Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä äitejä jotka ovat kotona vielä kun nuorin lapsi yli 3 vuotias?
21.02.2017 |
Miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun, minkä ikäisiä lapsesi ovat? Miten ympäristö suhtautuu, joudutko paljon selittelemään tai puolustelemaan kotona oloasi? Miten perheenne pärjää taloudellisesti? Missä vaiheessa olet ajatellut palata työelämään, oletko miettinyt haluatko työskennellä sitten osa- vai kokopäiväisesti ja millä alalla?
Kommentit (125)
Nuorin täytti kolme vuotta 1997.
Nyt olen kotona ja hyvin kaikki suhtautuu myönteisesti, sillä elämässä sattuu ja tapahtuu; ei aina niin kuin on suunnitellut.Olet ensimmäinen joka edes kyselee ja utelee.
Kysynkin sinulta: mitä puuttuu elämästäsi kun tunnet tarvetta siihen, että muiden tulee tehdä tiliä elämästään tuiki tuntemattomille?
Oletko ajatellut hankkia ja elää omaa elämääsi, kunnioittaen myös toisten ihmisten valintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Lastentarhanopettajat havaisisivat, jos heillä riittäisi resurssit. He järjestäisivät tuen, jos heillä olisi valtuudet. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaisi jos vanhemmat osaisi kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvä ketju. Itselle todella ajankohtainen aihe. Olen kotona 4-vuotiaan ja 2-vuotiaan kanssa. Nuorempi täyttää loppuvuodesta 3. Haluaisin jäädä kovasti kotiin vielä sen jälkeen. Taloudellisesti mahdollista ja miehelle ok.. Mutta.. koen raskaana nimen omaan ympäristön paineen ja kyselyt. Tietynlaista painostamista, että kyllä esikoisen pitää jo päästä päiväkotiin, jotta oppii toimimaan ryhmässä jne. Tunnen jo nyt kotiäitinä olevani alinta kastia. Ristiriitaista on se että nautin lasten kanssa olosta kovasti. On harrastuksia ja kavereita.. inhottavaa kun annan muiden mielipiteiden vaikuttaa. Lapset on kumminkin normaaleja iloisia ja leikkivät kaikkien kanssa jne.. En ymmärrä miksi annan muiden mielipiteiden vaikuttaa.
Ajattele lastesi parasta, niin pääset yli ympäristön paineesta. Eikö olekin hullua, että ympäristö painostaa ajattelemaan enemmän yleistä mainetta kuin lastesi vointia? yhteiskunnalle et maksa enää mitään, ei ole päivähoitokustannuksiakaan. Se on plusmiinusnolla sen suhteen, vietkö verotuloja. Todennäköisesti yhteiskunta voittaa rahallisesti, koska pääomatuloja on monella kotiin jäävällä. Ja vaikkei olisikaan, yhteiskunta hyötyy siitä, ettei tarvitse maksaa päivähoito-, erityishoito-, tulevaisuuden päiväkotitrsessistä koituvia psykologi-, sairaanhoito-, ja muita sosiaalituen maksuja. Päiväkodissa lapsestasi tulee myös suurella todennäköisyydellä koulukiusaaja tai ainakin kiusaajia seuraava laumapelkuri, tai sitten se kiusatuksi valittu.
Joo todellakin on outoa, että ns "yleinen" mielipide vaikuttaa niin paljon vaikka tiedän että lasteni on hyvä kotona ja meillä on arjessa ohjelmaa ja ystäviä. Ihailen näitä kaikkia, jotka eivät muiden mielipiteistä välitä tippaakaan. Mulla on lähipiirissä tosi "vahvoja" ihmisiä ja itse olen ärsyttävän epävarma.. sen takia otan itseeni helposti kun joku piikittää. Vien esikoista kerhoon 2xvkssa ja lisäksi on perhekahvilaa ja -kerhoa ja perus puistoleikkejä.. ja silti yksi lähipiirissä on vahvasti sitä mieltä että se ei riitä ennen eskaria vaan pitää mennä päiväkotiin jotta oppii toimimaan ryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvä ketju. Itselle todella ajankohtainen aihe. Olen kotona 4-vuotiaan ja 2-vuotiaan kanssa. Nuorempi täyttää loppuvuodesta 3. Haluaisin jäädä kovasti kotiin vielä sen jälkeen. Taloudellisesti mahdollista ja miehelle ok.. Mutta.. koen raskaana nimen omaan ympäristön paineen ja kyselyt. Tietynlaista painostamista, että kyllä esikoisen pitää jo päästä päiväkotiin, jotta oppii toimimaan ryhmässä jne. Tunnen jo nyt kotiäitinä olevani alinta kastia. Ristiriitaista on se että nautin lasten kanssa olosta kovasti. On harrastuksia ja kavereita.. inhottavaa kun annan muiden mielipiteiden vaikuttaa. Lapset on kumminkin normaaleja iloisia ja leikkivät kaikkien kanssa jne.. En ymmärrä miksi annan muiden mielipiteiden vaikuttaa.
Ajattele lastesi parasta, niin pääset yli ympäristön paineesta. Eikö olekin hullua, että ympäristö painostaa ajattelemaan enemmän yleistä mainetta kuin lastesi vointia? yhteiskunnalle et maksa enää mitään, ei ole päivähoitokustannuksiakaan. Se on plusmiinusnolla sen suhteen, vietkö verotuloja. Todennäköisesti yhteiskunta voittaa rahallisesti, koska pääomatuloja on monella kotiin jäävällä. Ja vaikkei olisikaan, yhteiskunta hyötyy siitä, ettei tarvitse maksaa päivähoito-, erityishoito-, tulevaisuuden päiväkotitrsessistä koituvia psykologi-, sairaanhoito-, ja muita sosiaalituen maksuja. Päiväkodissa lapsestasi tulee myös suurella todennäköisyydellä koulukiusaaja tai ainakin kiusaajia seuraava laumapelkuri, tai sitten se kiusatuksi valittu.
Joo todellakin on outoa, että ns "yleinen" mielipide vaikuttaa niin paljon vaikka tiedän että lasteni on hyvä kotona ja meillä on arjessa ohjelmaa ja ystäviä. Ihailen näitä kaikkia, jotka eivät muiden mielipiteistä välitä tippaakaan. Mulla on lähipiirissä tosi "vahvoja" ihmisiä ja itse olen ärsyttävän epävarma.. sen takia otan itseeni helposti kun joku piikittää. Vien esikoista kerhoon 2xvkssa ja lisäksi on perhekahvilaa ja -kerhoa ja perus puistoleikkejä.. ja silti yksi lähipiirissä on vahvasti sitä mieltä että se ei riitä ennen eskaria vaan pitää mennä päiväkotiin jotta oppii toimimaan ryhmässä.
Viet lastasi erilaisiin aktiviteetteihin, hän saa paljon parempaa tukea sosiaaliseen kehitykseen ja tunteiden ymmärtämiseen kuin päivähoidossa jossa liian suurten ryhmien vuoksi hoitajilla ei ole aikaa kuin tehdä välttämätön lasten kanssa.
Tuo ryhmätoimintapuhe on täyttä p***aa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen koulumenestykseen vaikuttaa eniten vanhempien, erityisesti äidin, koulutustaso.
Meillä lapsilla molemmilla 9,5 keskiarvo. Toinen ei ollut lainkaan päivähoidossa, toinen meni päivähoitoon nelivuotiaana.
Olennaisin asia koulumenestykseen on meillä se, että kouluun on aina panostettu ja että minulla on kielten open koulutus... Pelkkä päivähoidossa säilöminen ei lapsia olisi koulinut mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikös kotona saa olla siihen asti, kun lapsi menee kouluun?
Tottakai saa. Mutta siitä 3v ylimenevästä ajasta ei makseta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikös kotona saa olla siihen asti, kun lapsi menee kouluun?
Tottakai saa. Mutta siitä 3v ylimenevästä ajasta ei makseta.
Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus siihen asti kun toka luokka loppuu. Eka- ja tokaluokkalaisesta saa hoitorahaa, samoin alle kolmevuotiaasta.
Mutta työpaikkahan ei tod odota että lapsi menee kouluun. Heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikös kotona saa olla siihen asti, kun lapsi menee kouluun?
Tottakai saa. Mutta siitä 3v ylimenevästä ajasta ei makseta.
Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus siihen asti kun toka luokka loppuu. Eka- ja tokaluokkalaisesta saa hoitorahaa, samoin alle kolmevuotiaasta.
Mutta työpaikkahan ei tod odota että lapsi menee kouluun. Heh.
Niin, miten voi saada osittaista hoitovapaata jos ei edes ole sitä työpaikkaa, mistä jäädä vapaalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikös kotona saa olla siihen asti, kun lapsi menee kouluun?
Tottakai saa. Mutta siitä 3v ylimenevästä ajasta ei makseta.
Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus siihen asti kun toka luokka loppuu. Eka- ja tokaluokkalaisesta saa hoitorahaa, samoin alle kolmevuotiaasta.
Mutta työpaikkahan ei tod odota että lapsi menee kouluun. Heh.
Niin, miten voi saada osittaista hoitovapaata jos ei edes ole sitä työpaikkaa, mistä jäädä vapaalle?
Ei tietenkään voikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.
Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Selailepa ihan alkuvuoden uutisointia. Sieltä löytyy mm paljon ammattilaisten kirjoituksia päivähoidon nykytilasta. Heillä on siitä syvä huoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Olen tällä hetkellä töissä päiväkodissa pk-seudulla. Olen sitä hömpötystä vastaan jonka mukaan pienelle lapselle oli jotain hyötyä siitä että hänet tyrkätään liian varhain päiväkotiin. En kiistä työni merkitystä vaan sen ettei meillä ole tällä hetkellä mitään resursseja hyödyntää koulutustamme.
Toistan, tule katsomaan mitä se meno siellä päiväkodissa tänä päivänä on.
Säälin niitä pieniä jotka eivät päivän aikana ehdi kertaakaan syliin, paijata ehdin kun laitan nukkumaan. Meitä on ihan liian vähän lapsiin nähden jotta pystyisimme antamaan lapsille sen tuen mitä haluamme ja sinä ilmeisesti luulet että sieltä päiväkodista saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Jos et pysty linkittämään kopio tähän vaikka yksi todella vakuuttava kappale.
Turha tulla sanomaan etsi itse. Olen lukenut niitä tutkimuksia ja yksikään ei ole vielä vakuuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Suosittelen sinulle noiden kirjaston tomuisten tutkimustietojen sijaan tutustumista todellisuuteen.
Se kun ei vastaa ollenkaan tavoitteita ainakaan täällä Helsingissä.
Ei päivähoidossa, eikä koulussa.
Esim minun lapseni on Helsingin kaupungin opetusviraaton alaisessa koulussa ja opetusvirasto paasaa kovaan ääneen digiloikasta. Kuitenkaan kouluissa ei ole tietokoneita. Oman lapseni koulussa 500 oppilaalle on 20 konetta. Viidennellä luokalla oleva lapseni on koulussa päässyt koneen ääreen tasan kerran puoleksi tunniksi.
Eli se ns virallinen/tieteellinen totuus ei kohtaa sitä käytännön totuutta.
Päivähoidossa tilanne on monin paikoin se, että lapset saadaan tuurilla pidettyä hengissä. Ei yhtään enempää.
Omista lapsistani kaksi on ollut päivähoidossa nelivuotiaista (ns hyvänä aikana ja tarkoin valitussa paikassa) ja yksi kokonaan kotona.
Oletko itse mahdollisesti pannut lapsesi jo varhain hoitoon ja torjut siksi totuuden?
Minä, yh, unohdin mainita että minulla taloudellista turvaa ja ns. pelivaraa antaa perintö. En todellakaan siitä huutele ympäriinsä eikä kukaan minusta uskoisi, että on sellaista löysää rahaa. Ei siis valtavasti, mutta sen verran, että voin vähän downshiftailla. Jos lapsen isä ei olisi niin suuri taloudellinen tuki, niin tilanne olisi ehkä toinen.
Lapsi kun menee kouluun, niin varmasti löydän jotain keikkaluontoista työtä. Kuten jo aiemmin sanoin, en arvota itseäni työn kautta. Voin tehdä ihan mitä vaan simputushommaakin hetken aikaa. Yrityksen perustaminen on myös yksi vaihtoehto. Ei vaan juuri nyt.