Onko täällä muita hajuttomia, mauttomia, värittömiä.

Huoh tuntuu että joissain ihmisissä herätän lähes vihaa.

Ap

Etkä tee mitään kiinnostavaa työksikään?

En, ja työkin on minulle vain työ. Teen sitä vain palkan takia.

täällä yksi myös.

Hyväksy itsesi tuollaisena kuin olet. Jos muuttuisit siksi että haluat miellyttää muita niin sitten et olisi oma itsesi joka ei sekään ole hyvä. 

Minusta taas tuntuu, että olen rasittava, kun en ole hajuton ja mauton. 

Jos olet tyytyväinen, miksi yrittäisit muuttua? En täysin ymmärrä sitä, ettei ole kiinnostunut mistään, mutta ei minun tarvitsekaan. :)

Et ole tylsä, et ehkä vain osaa kertoa ja markkinoida itseäsi mielenkiintoisesti! Itse olen ainakin huomannut, etten ehkä aina tule kertoneeksi omasta elämästäni kovin mielenkiintoisesti, vaikka se ei sinänsä välttämättä niin hajutonta ja mautonta olekaan. Olen vain jotenkin tottunut vähättelemään omaa itseäni. Pitäisi kertoa itsestänsä sillä tavalla, että itse uskoo olevansa aivan huippu tyyppi ja kaikki mitä tekee on tosi mielenkiintoista. Tiedät varmaan tyypit, jotka saavat kauppareissunsakin kuulostamaan joltain jännityskertomukselta? Siinähän siitä on kyse, että osaa kertoa asioista mielenkiintoisesti. Ja se on ihan opeteltava taito siinä missä kaikki muutkin!

5.

Totta, tavallaan hyväksyn itseni, mutta väkisinkin tulee paha olo toisenpuolesta, kun toinen yrittää tutustua, viihdyttää, saada minut puhumaan enemmän, avautumaan jne. Ja sitten näkee toisen kiusaantumisen, hermostuneisuuden, pettymyksen kun hän yrittää niin paljon.

Minua usein luullaan ujoksi, vaikka oikeasti en ole ujo tai arka, minulla ei vain ole sanottavaa. Ja usein vaikeinta minun seura on ihmisille, joka kuvailee itseään helposti lähestyttäväksi. He kai pettyvät kun tunnun niin etäiseltä, vaikka koittavat tutustua ja saada minusta avoimemman.

Yritin joskus opiskeluaikana olla puheliaampi, ja päästä juttuun. Jaksoin sitä noin 3 kk, mutta se alkoi todella ahdistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Kävin tuossa vähän aikaa sitten treffeille ja tajusin taas kuinka tylsä ihminen voinkaan olla.

En keksi itse mitää kiinnostavaa puhuttavaa, vastailen ja kysyn entä sinä jos ehdin ennen kuin toinen kertoo itse. Itse aloitan puheita vain tyylin miten sun päivä, kiva/huono ilma jne.

Minä en juurikaan harrasta mitään,

Minulla ei ole erityistä musiikkimakua, en seuraa tvstä mitään, ei oikein lempileffaa, harvoin niitäkään katson, olen kaikki ruokainen, ei lempiruokaa, tykkään niin monista. Jne lista on loputon

Kaiken saa tiivistettyä treffiseurani lopulta esittämään kysymykseen: Mitä sinä sitten oikein teet vapaa ajalla?

Johon en tietenkään osannut vastata, kuin jotain. Öö no tota, niin mitä minä teen. Käyn lenkillä, katson minä välillä tätä, mitä silloin sattuikaan tulemaan. Käyn kaupassa, teen ruokaa, siivoan, ihan tavallisia asioita.

Niinpä nii. Jäipä kiva tunne taas, teki mieli pyytää anteeksi kun olen niin huonoa/tylsää seuraa.

Päädyn varmaan seuraavaan huonoimmat treffit-ketjuun, tai kavereille kerrotaan: en ole ennen niin kiusallisilla/tylsillä/huonoilla treffeillä ollut juttuihin. :(

Olen vain niin tylsä, elämääni olen tyytyväinen ja onnellinen, en pidä sitä tylsänä, muuten kuin tälläisissä tilanteissa. Minussa ei ole mitään tartuntapintaa, pitäiskö alkaa valehtelemaan mistä pitää, ja keksiä mielipiteitä asioihin mihin ei oikeasti ole.

Onko muita tylsiä ihmisiä?

Juuri sinunlaistasi olen hakenut kaikki nämä vuodet, ihan oikeasti, mistä sinut löytäisin? Olet sielunsiskoni, päivänpaisteeni, ihanaiseni, luonnollinen sinäsi sellaisenaan, oikea arjen ruumiillistumani..:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tuossa vähän aikaa sitten treffeille ja tajusin taas kuinka tylsä ihminen voinkaan olla.

En keksi itse mitää kiinnostavaa puhuttavaa, vastailen ja kysyn entä sinä jos ehdin ennen kuin toinen kertoo itse. Itse aloitan puheita vain tyylin miten sun päivä, kiva/huono ilma jne.

Minä en juurikaan harrasta mitään,

Minulla ei ole erityistä musiikkimakua, en seuraa tvstä mitään, ei oikein lempileffaa, harvoin niitäkään katson, olen kaikki ruokainen, ei lempiruokaa, tykkään niin monista. Jne lista on loputon

Kaiken saa tiivistettyä treffiseurani lopulta esittämään kysymykseen: Mitä sinä sitten oikein teet vapaa ajalla?

Johon en tietenkään osannut vastata, kuin jotain. Öö no tota, niin mitä minä teen. Käyn lenkillä, katson minä välillä tätä, mitä silloin sattuikaan tulemaan. Käyn kaupassa, teen ruokaa, siivoan, ihan tavallisia asioita.

Niinpä nii. Jäipä kiva tunne taas, teki mieli pyytää anteeksi kun olen niin huonoa/tylsää seuraa.

Päädyn varmaan seuraavaan huonoimmat treffit-ketjuun, tai kavereille kerrotaan: en ole ennen niin kiusallisilla/tylsillä/huonoilla treffeillä ollut juttuihin. :(

Olen vain niin tylsä, elämääni olen tyytyväinen ja onnellinen, en pidä sitä tylsänä, muuten kuin tälläisissä tilanteissa. Minussa ei ole mitään tartuntapintaa, pitäiskö alkaa valehtelemaan mistä pitää, ja keksiä mielipiteitä asioihin mihin ei oikeasti ole.

Onko muita tylsiä ihmisiä?

Juuri sinunlaistasi olen hakenut kaikki nämä vuodet, ihan oikeasti, mistä sinut löytäisin? Olet sielunsiskoni, päivänpaisteeni, ihanaiseni, luonnollinen sinäsi sellaisenaan, oikea arjen ruumiillistumani..:)

Täällä kolmas samanhenkisiä toivottaa teille onnea! ❤ 95% elämästä on arkea - oikeasti, mikä on parempaa kuin kumppani, jonka kanssa voi olla onnellinen arjessa, niiden pienten tavallisten asioiden keskellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin tuossa vähän aikaa sitten treffeille ja tajusin taas kuinka tylsä ihminen voinkaan olla.

En keksi itse mitää kiinnostavaa puhuttavaa, vastailen ja kysyn entä sinä jos ehdin ennen kuin toinen kertoo itse. Itse aloitan puheita vain tyylin miten sun päivä, kiva/huono ilma jne.

Minä en juurikaan harrasta mitään,

Minulla ei ole erityistä musiikkimakua, en seuraa tvstä mitään, ei oikein lempileffaa, harvoin niitäkään katson, olen kaikki ruokainen, ei lempiruokaa, tykkään niin monista. Jne lista on loputon

Kaiken saa tiivistettyä treffiseurani lopulta esittämään kysymykseen: Mitä sinä sitten oikein teet vapaa ajalla?

Johon en tietenkään osannut vastata, kuin jotain. Öö no tota, niin mitä minä teen. Käyn lenkillä, katson minä välillä tätä, mitä silloin sattuikaan tulemaan. Käyn kaupassa, teen ruokaa, siivoan, ihan tavallisia asioita.

Niinpä nii. Jäipä kiva tunne taas, teki mieli pyytää anteeksi kun olen niin huonoa/tylsää seuraa.

Päädyn varmaan seuraavaan huonoimmat treffit-ketjuun, tai kavereille kerrotaan: en ole ennen niin kiusallisilla/tylsillä/huonoilla treffeillä ollut juttuihin. :(

Olen vain niin tylsä, elämääni olen tyytyväinen ja onnellinen, en pidä sitä tylsänä, muuten kuin tälläisissä tilanteissa. Minussa ei ole mitään tartuntapintaa, pitäiskö alkaa valehtelemaan mistä pitää, ja keksiä mielipiteitä asioihin mihin ei oikeasti ole.

Onko muita tylsiä ihmisiä?

Juuri sinunlaistasi olen hakenut kaikki nämä vuodet, ihan oikeasti, mistä sinut löytäisin? Olet sielunsiskoni, päivänpaisteeni, ihanaiseni, luonnollinen sinäsi sellaisenaan, oikea arjen ruumiillistumani..:)

:) täältä kotoa tai ulkoa, kaupasta, milloin mistäkin arkisesta paikasta. Kiva kuulla että on muitakin.

Olisi kyllä ihana löytää toinen arjesta nauttiva. Mutta ei me taideta itsestämme ääntä pitää niin kävellään ohi.

Se sosiaalisin 20 prosenttia inhoaa mua ensi näkemältä. Muiden kanssa ehkä voi tulla toimeen.

Kyllä tosiaan kuulostat hajuttomalta ja värittömältä. Voihan tuosta joku repiä hyviäkin puolia, mutta minä en niitä juuri löydä. Jos et osaa edes kysellä toiselta ihmiseltä mitään ja ylläpitää jonkunlaista keskustelua vastaamalla muuten kuin yksitavuisesti, niin huhheijaa vaan...

Sinulle on kaikki "vain". Olet vain tällainen mitä olet, teet vain tavallista työtä, harrastat vain tylsiä asioita, osaat puhua vain säästä jne. vain vain vain, plääh. Etkö voisi keksiä asioihisi ja juttuihisi vähän lihaa luiden päälle, sanoa muutaman kuvaavan sanan enemmän, olla innostuneempi ja mielenkiintoisempi? Etkö voisi olla kiinnostunut muista ihmisistä ja saada heidätkin tuntemaan, että sinussa on jotakin muuta kuin vain typötyhjät tylsääkin tylsemmät kuoret?

Kuinka vanha olet?

8:n tekstissä on ideaa, koska 11 saat kuulostamaan arkisen elämän todella ihanalta...

Toden totta nautin pienistä asioista. Tuuli kasvoilla, ulkona jäisistä kohdista on kiva liukua, hyvä ruoka, pidän niin kylmästä kuin lämpimästä ilmasta, villasukat kylmällä, kuuma juoma, suihkussa käyntikin on niin ihanaa, vastaleivotut sämpylät, lehden lukeminen.

En tosiaan osaa kertoa itsestäni. Pitää harjoitella.

Kiitos kaikille vastanneille. En olisi uskonut, kuinka paljon tästä ketjusta oli minulle apua.

Ja ehkä siksi minulla ei ole mitään lempiasioita, kun osaan nauttia niin monista asioista. Esim. voisin mennä oopperaan tai hevikonserttiin ja pitäisin luultavasti siitä, vaikken kumpaakaan musiikkia kuuntele. En keksi asiaa mistä en varmasti pitäisi.

Ap

Ymmärrän sinua, samoja fiiliksiä itsellä! Tuntuu joskus siltä kuin kaikilla "pitäisi" olla omia voimakkaita mielipiteitä ja intohimoisia kiinnostuksenkohteita, mutta kun ei minulla ole. Toki tykkään tehdä erilaisia asioita mutta en niin paljon että niistä keksisi mielenkiintoista kerrottavaa.. tuntuu melkein valheelta sanoa edes harrastavansa jotakin kun en oikeasti tee mitään yhtä asiaa niin oleellisen paljon, elän vaan arkeani tälleen onnellisena. :D

Lohdutuksena voin sanoa että moni ihminen hakee elämänkumppaniksi kuitenkin aika tavallisen tylsää ihmistä. Alussa tutustuessa voi vaan olla hankala "markkinoida" itseään kun ei heti ole sellaista tarttumakohtaa, se on totta.

Vierailija kirjoitti:

Et ole tylsä, et ehkä vain osaa kertoa ja markkinoida itseäsi mielenkiintoisesti! Itse olen ainakin huomannut, etten ehkä aina tule kertoneeksi omasta elämästäni kovin mielenkiintoisesti, vaikka se ei sinänsä välttämättä niin hajutonta ja mautonta olekaan. Olen vain jotenkin tottunut vähättelemään omaa itseäni. Pitäisi kertoa itsestänsä sillä tavalla, että itse uskoo olevansa aivan huippu tyyppi ja kaikki mitä tekee on tosi mielenkiintoista. Tiedät varmaan tyypit, jotka saavat kauppareissunsakin kuulostamaan joltain jännityskertomukselta? Siinähän siitä on kyse, että osaa kertoa asioista mielenkiintoisesti. Ja se on ihan opeteltava taito siinä missä kaikki muutkin!

:) mä tiedän tunteen, oman elämän vähättelyn.

14 vastaan kyllä enemmän kuin yksitavuisesti. Ja olen kiinnostunut toisista, en osaa udella toisen asioita. Ehkä vaikutan siltä ettei minua kiinnosta toinen, vaikka tykkään kuunnella toisen kuulumisia, oli asia sitten harrastuksesta, lapsista, töistä, lomamatkasta, murheista tai iloista. Ja kyselenkin välillä jotain jos tulee mieleen, tai lohdutan, tsemppaan, onnittelen, osaan kyllä keskustellakin, mutta minulla ei vain koko aikaa ole mitään sanottavaa.

Olen 26 vuotias. Entä sinä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole tylsä, et ehkä vain osaa kertoa ja markkinoida itseäsi mielenkiintoisesti! Itse olen ainakin huomannut, etten ehkä aina tule kertoneeksi omasta elämästäni kovin mielenkiintoisesti, vaikka se ei sinänsä välttämättä niin hajutonta ja mautonta olekaan. Olen vain jotenkin tottunut vähättelemään omaa itseäni. Pitäisi kertoa itsestänsä sillä tavalla, että itse uskoo olevansa aivan huippu tyyppi ja kaikki mitä tekee on tosi mielenkiintoista. Tiedät varmaan tyypit, jotka saavat kauppareissunsakin kuulostamaan joltain jännityskertomukselta? Siinähän siitä on kyse, että osaa kertoa asioista mielenkiintoisesti. Ja se on ihan opeteltava taito siinä missä kaikki muutkin!

:) mä tiedän tunteen, oman elämän vähättelyn.

Miksi pitäisi itseään markkinoida!?

Ei tuo minusta välttämältä tylsältä vaikuta. Sillä ei minun mielestäni ole väliä, mitä ihminen esim. harrastaa tai kuinka eksoottisia ruokia hän osaa laittaa. Nämä seikat ovat vain suuntaa antavia, jotain minkä avulla voi rakentaa käsitystä uudesta ihmisestä.

Joku joka harrastaa riippuliitoa ja kulkee yksipyöräisellä työmatkat voi olla hyvinkin tylsä ihminen. Mielestäni ihmisen tekee mielenkiintoiseksi hänen ajatuksensa, ei se miten hän viettää aikaansa. Jokaisella meillä on kuitenkin se arki elettävänä.

Voin kuvitella miten aloitusviestistäsi saisi hyvän keskustelun aikaiseksi treffeillä. Keskustelu siitä esim. että miten vastapuoli kokee mikä tekee ihmisestä mielenkiintoisen tai mikä taas tylsän. Millaisia ajatuksia se herättää, jos toinen ei osaa keksiä edes lempiruokaansa kun kysytään. 

Mielenkiintoinen ihminen omaa ajatuksia, jotka saavat hänet kiinnostavaksi jopa tilanteissa joissa ollaan  ilman mitään virikkeitä tai tekemistä.