Miksi korkeampi koulutus on juuri "korkeampi"
Tuolla sanavalinnalla se luokkayhteiskunta tehdään.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi?
A: hömpänpömppä kandin tai maisterin paperit, jostain alasta joka ei työllistä
B: ylioppilastutkinnon lisäksi 3 ammattitutkintoa
A on korkeakoulututkinto, B ei ole.
Sitäkö tässä kysyttiin, pässi!
Vaikka henkilöllä olisi 5 ammattitutkintoa, hänen koulutustasonsa on silti alempi kuin maisterin.
Ei voi olla korkeampi ellei ole vertailua. Korkeampi kuin se-ja-se. Korkeakoulu toki voi olla.
Itse arvostan enemmän käytännön taitoja, kuten käsityöläismestareita. Mutta ei haittaa korkeakoulutuksen kutsumista siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen on tehnyt joku katkera amis joka haluaisi kutsua omaa lähihoitaja koulutustaan korkeakoulutukseksi.
En haluaisi, en ole amis, en ole lähihoitaja.
Oletko vähän yksinkertainen? Juurihan kyseenalaistin koko korkeakoulutus -sanan käytön. "Idiootti."Tunteisiiin :DDD Sellainen vaikutelma syntyi, että "kyseenalaistit korkeakoulutus -sanan käytön" koska olet katkera siitä että muilla on sellaiseksi kutsuttava koulutus ja sinulla ei. Simple. Myös muut viestisi antavat olettaa näin. Hyvää iltaa sulle :)
Muilla? Luuletko että Suomessa on yksi jolla ei ole korkeakoulututkintoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen on tehnyt joku katkera amis joka haluaisi kutsua omaa lähihoitaja koulutustaan korkeakoulutukseksi.
En haluaisi, en ole amis, en ole lähihoitaja.
Oletko vähän yksinkertainen? Juurihan kyseenalaistin koko korkeakoulutus -sanan käytön. "Idiootti."Tunteisiiin :DDD Sellainen vaikutelma syntyi, että "kyseenalaistit korkeakoulutus -sanan käytön" koska olet katkera siitä että muilla on sellaiseksi kutsuttava koulutus ja sinulla ei. Simple. Myös muut viestisi antavat olettaa näin. Hyvää iltaa sulle :)
Sinulla itselläsi on jotain patoutumia kun sinulla on tarve luulla että olen "katkera amis". Mitkä asiat antavat olettaa että olen katkera? Huhhuh. :)
Yliopistossa on korkeakoulu opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen on tehnyt joku katkera amis joka haluaisi kutsua omaa lähihoitaja koulutustaan korkeakoulutukseksi.
En haluaisi, en ole amis, en ole lähihoitaja.
Oletko vähän yksinkertainen? Juurihan kyseenalaistin koko korkeakoulutus -sanan käytön. "Idiootti."Tunteisiiin :DDD Sellainen vaikutelma syntyi, että "kyseenalaistit korkeakoulutus -sanan käytön" koska olet katkera siitä että muilla on sellaiseksi kutsuttava koulutus ja sinulla ei. Simple. Myös muut viestisi antavat olettaa näin. Hyvää iltaa sulle :)
Sinulla itselläsi on jotain patoutumia kun sinulla on tarve luulla että olen "katkera amis". Mitkä asiat antavat olettaa että olen katkera? Huhhuh. :)
Kirjoituksesi.
T. Eri
Enemmän koulun penkkiä hommannut voi katsella vähemmän koulua käynyttä halveksuen alaviistoon. Ikään kuin korkeammalta. Siitä termi on syntynyt.
Niin väsynyttä tämä korkeakoulutettujen dissaaminen.
Yliopistoista valmistuu mm. juristeja, lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, luokan- ja aineenopettajia, eri alojen tutkijoita, arkkitehtejä, matemaatikkoja, tilastotieteilijöitä, puheterapeutteja. Lista on loputon. Jos ei näe näiden koulutuksien arvoa ja tarpeellisuutta, on kyllä harvinaisen tyhmä. Mutta ei, esiin nostetaan joku "hömppä- humanisti".
Sitä paitsi kyllä vaikka folkloristeja tai kirkkolatinistejakin "tarvitaan". Ei samoissa määrin kuin vaikka lääkäreitä tai opettajia tietenkään, mutta tiedolla ja tieteellä on itseisarvo jo sinänsä.
Plus ammattikouluissa on myös hömppä-aloja, joilla työllistyminen on kehnoa. Vai miten uskotte vaikka medianomien tai artesaanien työllistyvän noin kokonaisuudessaan?
Tietyssä mielessä näissä on ihan järkeä. Korkeakoulut ovat koulutusasteiden korkein sarka. Niissä perehdytään asioihin eniten ja tehdään korkealentoisia juttuja noin niin kuin maallikon silmin. ;)
Luokkajaosta en kuitenkaan tiedä. Se syntyy lähinnä ihmisten pikkumaisuudesta, ja siitä, että rikkailla on varaa rahoittaa tenaviensa koulut, sekä resursseja seurata näiden koulumenestystä. Omaa äitiäni ei kouluni pahemmin kiinnostanut, ja kaikki tapahtui vaikeimman kautta, mutta enää puuttuu vain tohtorin arvo.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi?
A: hömpänpömppä kandin tai maisterin paperit, jostain alasta joka ei työllistä
B: ylioppilastutkinnon lisäksi 3 ammattitutkintoa
A on opiskellut yhden turhan tutkinnon, B ainakin kolme turhaa tutkintoa.
A on saanut sentään akateemisen sivistyksen, joten pitäisin sitä suotavampana vaihtoehtona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen on tehnyt joku katkera amis joka haluaisi kutsua omaa lähihoitaja koulutustaan korkeakoulutukseksi.
En haluaisi, en ole amis, en ole lähihoitaja.
Oletko vähän yksinkertainen? Juurihan kyseenalaistin koko korkeakoulutus -sanan käytön. "Idiootti."Tunteisiiin :DDD Sellainen vaikutelma syntyi, että "kyseenalaistit korkeakoulutus -sanan käytön" koska olet katkera siitä että muilla on sellaiseksi kutsuttava koulutus ja sinulla ei. Simple. Myös muut viestisi antavat olettaa näin. Hyvää iltaa sulle :)
Sinulla itselläsi on jotain patoutumia kun sinulla on tarve luulla että olen "katkera amis". Mitkä asiat antavat olettaa että olen katkera? Huhhuh. :)
Kirjoituksesi.
T. Eri
Niin mikä siinä?
Kiinnostais tietää ku mä en oo katkera amis
T. Sama ap
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi?
A: hömpänpömppä kandin tai maisterin paperit, jostain alasta joka ei työllistä
B: ylioppilastutkinnon lisäksi 3 ammattitutkintoa
Se jolla työllistyt. Miksi niitä ammattitutkintoja pitää olla 3?
Varmaan peruja ajalta, jolloin koulutuksen elementtejä ikään kuin pinottiin toinen toisensa päälle, ja on puhuttu tiedon portaista. Vieläkin puhutaan pohjakoulutuksesta. Kyllähän se niin on käytännössä, että koulutusta kerätään aiemman tiedon päälle. Nykyään koulutus vaan on niin sekava ja monihaarainen asia, että siellä voi liikkua verkkomaisesti.
Luokkavihaa on aika lailla turha lietsoa koulutuksen perusteella, kun kaikilla on siihen pääsy. Luokkayhteiskunnan rakenteet tulevat enemmän rahan kertymisestä ja kertymättömyydestä. Tuloverotus pitää huolen siitä, että millään koulutuksella, jolla saat vain palkkatuloa, ei rikastu. Näin koulutuksella ei voi vain työtä tekemällä nousta varakkaampaan luokkaan. Pääomaverotus pidetään alhaisena, turvaamassa omistavan luokan edut ja luokkayhteiskunta.
Se on nääs korkeempi kun se ei ole matalempi. Järkihän ton jo sanoo.