HS: Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Köyhät ne vaatteilla koreilee!

Ja se pitää paikkansa! On sitten tutkimuksessa mitä vaan.

Ja jotkut mamut pitävät useasti kalliit merkkivaatteet päällä, onko se sitten koreilua vai luokka-asemansa paljastusta tai ties mitä.

Omat nettotulot n. 3700€/kk, mutta en silti käy vaatekaupassa kuin erittäin harvakseltaan. Ja silloinkin ostan aina logottomia vaatteita. Viimeksi löysin arkitalvitakin, joka oli omaan makuuni vähän turhan kallis (700€), mutta se oli laadukkaan oloinen ja ennenkaikkea siinä ei ollut yhtäkään ulospäin näkyvää logoa tai tunnistetta, joten ostin sen. Sillä mennään todennäköisesti monta talvea.

Kaikenmaailman Canada Gooset yms. on jotenkin epätoivoisen näköisiä yrityksiä esittää varakasta. Itse en siis ole rikas, mutta silti enemmän hyväntahtoisesti säälittää merkkien esiintuominen. Itseään hakevilla teineillä sen ymmärtää joten kuten, kun halutaan esittää aikuista.

Perus aluspaidat ostan aina alesta halvinta valkoista ja mustaa, mitä löytyy. Samoin sukat ja yksiväriset alushousut. Naurettavaa maksaa 50€ kalsareista tai yksivärisestä t-paidasta. Se on vain tyhmää. Ennemmin niilläkin rahoilla osakkeita salkkuun ja parempaa turvapuskuria ja mahdollista varakkuutta tavoittelemaan.

Hölmöä, jokainen ammattihuijari tietää että ensin pitää olla uskottavan näköinen, eli vaatteet ja ulkonäkö on tärkein hankinta vaikka taskussa olisi pelkkiä velkakirjoja. Uskottavalla ulkonäöllä voi sitten vedättää niitä jotka oikeasti luulevat että vaatetus ja ulkonäkö kertoo jotain menestyksestä.

Aika voimakas yleistys. Tietenkin pitkäaikainen köyhyys näkyy vaatetuksessa. Mutta jos katselee IT-ammattilaisia tai kävelee yliopiston käytäviä (ei taloustieteen tai oikiksen) niin missään ei nää niin paljon kauhtuneita farkkuja ja lättäänkäveltyjä sandaaleja/tennareita. Itsekin ostan puolet vaatteistani marketeista, toisen puolen merkkiliikkeistä, bruttopalkkani on 7 t e/kk. Eniten vaatteisiin satsaa luokkanousijat ja hyvin materialistiset ihmiset.

Minä olen ihminen, joka ei kuulu kunnolla mihinkään luokkaan. Yksin tuloni ovat pienituloisen ihmisen: 1180€ kuussa työkyvyttömyyseläkettä. Olen myös kouluja käymätön ja lapsia on kolme. Näillä mittapuilla kuulun paarialuokkaan, siihen puoleen yhteiskuntaa joka ei ole tärkeä eikä tuota mitään. 

Toisaalta, opiskelen parhaillaan. Olen osa puoluetoimintaa paikallisella taholla. Olen Punaisen Ristin jäsen, mukana ystävätoiminnassa ja käyn luovuttamassa verta säännöllisesti. Lahjoitan omia ja lasten vaatteita, vuodevaatteita ja astioita joka vuosi jonnekin paikallistasolla. Olen mukana vanhempaintoimikunnassa ja pidän koulutusta tärkeänä. En siksi, että sillä saisi enemmän tuloja vaan siksi, että henkinen pääoma on jotain jota ihmiseltä ei voida ottaa pois. 

Mieheni on keskituloisen ylärajoilla, perheensä tavallinen keskituloinen perhe. Oma perheeni on jotain niin käsittämätöntä sotkua ja ongelmaa, etten halua sitä edes anonyymina avata. Itse seikkailen kahden maailman välissä tuntematta kumpaakaan täysin, kuulumatta kumpaakaan ihan kokonaan. 

Usein mietin, mitä ulkomuotoni kertoo minusta. Olisi mielenkiintoista tietää. En itse katsele muita ihan noin tarkasti kuin artikkelissa lainattu kirjoittaja kertoo, mutta kiinnitän moneen asiaan huomioita ihmisen ulkoisessa muodossa. Usein olen kyllä erehtynyt. 

Varakkaan kyllä tunnistaa, mutta äly ja viisaus tulee esille vasta kun enemmän on tekemisissä. Minua henkinen puoli kiinnostaa paljon varallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhät ne vaatteilla koreilee!

Ja se pitää paikkansa! On sitten tutkimuksessa mitä vaan.

Ja jotkut mamut pitävät useasti kalliit merkkivaatteet päällä, onko se sitten koreilua vai luokka-asemansa paljastusta tai ties mitä.

Mamu ei ole synonyymi köyhälle, eikä pakolainen tai turvapaikanhakija. 

Pukeudun kuin nalle!

Ostan kaikki perheemme vaatteet Halpa-Hallista. Huomasin muuten, että yhtä sieltä ostamaani paitaa oli myynnissä myös Halosella, siis ihan täsmälleen sama vaate. Hinta oli 20 euroa korkeampi.

t. opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahatonta väkeä joilla aina siistit ja puhtaat vaatteet,

ei salailla köyhyyttä, eletään vain kuten on aina totuttu.

Kumma että monet tuijottavat mitä koruja on ja minkälaiset kengät, näistä ei voida päätellä varakkuutta.

Kengät paljastaa paljon ihmisestä. Varsinkin miesten kohdalla. Kun etsitte miestä elämäänne katsokaa myös kenkiä . Onko siistit, huolletut ja nahkakengät kiillotetut. Silloin kun oli napakymppi telkussa, moni nainen halusi nähdä miehiltä kengät, koska ne kertovat paljon kantajastaan.

Haha kun tapasin mieheni, nii eipä ollu kivat kengät. Onneksi sitten pyynnöstäni luopui niistä ja toiset olikin tosi kivat.

Vierailija kirjoitti:

Omat nettotulot n. 3700€/kk, mutta en silti käy vaatekaupassa kuin erittäin harvakseltaan. Ja silloinkin ostan aina logottomia vaatteita. Viimeksi löysin arkitalvitakin, joka oli omaan makuuni vähän turhan kallis (700€), mutta se oli laadukkaan oloinen ja ennenkaikkea siinä ei ollut yhtäkään ulospäin näkyvää logoa tai tunnistetta, joten ostin sen. Sillä mennään todennäköisesti monta talvea.

Kaikenmaailman Canada Gooset yms. on jotenkin epätoivoisen näköisiä yrityksiä esittää varakasta. Itse en siis ole rikas, mutta silti enemmän hyväntahtoisesti säälittää merkkien esiintuominen. Itseään hakevilla teineillä sen ymmärtää joten kuten, kun halutaan esittää aikuista.

Perus aluspaidat ostan aina alesta halvinta valkoista ja mustaa, mitä löytyy. Samoin sukat ja yksiväriset alushousut. Naurettavaa maksaa 50€ kalsareista tai yksivärisestä t-paidasta. Se on vain tyhmää. Ennemmin niilläkin rahoilla osakkeita salkkuun ja parempaa turvapuskuria ja mahdollista varakkuutta tavoittelemaan.

  

Mulla on jo viidettä talvea käytössä isäukolta saatu talvinahkatakki. Sain sen hyvin vähän käytettynä koska se kuulemma ahdisti elintasomahan kohdalta.

Ei taida olla edes enää tämän talven muotia, nyt mua varmaan luullaan köyhäksi kun nousen ulos uudenkarheasta autostani.

Minä, minä, minä, minä....

Vierailija kirjoitti:

Köyhänkään ei tarvitse pukeutua johonkin rikkinäisen verkkapukuun koska nykyään esim zarasta saa kivannäköisiä vaatteita halvalla. Jos elämä sen sijaan on muutamasta eurosta kiinni niin kirpputorilla on ihan uusiakin vaatteita muutamalla eurolla. Köyhyys on todella paljon myös valintakysymys. Joko rahaa ei ole ruokaan koska se menee viinaan tai sitten käytetään surkeita vaatteita koska rahat laitetaan johonkin luomuruokaan tai luontaishoitoihin -- näin ainakin omassa tuttavapiirissä!

Minä käyn töissä mutta vuokran ym kulujen jälkeen vaatteisiin ei käytännössä jää rahaa. Ostan uusia vaatteita n 2 krt vuodessa ja silloinkin useimmiten on kyse uusista alushousuista tai sukista hajonneiden tilalle. Huvikseni en osta vaatteita koskaan, en mitään muutakaan. Laskujen jälkeen tälle kuukaudelle jäi rahaa 340€. Olen hyvässä ammatissa ja erotun muista ammattikuntani jäsenistä juurikin siinä, että pukeudun todella huonosti / epäsiististi.

Ostin pitkään vaatteita H&M:ltä ja Zarasta rikkimenneiden tilalle. Minulla on aina yhden housut, joita käytän joka päivä. Zaran housut ovat kestäneet keskimäärin 2-3kk kunnes ratkeavat / repeävät jostakin kohdasta. Puserot nyhjääntyvät ja kulahtavat. Koko vaatetus huutaa rahan puutetta. Lisäksi on käytössä yksi paitapusero ja yksi villapaita. Molemmissa on reiät jo, paitapusero harmaa (oli valkoinen), villapaita oli musta, se on harmaantunut myös. Työhaastattelussa olisin todellisissa ongelmissa, koska nykyiset farkkuni ovat siniset. Mihinkään jakkupukuun minulla ei ole varaa (olisi ammattini normivaatetus). Olen aina samoissa vaatteissa. Aina. Jos jotakin hajoaa niin pahasti ettei sitä voi korjata, joudun ostamaan uutta.

Todella halvat vaatteet eivät kestä ja näyttävät halvoilta. Kyllä omassa ammattikunnassani on hyvin homogeeninen, siisti pukeutumistapa. Silkkipaita / paitapusero, neule tms. H&m:n neuleen erottaa kyllä laadukkaasta aivan vaivatta. Ne eivät laskeudu vaan ovat täysin muodottomia pusseja.

Työhaastattelussa kerran jopa haastattelija mainitsi jotakin paidastani (joka oli h&m:ltä). Nuhjaantunut ulkomuoto ei anna vakuuttavaa kuvaa ihmisestä jos hän poikkeaa viiteryhmästään. Lisäksi kukaan tuskin nauttii siitä, että pitää joka päivä samoja, reikäisiä vaatteita. Jatkuva Zaran ostaminen käy kalliiksi vaatteiden rikkoonnuttua säännöllisesti.

Takkiesimerkki huvittaa: en edes muista kuinka vanha takkini on. Yli 5-vuotias, täyte pursuilee saumoista ulos. En edes kuvittele että pystyisin ostamaan uutta takkia, en tiedä koska seuraavan kerran. Takki on väärän kokoinenkin mutta ei voi mitään. Kun laihduin, kaikki vaatteet roikkuivat päällä koska en pystynyt hankkimaan oikeaa kokoa. Jotenkin tilanne masensi ja olen lihonut vähän takaisin.

Vaatteet ovat Suomessa aivan älyttömän kalliita.

Rikkain tuntemani ihminen pukeutuu käytännössä aina samanlaisiin vaatteisiin. Vaatekaapissa on vain yhdenlaisia paitoja parissa eri värissä kymmenittäin, housujen kanssa sama juttu. Lenkkareissa aina sama malli, joskus käytössä olleet kuluu niin puhki, että varvas vähän kurkistaa... mutta sitten kaapista voi vetää käyttöön tuliterät samanlaiset. 

Kysyin tästä joskus häneltä, ja hän kertoi, että haluaa mimimoida vaateasioiden miettimiseen käytetyn ajan. Helpottaa arkea, kun ei tarvitse tuumailla mitä päälleen laittaa, eli hänellä on sama, käytössä hyväksi todettu setti siis päällä melkeinpä joka päivä. Virallisempiin tilaisuuksiin on sitten teetetty puku, mutta muuten töissä pukeutuu rennosti trikoopaidat ja farkkumaiset housut -henkeen. 

40-vuotias mieshenkilö kyseessä. 

Huutonaurua koko ketjun läpi! Joo, pukeutukaa te vaan roskasäkkiin ja sotkekaa vaikka vähän rapaa vielä tukkaankin niin olette tooooosi tiedostavia ja ecgkoloogisia.

Ei jeesus mitä käänteistä turhamaisuutta... "minä olen vaatimattomin ja tiedostavin", "eipäs kun minä, sillä minun housuni ovat vaarivainaan peruja, toinen lahjekin jo puuttuu mutta koska olen kurjempi ja vaatimattomampi kuin sinä niin olen parempi".

Ja sitten sama jengi vielä ihmettelee miksi ei saa töitä.

Aiemmin nuorenpana uskalsin pukeutua omannäköisesti ja halvalla vain maalla liikkuessani, mökillä siis. 

Nykyään yhä enemmän olen tuulipukutyyppisesti pukeutunut. 

Ensi kerran Lontoossa käytyäni tajusin, että ihmiset pukeutuvat siellä rennosti, eikä mitää pakkoa viimeiseen huutoon muotiin ole. 

Olkaamme oma itsemme ! Älkää tekään menkö mainostajien retkuun ja ostako jatkuvasti uusia vaatteita. 

Mieluummin kuljen röntsävaatteissa kunnes löydän taas -70% alesta vaatteita. 

Ostamalla ajattomia vaatteita voit pitää talvitakkia 10 vuotta ! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhänkään ei tarvitse pukeutua johonkin rikkinäisen verkkapukuun koska nykyään esim zarasta saa kivannäköisiä vaatteita halvalla. Jos elämä sen sijaan on muutamasta eurosta kiinni niin kirpputorilla on ihan uusiakin vaatteita muutamalla eurolla. Köyhyys on todella paljon myös valintakysymys. Joko rahaa ei ole ruokaan koska se menee viinaan tai sitten käytetään surkeita vaatteita koska rahat laitetaan johonkin luomuruokaan tai luontaishoitoihin -- näin ainakin omassa tuttavapiirissä!

Minä käyn töissä mutta vuokran ym kulujen jälkeen vaatteisiin ei käytännössä jää rahaa. Ostan uusia vaatteita n 2 krt vuodessa ja silloinkin useimmiten on kyse uusista alushousuista tai sukista hajonneiden tilalle. Huvikseni en osta vaatteita koskaan, en mitään muutakaan. Laskujen jälkeen tälle kuukaudelle jäi rahaa 340€. Olen hyvässä ammatissa ja erotun muista ammattikuntani jäsenistä juurikin siinä, että pukeudun todella huonosti / epäsiististi.

Ostin pitkään vaatteita H&M:ltä ja Zarasta rikkimenneiden tilalle. Minulla on aina yhden housut, joita käytän joka päivä. Zaran housut ovat kestäneet keskimäärin 2-3kk kunnes ratkeavat / repeävät jostakin kohdasta. Puserot nyhjääntyvät ja kulahtavat. Koko vaatetus huutaa rahan puutetta. Lisäksi on käytössä yksi paitapusero ja yksi villapaita. Molemmissa on reiät jo, paitapusero harmaa (oli valkoinen), villapaita oli musta, se on harmaantunut myös. Työhaastattelussa olisin todellisissa ongelmissa, koska nykyiset farkkuni ovat siniset. Mihinkään jakkupukuun minulla ei ole varaa (olisi ammattini normivaatetus). Olen aina samoissa vaatteissa. Aina. Jos jotakin hajoaa niin pahasti ettei sitä voi korjata, joudun ostamaan uutta.

Todella halvat vaatteet eivät kestä ja näyttävät halvoilta. Kyllä omassa ammattikunnassani on hyvin homogeeninen, siisti pukeutumistapa. Silkkipaita / paitapusero, neule tms. H&m:n neuleen erottaa kyllä laadukkaasta aivan vaivatta. Ne eivät laskeudu vaan ovat täysin muodottomia pusseja.

Työhaastattelussa kerran jopa haastattelija mainitsi jotakin paidastani (joka oli h&m:ltä). Nuhjaantunut ulkomuoto ei anna vakuuttavaa kuvaa ihmisestä jos hän poikkeaa viiteryhmästään. Lisäksi kukaan tuskin nauttii siitä, että pitää joka päivä samoja, reikäisiä vaatteita. Jatkuva Zaran ostaminen käy kalliiksi vaatteiden rikkoonnuttua säännöllisesti.

Takkiesimerkki huvittaa: en edes muista kuinka vanha takkini on. Yli 5-vuotias, täyte pursuilee saumoista ulos. En edes kuvittele että pystyisin ostamaan uutta takkia, en tiedä koska seuraavan kerran. Takki on väärän kokoinenkin mutta ei voi mitään. Kun laihduin, kaikki vaatteet roikkuivat päällä koska en pystynyt hankkimaan oikeaa kokoa. Jotenkin tilanne masensi ja olen lihonut vähän takaisin.

Vaatteet ovat Suomessa aivan älyttömän kalliita.

Olet hyvässä ammatissa ja köyhä kuin kirkonrotta? Jokin ei nyt täsmää. Vai onko kyseinen "hyvä ammatti" taas joku kansankorotaiteilija tai muu harrastus, missä itsellä on kivaa, vaikka liksaa ei tulekaan? Vaateasiasta päätellen ei kuitenkaan näin olisi. 

Vierailija kirjoitti:

No jaa. Pidän itseäni varakkaana, mutta pukeudun boheemisti ja mukavasti. Välillä erityisinä rönttäpäivinä mietin kaupungilla että näytän varmaan narkomaanilta, mutta suoraan sanottuna ei kiinnosta ja samat vaatteet vedän päälle seuraavallekin kauppareissulle.

Mistä erottaa toisistaan hipsterin ja spurgun?

Persut ja rajat kiinni erottaa sairaan rumista vaatteista ja rumuudesta muutenkin. Kyllä mä ihmettelen niitäki jotka ei tajua merkkejä koska se merkki takaa laadun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju täyttyy kommenteista joiden mukaan "MINÄ ainakin pukeudun tavalla X joten turha tutkimus!". Vaikka tuossa jutussa juuri köyhät itse kertovat miten kokevat myös pukeutumisellaan erottuvansa.

Kyse onkin siitä, että ne köyhät LUULEE, että ne keillä on vimpan päälle kaikki, ovat rikkaita. Siksi näin ja siksi kokevat erottuvansa "rikkaista" , vaikka todellisuudessa joillakin on kahdet merkkikuteet ja asusteet, jotka ostettu Klarnan turvin eikä rikkauksista tietoakaan.

T: nro13

Ne rikkaudet voivat olla myös osakkeissa. Minä ostan melko usein Klarnan turvin, koska rahat ovat kiinni osakkeissa ja ne menevät kaupaksi silloin kun menevät.

Aika jännä että ne kaikista ulkonäkökeskeisimmät ja laitetuimmat ihmiset jotka tiedän ovat lähihoitajia, kampaajia tai muita duunareita. Esim. yksi kaverini joka on lähihoitaja käyttää aina merkkivaatteita ja omistaa monta logolaukkua. Rahaa kuluu myös ripsienpidennyksiin, suihkurusketukseen ja hiuksiin. Yliopistolla ihmiset taas pukeutuu paljon vaatimattomammin (kauppista lukuunottamatta). Lähihoitajaa ja kauppislaista on vaikea erottaa ulkonäöllisesti toisistaan.