Lue keskustelun säännöt.
Aviokriisiin näkökulmia?
23.02.2017 |
Taustaa:
- 35-vuotiaita, yhdessä 12 vuotta
- mies hyvin työkeskeinen, tekee pitkiä päiviä, matkustaa paljon. Koen olevani vähemmän tärkeä.
- valmistuin viime vuonna uuteen ammattiin jonka löysin kolmenkympinkriisin seurauksena. Opinnot veivät kaikki voimani ja parisuhde oli toissijainen.
- viimeiset pari vuotta olen ollut terapiassa (jatkuu yhä) ja ensimmäistä kertaa aikuisiällä löytänyt identiteetin itsenäisenä naisena. Terapia vei myös huomiota parisuhteelta, keskityin löytämään itseni.
- loppuvuodesta mies ihastui työkaveriinsa ja ovat keskustelleet molempien henkilökohtaisista asioista, mitään muuta ei ole tapahtunut
- mies on nyt identiteettikriisissä, ei tiedä mitä haluaa elämältä ja parisuhteelta. Kotona vetäytyy ja tiuskii.
-Viime viikonloppuna juttelimme koko ajan, itkin paljon, kun sain tietää ihastuksesta ja koin mustasukkaisuutta, kun mies on voinut tukea jotain työkaveria eikä minua. Mies oli ymmärtäväinen ja lohduttava, tuntui että yhteys hetkellisesti palautui.
- kaikki tämä saa minut kyseenalaistamaan suhteen
Kommentit (103)
Olette olleet yhdessa aika nuoresta alkaen ja nayttaa silta etta olette kasvaneet 'erilaisiksi'. Minusta ero on paras vaihtoehto. Tulette molemmat olemaan onnellisempia paremmin sopivan partnerin kanssa. Minusta ihmista ei ole tarkoitettu olemaan saman kanssa koko ikansa, koska me muututaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoa: mies on kertonut sinulle ja ilmeisesti oli valmis käsittelemään asiaa.
Taidat jo itsekin tietää, että on aika erota. Olette molemmat jo pidemmän aikaa alustaneet tietoisesti tai alitajuisesti uusia elämiä itsellenne.
Käytännön pulma: asumme ulkomailla. En tiedä paikallisesta avioreokäytännöstä mitään. En ole saanut tööltä kuin osa-aikaista työtä ja asuminen täällä on kallista. En ehkä selviä taloudellisesti. Niinkuin joku tuolla lompakosta vihjailikin.. Mutta en pysty olemaan yhdessä rahan takia. En.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko menneet naimisiin kuitenkin Suomessa? Tai riippumatta missä, niin ei se avioeron hakeminen ole hankalaa. Muuta takaisin Suomeen, tukiverkosto auttaa. Kuulostaa, että sua hirvittää ero ja itsenäisyys, ei niinkään miehesi menetys. Mutta oikeasti kiität vielä itseäsi vuoden parin päästä kun pääsit huonosta suhteesta eroon ennenkuin se muuttuu huonommaksi. Tai vielä pahempi, teette lapsia. Terveisin kokemusta on.
Mieluummin asuisin kadulla.
Tukiverkkoja ei oikein ole, ei Suomessakaan kun perheeni ja sukuni ovat alkoholisteja jotka eivät välittäneet minusta.
En sovi Suomeen luonteeltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olisi varaa jatkaa terapiaakaan.
Muuta takaisin Suomeen, kunnes löydät työtä haluamastasi paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytännön pulma: asumme ulkomailla. En tiedä paikallisesta avioreokäytännöstä mitään. En ole saanut tööltä kuin osa-aikaista työtä ja asuminen täällä on kallista. En ehkä selviä taloudellisesti. Niinkuin joku tuolla lompakosta vihjailikin.. Mutta en pysty olemaan yhdessä rahan takia. En.
"Oi, luoja, ota minut jo pois täältä!"
Kuulostaa, että keksit tekosyitä suhteessa riippumiseen. Miksi edes kysyt koko asiasta, jos aiot joka tapauksessa jatkaa samalla mallilla edelleen. Ehkä kannattaa jutella sen terapeutin kanssa läheisriippuvuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luota ihminen itseesi. Jos sinulla olisi lapsia, tilanne olisi todella hankala, kun asutte ulkomaillakin. Nyt olisi kuitenkin hyvä tilaisuus tehdä muutoksia ennen kuin asiat menevät pahempaan suuntaan. Eihän kaikkien sukulaisten kanssa tarvitse olla tekemisissä, muuta vaikka eri paikkakunnalle. Hanki työ, harrasta, tee asioita joista pidät, matkusta, hanki uusia kavereita, muuta taas ulkomaille kokemuksia rikkaampana.
MIten kohdata mies valheistaan vai annanko asian olla?
En ole puhtoinen minäkään, seuraan parhaillaan heidän chattia, s-posti auki kotikoneella, sopivat tulevaa tapaamista...
Toisaalta ajattelen, että mies olisi osannut kyllä peittää jäljet paremmin, halusiko jäädä kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo rakkauden merkki kun halusi jäädä kiinni..
Hanki työ, harrasta, tee asioita joista pidät, matkusta, hanki uusia kavereita,"
niin kai ap on tehnyt tähänkin asti
Vierailija kirjoitti:
MIten kohdata mies valheistaan vai annanko asian olla?
En ole puhtoinen minäkään, seuraan parhaillaan heidän chattia, s-posti auki kotikoneella, sopivat tulevaa tapaamista...
Toisaalta ajattelen, että mies olisi osannut kyllä peittää jäljet paremmin, halusiko jäädä kiinni?
Kirjoita, että mies ei nyt pääse, on kotiarestissa t. vaimo
Hanki salaa asunto ja ilmoitat vain miehelle, että kiitti nyt riitti. Turhaan tuhlaat voimia valheisiin.
Vaikeaa on myös se, että minulla olisi kyllä ollut itselläni vientiä, mutta olen käyttänyt terapiaa siihen että löydän vastaujkset itsestäni enkä ulkopuoleltani, vieraista miehistä.. Nyt tuntuu typerykseltä että minä olen ollut uskollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on myös se, että minulla olisi kyllä ollut itselläni vientiä, mutta olen käyttänyt terapiaa siihen että löydän vastaujkset itsestäni enkä ulkopuoleltani, vieraista miehistä.. Nyt tuntuu typerykseltä että minä olen ollut uskollinen.
Taidat olla liian sinisilmäinen miehen suhteen.
Tehkää lapsia