto olisi tietty käydä aktiivisesti perhekerhoissa jne. joissa minä olisin koko ajan läsnä, niin ei sitten niin haittaisi ne vieraat ihmiset. Mitähän sitä tekisi?
Kommentit (42)
3v tarvitsee virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja, pidä vaan tarhapaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hylkää se jonnekin juna-asemalle.
Asutaan 6 min kävelymatkan päässä juna-asemasta, lapsi varmaan osais kävellä sieltä takas kotiin :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
3v tarvitsee virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja, pidä vaan tarhapaikka.
Tarha EI OLE KERHO. Vie lastasi ulos ja vaikka muskariin.
Itse tunnet lapsesi parhaiten.
Meillä lapset tasan 2 v ikäerolla, enkä tosiaankaan edes harkinnut esikoisen hoitoa kuopuksen synnyttyä, hän olisi varmaan traumatisoitunut lopuksi ikäänsä.
Nyt kuopus on kolme, enkä vieläkään uskoisi päiväkodin lapsiryhmän olevan hänelle yhtä tärkeä kuin vanhempien seura. Mutta joku toinen voi kaivata tuossa iässä jo oikeasti leikkikaveria.
Ääh. Varsin jos pn ujo, pidä kotona! Käykää yhdessä kerhossa ja jos samassa paikassa lapselle omia kerhoja myös sinne. Hanki itse lähialueen äideistä seuraa itselle ja lapselle. Lapsi nauttii kotona vietetystä ajasta.
Mulla oli tosi ujo esikoinen. Kävi 3v->2krt/vko kerhossa ja vielä perhekerhossa 1krt/vko. Sitten treffailtiin lähialueen lapsia kerta viikkoon. Käytiin kaupassa, siivottiin ulkoiltiin, elettiin kivaa pikkuelämää. Meni puolipäiväisesti esikouluun ja esikouluvuoden jouluna aloitti kokopäiväisenä. Siitä sitten kouluun. Olis saanut pikkuhiljaa kerättyä rohkeutta ja sai kasvaa rauhassa. Nyt on reipas, iloinen ja tosi rohkea nelosluokkalainen.
Ei me pikkulapset ihan mahdottomasti tarvitse kaveriseurassa ja anna pikkuhiljaa mahdollisuus kerätä rohkeutta ja itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on muita mahdollisuuksia älä hylkää lastasi tarhaan :(
Tuskin on sille hyväksi joutua osaksi sitä suurta laumaa ilman aikuisen huomiota samalla kun äiti antaa kaiken sen vauvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ottamassa silloin 2,5v lapseni kotiin. Kerhopaikkaa aattelin hakea ja perhekerhoissa käydä.
Minä pidin kotona, kävimme sitten perhekerhoissa ja puistossa muiden mammojen ja lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irti sano hoitopaikka. Todennäköisesti tarhassa syksyllä uusia lapsia ryhmässä, uusia tätejä, yms. Hän on vielä pieni. Aivan mahtavan hedelmällistä aikaa luoda sisaruussuhde ja symbioosi kotona. Kuulostaa siltä, että äitinä sinä tarvitset tarhapaikkaa enemmän kuin lapsesi.
Vie kerhoon tms. Jossa sosiaalisia suhteita voi harjoitella. Niitä harjoitellaan myös kotona äidin ja vauvan kanssa!
Lisäksi voit pyytää, miettiä valmiiksi suunnitelman lapsen vahti kerran viikossa jotta sinä jaksat.
Sama tilanne ja samat pohdinnat. Eniten tähän vaikutti se, että 3 v menisi isojen ryhmään jossa siis 24 lasta. Täällä on tarjolla avoimen päiväkodin kerhoja joissa lapsi on ilman aikuista parina päivänä viikossa 2-3 tuntia, sitten srk kerho samoilla tuntimäärillä. Päädyin itse kerhoiluun päiväkodin sijaan (2 päivää viikossa). Tod. näk. kerho jossa vähemmän lapsia on myös vähemmän flunssaa kun kerhoilevien lasten vanhempien ei ole pakko viedä sairaita lapsia hoitoon kuiten päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä syksyllä 3-v täyttävälle lapselle kerho paikkaa syksyksi. Meilläkin vauva syntyy keväällä, mutta erona on, että lapsi on ollut tähän asti kotihoidossa. 2-3 vuotias on vielä pieni ja, jos kerhoon meneminen olisi syksyllä vaikeaa niin ei sitten menisi. Lisäksi käy 2-3 harrastuksessa kuten muskarissa ja jumpassa. Ainoa syy minusta pitää päiväkotipaikka olisi, jos aiot palata töihin heti vanhempainvapaan jälkeen (lapsella hyvä pitää paikka samana).
No et vie lasta päiväkotiin vaan sosiaalisuuden hoitaa kerhot. Päiväkoti on ensisijaisesi sitä varten, että ihmiset voivat käydä töissä ja sinähän et käy töissä vaan olet kotona vauvan kanssa. Luulisi, että pärjäisit kahden lapsen kanssa kun päiväkodin aikuisetkin pärjää jopa 8 lapsen kanssa per aikuinen. Alatte käydä kerhoissa tai avoimessa päiväkodissa sen esikoisen kanssa. Sitten joskus jos tulee tarve päiväkodille kun menet töihin niin silloin voit koittaa samaan päikkyyn jossa oli vauvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäiset ei vielä leiki yhdessä, korkeintaan vieretysten.
Pahimmillaan päiväkoti ei pysty tarjoamaan lapselle sosiaalisia kontakteja, koska (varsinkin pienten ryhmissä) meno voi olla hyvin villiä ja lapset joilla on matalampi temperamentti, saattavat ahdistua tilanteesta. Tällöin hän ei saa rauhassa tutustua normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaan ahdistuu ja vetäytyy hiljaa tilanteista.
Sitten, kun sulla on uusi rääpäle, voi vanhan laittaa kierratykseen. Kysy naapureilta, jos vaikka heille kelpaisi.
Päiväkotipaikkaan pois ja lapsi kotiin.Kerhotoimintaa lisäksi jos jotain kodin lisäksi tarvitsee.Päiväkodista toisi lisäksi kaikki mahdolliset taudit teille kotiin.
Pidä esikoinen kotihoidossa. Voitte tehdä arjestanne oman näköisen ja lastentahtisen. Sisarussuhde tulee läheiseksi ja alun hankaluuden jälkeen löydätte toimivan rytmin.
Päiväkodit ovat levottomia paikkoja, joissa mennään ryhmän ehdoilla. Toki niissä oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa, mutta oppii sitä kotonakin ja kerhoissa.
Omat lapseni ovat syntyneet vajaan kahden vuoden ikäerolla ja olivat kaksi vuotta kotihoidossa. Esikoinen kävi kerhossa, kyläiltiin paljon tuttujen lapsiperheiden luona päivisin ja oltiin leikkipuistoissa. Hyvin meni ja lapset ovat läheisiä keslenään. Nyt jo koululaisia.
Olen aina vähän ihmetellyt miten joku viitsii viedä toisen lapsensa hoitoon, kun on toisen kanssa kotona. Väkisinkin vaikuttaa oudolla tavalla perheen dynamiikkaan.
Vanhempikin lapsi on ansainnut kiireettömän lomansa poissa hoidosta. Siellä on rasittavaa. Älä vie turhaan hoitoon.
Hylkää se jonnekin juna-asemalle.