Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa ja surettaa, maito ei heru
22.02.2017 |
Pian 2 kk täyttävän vauvan kanssa on ollut imetyshaasteita muutenkin, vauvasta johtuvista syistä, eikä koskaan olla päästy täysin eroon lisämaidosta. Lisämaito on omaa pumpattua maitoa, jonka vauva saa imetysapulaitteella. Mutta päästiin jo aika hyvään tilanteeseen, vauva sai suurimman osan maidosta suoraan rinnasta. Nyt kuitenkin on tullut jo toinen imetyskriisi, joka ei mene ohi vaan pahenee vain. Ahdistaa, maito ei heru! Vauva ei saa rinnasta juuri mitään, herumisessa kestää eikä sitä useimmiten tapahdu ollenkaan. Olen hirvittävän surullinen, koska imetys on minulle tosi tärkeää, eikä se nyt näytä onnistuvan. Itken kaiket päivät, etenkin vauvan nukkuessa ja tuntuu kuin iso kivi olisi rinnassa. Tämä suru ja ahdistus ei tietenkään auta herumista, vaan lienee osaltaan syynä ongelmiin. Kierre, jota en vaan osaa katkaista.
Kaikki pehmeät herutteluvinkit on tiedossa ja kokeiltu, mutta ei auta, enkä pysty tahdonvoimalla rentoutumaan ja poistamaan ahdistusta. En tiedä, onko tämä synnytyksenjälkeistä masennusta, suru ja ahdistus on ehkä suhteettomat, vaikka niille syy onkin. Toisaalta uskon, että jos imetys lähtisi taas sujumaan edes aiempaan tapaan, mielialani paranisi. Ja jos mielialani paranisi, imetys ehkä taas sujuisi...
Onkohan tällaiseen tilanteeseen jotain lääkettä, joka voisi tilanteen laukaista ja auttaa samalla imetyksen onnistumisessa? Masennuslääkkeet ei ilmeisesti auta kovin pian ja auttaakohan ne edes tällaiseen asiaan. Primperania määrätään joskus maidon määrän lisäämiseen, mutta se ei sinänsä ongelma, auttaakohan se herumiseen myös?
Imetysasioihin on haettu ja saatu apua monelta taholta, mutta oikeastaan se on monesti vain omaa ahdistusta ja stressiä lisännyt. En tiedä, mihin minun pitäisi kääntyä saadakseni apua tähän tilanteeseen. Neuvolapsykologille voin soittaa ensi viikolla, mutta se ei auta nyt ja lääkkeitä psykologi ei voi määrätä, jos sellaisista voisi apua olla. Yksityisellekin voisin mennä, mutta mikä lääkäri siellä olisi sopiva?
Olen harkinnut luovuttamistakin, niin että siirtyisin antamaan pumpatun maidon tuttipullosta. Näin välttäisi ainakin toistuvat epäonnistumiset ja pettymykset. Mutta kun vauva ei nyt enää osaakaan juoda tuttipullosta, ei sekään onnistu.
Kommentit (24)
Voisiko olla, että vauvan imuotteessa olisi ongelmaa, kireä kielijänne tai huulijänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On joo, kireä kielijänne on leikattu, mutta silti imuteho on aika heikko ja imuote huono. Vauvalla on myös korkea suulaki, lyhyt kieli ja pienehkö alaleuka eli fyysisiä esteitä tehokkaalle imemiselle. Mutta nyt tämä tilanteen huononeminen johtuu herumisongelmista, ei vauvan imeminen sentään huonontunut ole.
Alepasta heruu punaista, sinistä ja vaalean sinistä maitoa.
Voi että, tulee ihan omien lasten vauva-ajat mieleen, ihan samanlaista taistelua se oli minullakin. Minä en saanut maidontuloa edes lääkkeellä paremmaksi. Tein imetyksen eteen kaiken muun paitsi päällä seisomisen ilman tulosta. Oli kova paikka ruokkia lapset korvikkeella, kun olin ollut niin varma, että imetän lapsia vuoden ikäiseksi.
Hyvin lapset kasvoivat korvikkeellakin, ihan perusterveitä ja fiksuja ovat olleet aina. Imetyksen epäonnistuminen ei tarkoita sitä, että olisi huono äiti vaikka sellaiseksi itseäni pahimpina aikoina epäilinkin.
Uskotko, että on aika huojentava kokemus tajuta, että minun ei tarvitse olla täydellinen.
Lapsen kasvulle ja kehitykselle on tärkeää, että hän saa riittävästi ravintoa. Pulloruokinta on pienempi paha kuin aliravitsemus.
Jos sinnittelet itsepäisesti täysimetyksellä, ja siitä seuraa lapsen aliravitsemus, olet epäonnistunut pahemmin kuin se, joka antaa heikkona hetkenä myös korviketta. Lieväkin aliravitsemus pikkuvauva-aikana voi aiheuttaa myöhemmässä iässä mm. oppimisvaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla kuitenkin tulee maitoa pumpatessa, niin ongelma ei ole sinun maidon herumisessa vaan siinä, että vauva ei osaa imeä kunnolla. Mitä pahaa on siinä, jos vauva juo pumppaamaasi maitoa imetysapulaitteen avulla?
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla kuitenkin tulee maitoa pumpatessa, niin ongelma ei ole sinun maidon herumisessa vaan siinä, että vauva ei osaa imeä kunnolla. Mitä pahaa on siinä, jos vauva juo pumppaamaasi maitoa imetysapulaitteen avulla?
Niin, on se varmasti vauvan imuongelmistakin kiinni, mutta aiemmin maitoa tuli helpommin. Ja kyllähän joiltain suihkuaa jo ennen kuin vauva on edes imemisen aloittanut. En oikeastaan tiedä, kuinka paljon tuo heruminen on imutehosta kiinni, mutta tavallaan lohduttavaa jos on, ettei vika olisi minussa.
Ja joo, täytyisi koittaa ajatella, että asiat voisi olla paljon huonomminkin tämän imetyksenkin osalta. Ei kai vauva siinä paljon menetä, että saa äidinmaidon pääosin imetysapulaitteen kautta rinnalla ollessaan. Mutta epäilen etten pysty/jaksa pumpata kaikkea vauvan maitoa pysyvästi, jos hän ei opi itse rinnasta imemään, vaan todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin pitäisi korvikkeeseenkin turvautua. Ja se, että vauva syö vain imetysapulaitteen kautta sitoo meidät aika lailla kotiin ja on muutenkin aika hidasta ja hankalaa. Pumppaaminen sinänsä jo vie tuntitolkulla aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sua! Yritä nyt ensiksi olla armollinen itsellesi: Olet tehnyt parhaasi. Aina ei vain onnistu. Tärkeintä on nyt turvata lapsen ravinnonsaanti. Stressi asiasta ei tee kummallekaan hyvää. Opettelette pullolle ja korvikkeet käyttöön. Saat surra imetyksen loppumista ihan rauhassa.
Sairaalassa jotta sai maidon tulon käyntiin piti pumpata aina syötön jälkeen eli muutaman tunnin välein puoli tuntia. Jso sitä pumppaamista tihentää pitäisi maitoa alkaa tulla lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, minä odotan juuri viimeisilläni ensimmäistä vauvaa. Minullekin olisi hyvin tärkeää imetys ja juuri se tunne että vauva olisi siinä kehoni lämmössä ja ns luonnollisesti imee maitoa. Se pullohommat ja pumppaus jostain syystä näin luonnonläheisenä ihmisenä tuntuisi myös vähän hölmöltä ellei sitten satunnaisesti.
Eli ymmärrän hyvin tunteesi, ehkä se ei niitä vaivaa jotka eivät välitä niin paöjon. Mutta minusta sinun pitäisi olla armollinen itseäsi ja vauvaa kohtaan. Älä etsi sitä kummassa teissä on "vika" sillä sitä on jo näemmä tutkittu vähän. Vaan ajattele, että sekä sinä ja vauva olette molemmat yrittäneet parhaanne. Minusta se jos mikä on tärkeintä! Eli jos voisit muuttaa ajattelumallia rennommaksi ja hyväksymäksi eikä ns vikakeskeiseks, niin se voisi rentouttaa sinua ja (ehkä auttaa maidon tulossa).
Muuta ei oikein voi tehdä. Ja en tosiaan syyllistä heitä jotka pulloruokkii ja korviketta käyttää. Eihän sitä tiedä vaikka itsekin joudun. Tärkeintä on että yrittää. Joskus pelkkä hyvä ajatus riittää. :) Mutta jotkut eivät edes ole yrittäneet tai halua koska rinnat rumistuu ja enemmän kiinni vauvassa Jnejne, heitäkään en vihaa mutta en ymmärrä sitä kun äidinmaito on silti parasta vauvalle.
Hei, oletko vähän itsekäs? Tärkeintä on se, että vauva saa maitoa/ravintoa jostain. Jos SINUN haavekuvasi imetyksestä romuttuu, se on voi voi. Onko teille imetystä ihannoiville äideille oikeasti tärkempää omien mielikuvien ja ihanteiden täyttyminen kuin lapsen hyvinvointi? Tässäkin aloituksessa on pääpaino aloittajan surussa ja pettymyksessä, ei vauvassa. Yksi toinen kommentoija pohtii, miten tärkeää hänelle olisi saada imettää ja pitää lasta ruokittaessa lähellään. Outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, oletko vähän itsekäs? Tärkeintä on se, että vauva saa maitoa/ravintoa jostain. Jos SINUN haavekuvasi imetyksestä romuttuu, se on voi voi. Onko teille imetystä ihannoiville äideille oikeasti tärkempää omien mielikuvien ja ihanteiden täyttyminen kuin lapsen hyvinvointi? Tässäkin aloituksessa on pääpaino aloittajan surussa ja pettymyksessä, ei vauvassa. Yksi toinen kommentoija pohtii, miten tärkeää hänelle olisi saada imettää ja pitää lasta ruokittaessa lähellään. Outoa.
Edellinen lisää vielä: annatteko te sitten isänkään osallistua lapsen ruokintaan mitenkään, jos maitoa saa antaa korkeintaan satunnaisesti pullosta? Lapsi ei ole teidän henkilökohtainen projektinne vaan kuuluu yhtälailla myös isälle.
Antaisin pullosta ruokaa. Joko omaa maitoa tai korviketta. Hyvän äitiyden mitta ei ole imetys. Anna nyt hyvä ihminen armoa itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Olet selvästi tehnyt paljon työtä imetyksen eteen, hienoa!
Olisiko kyse nyt siitä, että tuossa kahden kuukauden paikkeilla maidontuotanto tasoittuu, kun hormonit eivät vaikuta enää niin kuin aiemmin. Eli moni tuntee, että maitoa ei tule samalla lailla, mutta se on usein vain tunne.
Seikat, jotka voivat vähentää maitomäärää, liittyvät usein hormoneihin eli onko kuukautiset alkaneet tai oletko aloittanut hormoniehkäisyn?
Höpsistä että pitää ahdistua moisesta asiasta. Minulle sanoi jo hoitaja sairaalassa aikanaan, kun imetykseni ei sujunut kauhean hyvin kun tarvitsin rintakumia imettäessä, että anna vain lapselle korviketta jos maitoa ei tule reilusti kotona. Muutoin siinä itkee sekä lapsi että äiti. Ja niin tein. N. 2 kk:tta vanhasta lähtien syötin pullosta pelkästään korviketta ja lapsi kasvoi, voi hyvin ja sairasteli vähemmän kuin monet rintalapset. Siihen asti annoin rintaa lisäksi. Annoin tietysti d-vitamiinitipat.
Anna vain korviketta. On helppoa ja tutkittua tavaraa ja lapsen ei tarvitse olla nälässä. Minusta on itsekästä olla antamatta lapselle ruokaa.
Voi rakas pieni äiti! Minulla oli esikoisen kanssa ihan sama ongelma. Maitoa ei vaan herunut ja lopulta minua aina ihan pelotti syöttöajat, kun tiesin, että siinä se lapsi aikansa nyhtää ja aloittaa sitten sen huutamisen, kun ei mitään sieltä saa. Liaämaitoa annettiin ja imetys loppui puolivuotiaana kokonaan. Nyt hän on ihan normaali, terve 23-vuotias. Älä tunne siitä syyllisyyttä, ettei lapsellesi maitoa rinnasta heru, kunhan hän jostain sitä ruokaa saa!
Toisen kanssa minulla sujui jo helpommin ja kolmannen ja neljännen. Niin varmaan köy sinullekin! Halaus.
Olet hyvin analysoinut ja sisäistänyt ongelman syitä. Nyt pitää vaan tehdä jatkosuunnitelma. Jos vauvan ravinnonsaanti (kasvu ja painonnousu) tai sinun mielenterveytesi kärsivät, ei kannata hakata päätään seinään. Toisaalta jos maitoa tulee edes jonkin verran niin en ymmärrä miksi pitäisi korvikkeeseen vaihtaa? Tietty lisämaidoksi voi antaa jos pumpattu oma ei riitä.
Ota siis aikalisä ja ala pumpata. Pakkohan sen vauvan on pullolle oppia silloinkin jos imetys epäonnistuu ja loppuu. Kun taistelut tissillä taukoavat, voit itsekin päästä ahdistus-herumisvaikeuskierteestä. Ei pumppaamaan siirtymisen tarvitse olla pysyvää, monet pääsevät esim. keskosten kanssa muutaman kk pumppaamisen jälkeen siirtymään imetykseen.
Mulla kun ei herunut, isomummo toi pullon kaljaa. Alko herumaan. Mummolla oli 7 lasta, tiesi mistä puhui 😊. Mummu sano, että juot vaikka joka päivä sen yhden. Ei mun tarvinnu kuin 3 päivänä juoda se yksi niin alko maito nousemaan kunnolla.
Yhtä hyvin voi pullosta antaa. Minäkin ekan kanssa jouduin omaa maitoa antaa pojalle pullosta kun ei imenyt tissiä. Hyvä että saa äidinmaitoa kuitenkin. Koita piristyä ja älä ota niin raskaasti vaan ajattele positiivisesti. Vauvasi saa maito ja kasvaa. Lyhyt aika tuo imetys. Mun poikakin on ihan hyvin kasvanut vaikka sitten siirryttiin korvikemaitoonkin.
Nyyh