Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa
24.02.2017 |
Voiko joku copypasteta artikkelin sisällön tähän?
Kommentit (528)
Ostamalla kaikki vaatteet -70% alesta olet reilusti ennen eläkeikää miljonääri.
Ostamalla alesta vaatteet ja sijoittamalla säästämäsi summan rikastut, etkä anna rikkaille rahaa.
Ostin viimeksi -70% Stockholm of Sweden talvitakin.
Rahat pistin osakkeisiin taas. Toki osakkeetkin pitää osata realisoida aina välillä.
Tuttavaperheeni on ostanut 35 vuoden ajan kaiken muunkin vaatteiden ohella -70% alesta lähestulkoon. He olivat ihan tavallinen duunariperhe, ja nyt heillä on jo kaksi sijoituskaksiota.
En ymmärrä mitä järkeä ostaa täydellä hinnalla vaatteita kun ne saa aina vähintään -50% alesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ilmeisesti rikkaisiin kuuluva, kun omaisuutta on reippaasti yli miljoona, mutta pukeudun rönttöisesti. Toppatakki (ja moni muukin vaatteeni) on Lidlistä. Hame ja pusero 2-5 eurolla H&M:sta, haalistunutta trikoota. Sukkahousuissa on iso reikä kantapäässä. Kengät 19 eurolla Prismasta. Olen satavarma, että mut siis luokitellaan katukuvassa köyhäksi, eikä haittaa yhtään. En ole eläissäni omistanut yhtään ainoaa merkkivaatetta tai -laukkua tms.
Eräs tuntemani julkisuuden henkilö näyttelee rikastsa. Hänellä on luikkarilaukku ja hienot kledjut aina esiintyessään julkisuudessa.
Hän syö melkein aina tonnikalaa ja riisiä ja syö ystävillä käydessään aina hedelmiä.
Hän on sanonut että mieluummin on vaikka vesinälkäkuurilla pari viikkoa välillä että voi ostaa merkkituotteita.
Laskut onkin perinnässä hänellä. Mutta pitää kiinni siitä, että on varaa luxuslaukkuihin jne.
Sairasta eikö totta !
Välttelemällä kuluttamista osallistus asuntovelallisten korkotalkoisiin.
Kun emme osta, tavaroiden hinnat ei nouse niin nopeasti, ei tule inflaatiota ja korot pysyy alhaalla.
Pankit yrittää vaan syöttää lisää lainaa, että kulutettaisiin ja media on siinä pajunköyden syötössä mukana.
OLEMALLA OSTAMATTA MAHDOLLISIMMAN PALJON RIKASTUT JA KÖYHÄT JÄÄ SAAMATTA TULOJA.
VARALLISUUSEROT KUROTAAN UMPEEN PARHAITEN MAAILMANLAAJUISELLA OSTOBOIKOTILLA !
Vierailija kirjoitti:
Koko juttua ei saa kopioida, tässä jutun alku:
"”KÖYHÄLLÄ on kirjava ja kahiseva, halpa tuulipuku yllään, ohutpohjaiset, narisevat lenkkarit jalassaan. Kun saa sossusta rahaa, tytölle voi ostaa paidan ihan Euromarketista. Marketin hyllyjen väliin kuuluu kuinka kaksi langanlaihaa naista, hienosti värjättyine hiuksineen ja muodikkaine silmälasikehyksineen kommentoi: En voi ymmärtää, miten joku voi ostaa vaatteensa ruokakaupasta.”
Näin 42-vuotias Sanna kuvaa kirjoituksessaan köyhän pukeutumista.
Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä sosiologi Harley Bergroth on kirjoittanut köyhyydestä äskettäin ilmestyneessä tietokirjassa Luokan ääni ja hiljaisuus: yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa (Vastapaino). Hän tutki omaelämänkerrallisia kirjoituksia, jotka julkaistiin Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailussa.
Kirjoituksista syntyi kuva, miltä köyhyys näyttää ja tuntuu 2000-luvun Suomessa. Bergroth kertoo, että köyhäksi itsensä kokevat ihmiset kirjoittavat paljon risaisista ja epämuodikkaista vaatteista sekä rapistuvasta tai hallitsemattomasta vartalosta.
”Köyhä ei kykene luomaan sellaista ulkomuotoa kuin keskiluokkaan kuuluva ihminen, jonka ulkonäkö viestittää kunniallisesta asemasta yhteiskunnassa. Köyhän ulkomuoto ei kerro itseään työstävästä, tuottavasta kansalaisesta”, Bergroth tiivistää."
No nyt oli kyllä sellaista tuubaa, ettei tosikaan 😄😄😄 en edes muista koska viimeksi olen ostanut uusia paitoja tai farkkuja ihan freesinä kaupasta. Usean vuoden ajan kierrellyt kirppareita ja löytänyt sieltä vaikka kuinka paljon hyväkuntoisia vaatteita, vaikka olen ylipainoinen. Aina välillä kiertelen vaatekauppoja hintoja kauhistellen, kuinka joku voi maksaa rumista rytkyistä täyttä hintaa.
No jäihän tuohon tuo rapistuva ja hallitsematon vartalo. Läskistä köyhän tunnistaa. Vai miten tää meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Ennen sanottiin, että se jolla on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä (eikä tarkoitettu hampaanpaikkoja, vaan vaatteiden). Ei se enää näin euroaikaan päde. Ei oleta hyväpalkkaiseen duuniin eikä muutenkaan pääse oikeisiin piireihin eli ns. verkostoitumaan, jos näyttää ryysyläiseltä, ja tämä alkaa jo opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Miesten puvusta voisi päätellä luokka-aseman, mutta kun Suomessa miehet ei käytä pukua töissä eikä vapaa-ajalla.
Se on just hyvä näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauska artikkeli. Elelen pääomatuloilla suhteellisen vaatimattomasti, ettei tarvitse liittyä oravanpyörään, enkä ole koskaan ollut kiinnostunut trendeistä, pukeutumisesta tai kuluttamisesta yleensäkään. Ikää on nyt sen verran, että Bergrothin akselilla olen nuoren hipin ja viisikymppinen avohoitopotilaan puolivälissä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että ne kaikista ulkonäkökeskeisimmät ja laitetuimmat ihmiset jotka tiedän ovat lähihoitajia, kampaajia tai muita duunareita. Esim. yksi kaverini joka on lähihoitaja käyttää aina merkkivaatteita ja omistaa monta logolaukkua. Rahaa kuluu myös ripsienpidennyksiin, suihkurusketukseen ja hiuksiin. Yliopistolla ihmiset taas pukeutuu paljon vaatimattomammin (kauppista lukuunottamatta). Lähihoitajaa ja kauppislaista on vaikea erottaa ulkonäöllisesti toisistaan.
Ei ne lähihoitajat ja kauppislaiset kyllä eroa toisistaan älyltäänkään. 😂
Tämä on loukkaus lähihoitajia kohtaan! Törkeää verrata ahkeria, tärkeää työtä tekeviä veronmaksajia "pappa betalar" bimboihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko juttua ei saa kopioida, tässä jutun alku:
"”KÖYHÄLLÄ on kirjava ja kahiseva, halpa tuulipuku yllään, ohutpohjaiset, narisevat lenkkarit jalassaan. Kun saa sossusta rahaa, tytölle voi ostaa paidan ihan Euromarketista. Marketin hyllyjen väliin kuuluu kuinka kaksi langanlaihaa naista, hienosti värjättyine hiuksineen ja muodikkaine silmälasikehyksineen kommentoi: En voi ymmärtää, miten joku voi ostaa vaatteensa ruokakaupasta.”
Näin 42-vuotias Sanna kuvaa kirjoituksessaan köyhän pukeutumista.
Turun yliopistossa väitöskirjaa tekevä sosiologi Harley Bergroth on kirjoittanut köyhyydestä äskettäin ilmestyneessä tietokirjassa Luokan ääni ja hiljaisuus: yhteiskunnallinen luokkajärjestys 2000-luvun alun Suomessa (Vastapaino). Hän tutki omaelämänkerrallisia kirjoituksia, jotka julkaistiin Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailussa.
Kirjoituksista syntyi kuva, miltä köyhyys näyttää ja tuntuu 2000-luvun Suomessa. Bergroth kertoo, että köyhäksi itsensä kokevat ihmiset kirjoittavat paljon risaisista ja epämuodikkaista vaatteista sekä rapistuvasta tai hallitsemattomasta vartalosta.
”Köyhä ei kykene luomaan sellaista ulkomuotoa kuin keskiluokkaan kuuluva ihminen, jonka ulkonäkö viestittää kunniallisesta asemasta yhteiskunnassa. Köyhän ulkomuoto ei kerro itseään työstävästä, tuottavasta kansalaisesta”, Bergroth tiivistää."
Huh.
Olin siivoojana, kyllä sielläkin kuuli juttuja, emme osta halpiskamaa. Olin elämäni kunnossa, en rapistunut eivät muutkaan.
Paljon kirjoitetaan osittain vitsillä.
Vierailija kirjoitti:
Miesten puvusta voisi päätellä luokka-aseman, mutta kun Suomessa miehet ei käytä pukua töissä eikä vapaa-ajalla.
Hupaisaa, ja mukavaa mielestäni on, että esim. eräs Suomen rikkaimmista, keski-ikäinen kaveri, pukeutuu täysin luontevasti hyvin kuluneen ja mukavan näköisiin vaatteisiin.
Kadulla ei kukaan uskoisi ulkonäöstä, että miehellä on satojen miljoonien omaisuus, hyvin menestyvän pörssiyhtiön pääomistaja kun on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä on itsetunto kohdillaan, ei tarvitse olla kalliita vaatteita. Itse kuljen vanhoissa vaatteissa ja kerron myös kaikille, että olen ekologinen. Vaikka olisi rahaa, ostan vain ale -50-70 % kaikki vaatteet.
Ja harvoin ostan.
Eriarvoistumisesta saamme syyttää muotitaloja ja koko muotipiirejä ! Joka lehdet suoltaa, että nyt on tämä ja tämä muotia.
Älkää olko muodin orjia.
Sitäpaitsi muotiteollisuus osallistuu saastuttamiseen. Joka kausi muutetaan shortsin mittaa että joutuisit ostamaan uudet shortsit vaikka ei ois edellisenä kesänä ollut kuin yksi hellpäivä ja shortsit käyttämättömät.
Kansaliike kehiin ! Me pukeudutaan tavallisest ja klassisesti. Samat ryysyt aina.
Emme kanna rahoja rikkaiden kirstuun.
Hienoa. En ymmärrä ihmisiä jotka seuraavat kaikenlaisia muoti-ilmiöitä, ostellaan mitä ihmeellisimpiä vaatteita vaikka ne eivät sopisi tuolle henkilölle lainkaan, ja vain siksi kun se muotia. Yleensä nuo "muodikkaat" vaatteet on tehty huonoista materiaaleista ja näin ollen eivät kestä käyttöä kuin muutaman viikon-kuukauden ja ovat järkyttävän kalliita.
Minä käytän samoja vaatteita vuosikausia, niin kauan kun niitä pystyy käyttämään, paikkaan ja korjaan niitä jos on tarve. Minulla on kyllä varaa ostaa uusia vaatteita, olen työelämässä, mutta en periaatteesta ala heittämään roskiin käyttökelpoisia vaatteita jos niitä pystyn korjaamaan. Ostan yleensä armeijaylijäämää, osa on aivan uusia ja osa käytettyjä vaatteita, näissä on hinta-laatusuhde hyvä. Ne ovat kestäviä ja toimivia vaatteita. Viimeksi ostin brittiläisen armeijan villapaidan, erittäin tyylikäs vaate ja lämmin, hinta vajaa 20 euroa ja tämä todennäköisesti kestää käytössä vuosikausia.
Takkina minulla on ns. prätkärotsi ympäri vuoden ja jalassa näin talvella nahkaiset saappaat, joita rasvaan ja lankkaan säännöllisesti, tyyliä pitää olla. Farkkuja ostan uutena harvoin, näitäkin löytää joskus kirpputorilta lähes uudenveroisina edullisesti, eräät miellyttävimmistä ja tyylikkäimmistä farkuistani löysin kirpputorilta ja maksoivat muutaman euron. M35 ja työläinen.
Olen syntynyt perheeseen jossa on varallisuutta. Mulla on vaatekaapissa vaatteet, joita pukiessa ei tarvitse miettiä mitä päälle panen. Ostan kun jokin menee hajalle ja usein samaa väriä tai jokseenkin saman kaltaista. En erotu lentokentällä klassisella tyylilläni tai Helsingin kaduilla. En pidä edes koruja, vain sormusta nimettömässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat nettotulot n. 3700€/kk, mutta en silti käy vaatekaupassa kuin erittäin harvakseltaan. Ja silloinkin ostan aina logottomia vaatteita. Viimeksi löysin arkitalvitakin, joka oli omaan makuuni vähän turhan kallis (700€), mutta se oli laadukkaan oloinen ja ennenkaikkea siinä ei ollut yhtäkään ulospäin näkyvää logoa tai tunnistetta, joten ostin sen. Sillä mennään todennäköisesti monta talvea.
Kaikenmaailman Canada Gooset yms. on jotenkin epätoivoisen näköisiä yrityksiä esittää varakasta. Itse en siis ole rikas, mutta silti enemmän hyväntahtoisesti säälittää merkkien esiintuominen. Itseään hakevilla teineillä sen ymmärtää joten kuten, kun halutaan esittää aikuista.
Perus aluspaidat ostan aina alesta halvinta valkoista ja mustaa, mitä löytyy. Samoin sukat ja yksiväriset alushousut. Naurettavaa maksaa 50€ kalsareista tai yksivärisestä t-paidasta. Se on vain tyhmää. Ennemmin niilläkin rahoilla osakkeita salkkuun ja parempaa turvapuskuria ja mahdollista varakkuutta tavoittelemaan.
700 euroa talvitakista! Voi luoja. Tuohon hintaan sen täytyy kestää vuosikymmeniä, ihan oikeasti. Olen työelämässä, mutta nettotuloni ovat noin 1600 euroa kuukaudessa.
Vain Suomessa sanotaan, et köyhät ne vaatteilla koreilee.
Mielestäni köyhyys on sitä, että huolimatta työpanoksestasi, olet porukan vähäosaisimpia. Se, että lomaa on 365 vrk vuodessa, on asunto, puhelin ja ruokaa ym. on rikkautta.
Vierailija kirjoitti:
MItäpä, jos hommaisit lukuoikeuden? Koko artikkelin kopioiminen on tekijänoikeuslain vastaista.
a) Olen köyhä, ei ole varaa! [ ]
b) Olen varakas, mutta pihi! [x]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhänkään ei tarvitse pukeutua johonkin rikkinäisen verkkapukuun koska nykyään esim zarasta saa kivannäköisiä vaatteita halvalla. Jos elämä sen sijaan on muutamasta eurosta kiinni niin kirpputorilla on ihan uusiakin vaatteita muutamalla eurolla. Köyhyys on todella paljon myös valintakysymys. Joko rahaa ei ole ruokaan koska se menee viinaan tai sitten käytetään surkeita vaatteita koska rahat laitetaan johonkin luomuruokaan tai luontaishoitoihin -- näin ainakin omassa tuttavapiirissä!
Minä käyn töissä mutta vuokran ym kulujen jälkeen vaatteisiin ei käytännössä jää rahaa. Ostan uusia vaatteita n 2 krt vuodessa ja silloinkin useimmiten on kyse uusista alushousuista tai sukista hajonneiden tilalle. Huvikseni en osta vaatteita koskaan, en mitään muutakaan. Laskujen jälkeen tälle kuukaudelle jäi rahaa 340€. Olen hyvässä ammatissa ja erotun muista ammattikuntani jäsenistä juurikin siinä, että pukeudun todella huonosti / epäsiististi.
Ostin pitkään vaatteita H&M:ltä ja Zarasta rikkimenneiden tilalle. Minulla on aina yhden housut, joita käytän joka päivä. Zaran housut ovat kestäneet keskimäärin 2-3kk kunnes ratkeavat / repeävät jostakin kohdasta. Puserot nyhjääntyvät ja kulahtavat. Koko vaatetus huutaa rahan puutetta. Lisäksi on käytössä yksi paitapusero ja yksi villapaita. Molemmissa on reiät jo, paitapusero harmaa (oli valkoinen), villapaita oli musta, se on harmaantunut myös. Työhaastattelussa olisin todellisissa ongelmissa, koska nykyiset farkkuni ovat siniset. Mihinkään jakkupukuun minulla ei ole varaa (olisi ammattini normivaatetus). Olen aina samoissa vaatteissa. Aina. Jos jotakin hajoaa niin pahasti ettei sitä voi korjata, joudun ostamaan uutta.
Todella halvat vaatteet eivät kestä ja näyttävät halvoilta. Kyllä omassa ammattikunnassani on hyvin homogeeninen, siisti pukeutumistapa. Silkkipaita / paitapusero, neule tms. H&m:n neuleen erottaa kyllä laadukkaasta aivan vaivatta. Ne eivät laskeudu vaan ovat täysin muodottomia pusseja.
Työhaastattelussa kerran jopa haastattelija mainitsi jotakin paidastani (joka oli h&m:ltä). Nuhjaantunut ulkomuoto ei anna vakuuttavaa kuvaa ihmisestä jos hän poikkeaa viiteryhmästään. Lisäksi kukaan tuskin nauttii siitä, että pitää joka päivä samoja, reikäisiä vaatteita. Jatkuva Zaran ostaminen käy kalliiksi vaatteiden rikkoonnuttua säännöllisesti.
Takkiesimerkki huvittaa: en edes muista kuinka vanha takkini on. Yli 5-vuotias, täyte pursuilee saumoista ulos. En edes kuvittele että pystyisin ostamaan uutta takkia, en tiedä koska seuraavan kerran. Takki on väärän kokoinenkin mutta ei voi mitään. Kun laihduin, kaikki vaatteet roikkuivat päällä koska en pystynyt hankkimaan oikeaa kokoa. Jotenkin tilanne masensi ja olen lihonut vähän takaisin.
Vaatteet ovat Suomessa aivan älyttömän kalliita.
Olet hyvässä ammatissa ja köyhä kuin kirkonrotta? Jokin ei nyt täsmää. Vai onko kyseinen "hyvä ammatti" taas joku kansankorotaiteilija tai muu harrastus, missä itsellä on kivaa, vaikka liksaa ei tulekaan? Vaateasiasta päätellen ei kuitenkaan näin olisi.
Tässä tapauksessa kyseinen hyvä ammatti on lakimies ja ekonomi, töissä valtiolla. Tällä palkalla ei kuitenkaan vaatteita ostella. Kontrasti muihin on suuri. Opiskeluaikana minulta kysyttiinkin olenko joku köyhä kun pukeudun niin halvan näköisesti. Pitäisi mukautua muiden menoon mutta rahat ei riitä.
Mitä olisitte itse mieltä lakimiehestä reikäisessä villapaidassa..? Tietyissä töissä pitää pukeutua tietyllä tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ilmeisesti rikkaisiin kuuluva, kun omaisuutta on reippaasti yli miljoona, mutta pukeudun rönttöisesti. Toppatakki (ja moni muukin vaatteeni) on Lidlistä. Hame ja pusero 2-5 eurolla H&M:sta, haalistunutta trikoota. Sukkahousuissa on iso reikä kantapäässä. Kengät 19 eurolla Prismasta. Olen satavarma, että mut siis luokitellaan katukuvassa köyhäksi, eikä haittaa yhtään. En ole eläissäni omistanut yhtään ainoaa merkkivaatetta tai -laukkua tms.
Mihin sinä niitä rahojasi säästät kun on käveltävä, jopa rikkinäisissä sukkahousuissa? Hautaan? Ymmärrän ettei välitä niin muodista, mutta, että tietoisesti valikoi halpaa ja huonoa tai rikkinäistä, jotta voi sitten kirjoittaa kuinka tilillä on paljon rahaa tai suuret omaisuudet on outoa? Ei se ole yhtään sen jalompaa, jos se raha on pankkitilillä tai untuvatakkina päällä lämmittämässä. Päinvastoin typerää kärsiä, jos on rahaa ettei tarvitse.
Minä en luokittele sinua köyhäksi enkä rikkaaksi vaan pihiksi ja vähän hölmöksi. Ehkä sinulla on rahaa, mutta käyttäydyt kuin aito köyhä.
Alue: Aihe vapaa
Minulla olisi varaa ostaa nuo lukuoikeudet, vaikka en rikas olekaan, olen alhainen työläinen. Mutta en periaatteesta rahoita Helsingin Sanomia. Joudun jo rahoittamaan YLEä maksimimäärän vuodessa.