Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä äitejä jotka ovat kotona vielä kun nuorin lapsi yli 3 vuotias?
21.02.2017 |
Miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun, minkä ikäisiä lapsesi ovat? Miten ympäristö suhtautuu, joudutko paljon selittelemään tai puolustelemaan kotona oloasi? Miten perheenne pärjää taloudellisesti? Missä vaiheessa olet ajatellut palata työelämään, oletko miettinyt haluatko työskennellä sitten osa- vai kokopäiväisesti ja millä alalla?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
Eli sinulla ei sitten ole tarjota yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Kaikki tutkimukset joihin olen törmännyt ovat vanhentunutta tietoa eikä millään tavalla sovellettavissa tämän päivän tilanteeseen, muutenkin vähän niin ja näin miten niitä kannattaa tulkita.
Kannattaa ihan itse käydä katsomassa siellä päiväkodissa ja keskustella henkilökunnan kanssa. Tännekin palstalle usein kirjoittaa joku ammattilainen yrittäen kertoa millä tilalla asiat oikeasti ovat.
Vanhempien sosiaalinen asema, koulutus ja osallistuminen kasvatukseen luovat lapselle pohjan jota mikään laitos ei pysty jäljittelemään mitä tulee puhe tuosta koulumenestyksestä.
Tietysti on vanhempia jotka eivät osaa tukea lapsensa kehitystä mutta nämä kuuluisivat mielestä sosiaalitoimen piiriin kuin ruuhkauttamaan päivähoitoa.Ongelmana tässä on se, että sinulla ei ole ilmeisesti ole pääsyä uuden tiedon äärelle. Se vaatii lukulisenssit kansaivälisiin tiedelehtiin. Tutkimus ei ole vanhentunutta, sitä on tehty kansainvälisesti paljon. Selvittelin asiaa ja ilman lisenssejä löytyy ihan netistäkin mm. Heckmanin, tunnetun ekonomin kirjoituksia varhaiskasvatuksen hyödyistä. Vanhempien merkitystä tutkimus, eikä kukaan kyseenalaistakaan. Ei pidä tehdä asiasta mustavalkoista. Tunnen varhaiskasvatuksen kentän hyvin. Olen ollut myös itse töissä päiväkodissa. Tunnen myös suuren joukon alan ammattilaisia. Kukaan heistä ei kiistä työnsä merkitystä. Miksi siis sinä tekisit niin? He tekevät hienoa työtä, jolla on kiistaton merkitys, vaikka sinä väittäisit muuta. Voisit pohtia, mikä saa sinut vastustamaan asiaa? Onko asia jotenkin sinulle jotenkin henkilökohtaisesti uhkaava?
Selailepa ihan alkuvuoden uutisointia. Sieltä löytyy mm paljon ammattilaisten kirjoituksia päivähoidon nykytilasta. Heillä on siitä syvä huoli.
Se ei siltikään tarkoita sitä, että varhaiskasvatuksen vaikuttavuus johonkin häviäisi. Reagointia heikennyksiin pitääkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
Eli sinulla ei sitten ole tarjota yhtään mitään.
Tossa viestissähän on noita tutkimuksia vaikka kuinka monta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
Eli sinulla ei sitten ole tarjota yhtään mitään.
Tossa viestissähän on noita tutkimuksia vaikka kuinka monta
Mutta jos ainoa argumentti on lue tutkimus on se aika heikoilla. Jos ei siis itse pysty perustelemaan.
Haluaisin todellakin kuulla miksi päivähoito on hyvä lapsen tulevaisuuden kannalta? Ja tarkoitan nyt tämän päivän kuvioita enkä sitä mitä päivähoito oli 20 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
Eli sinulla ei sitten ole tarjota yhtään mitään.
Tossa viestissähän on noita tutkimuksia vaikka kuinka monta
Mutta jos ainoa argumentti on lue tutkimus on se aika heikoilla. Jos ei siis itse pysty perustelemaan.
Haluaisin todellakin kuulla miksi päivähoito on hyvä lapsen tulevaisuuden kannalta? Ja tarkoitan nyt tämän päivän kuvioita enkä sitä mitä päivähoito oli 20 vuotta sitten.Aika huonosti on tutkimuksiin tutustunut jos ei osaa kertoa mitä niissä on takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Täällä taas pk-seudun LTO. Nyt menee jankuttamiseksi. Meillä ei ole resursseja antaa mitään tukea lapsille tällä hetkellä. Viisitoista vuotta sitten asia oli eri.
Kasvatusvastuullisia aikuisia ei ole edes niiden säädösten mukaisesti aina paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätään vielä että nämä vanhemmat jotka pitävät lapsensa vielä kotihoidon tuen loppuessa kotona tekevät palveluksen veronmaksajille ja niille lapsille joiden on pakko mennä hoitoon.
Kaikki arvostus heille.
Minä olen ollut kotona lasten kanssa. Kun ensimmäinen syntyi ei ollut vielä yleisesti äitiyslomia. Elimme siis miehen palkalla. , Toisen lapsen kanssa menin töihin hänen täyttäessään 2-vuotta. Työnantajalla oli oma oikein mukava yksityinen päiväkoti ja se oli halpa. Isovanhemmat hakivat joka päivä lapsen päikkäristä ja me haimme sitten sieltä mummolasta. ei se kuitenkaan aamuisin ollut mitään kovin kivaa kun pikkukoululainen oli yksin kotona. Jäin samana vuonna kotiin. taloudellisesti meillä oli asiat hyvin, silloin ei maksettu kotiäidille mitään. Meillä oli myös apulainen ,sillä mieheni matkusti paljon maailmalla. Isovanhemmat olivat myös päivisin meillä . Ei meillä Espoossa kukaan mitään kysellyt oli muillakin apulaisia. Tunnettiin hyvin toistemme taloudet. Minulla on sellainen ammatti, että saan aina töitä, ja sen jälkeen olen ollut vakituisesti työssä. Lapset siis nyt onnellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Kun juuri on kerrottu että pätevyysvaatimusten kanssa kikkaillaan.
Eikä se pätevä ihminenkään mitään anna, jos lapsia on tuplasti sallittu määrä ja pätevää heitellään monessa ryhmässä tai jopa päiväkodissa edestakaisin. Hyvä että oppii lasten nimet hihnalla.
Parhaassa tapauksessa kaikki tilat homeessa ja kaikki sairastelukierteessä...
Huhuu, todellisuus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Jos tämä oli sen tutkimuksilla pätijän kommentti, niin kuten jo sanoin vanhentuneita tutkimuksia joita ei voi soveltaa nykypäivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Kun juuri on kerrottu että pätevyysvaatimusten kanssa kikkaillaan.
Eikä se pätevä ihminenkään mitään anna, jos lapsia on tuplasti sallittu määrä ja pätevää heitellään monessa ryhmässä tai jopa päiväkodissa edestakaisin. Hyvä että oppii lasten nimet hihnalla.
Parhaassa tapauksessa kaikki tilat homeessa ja kaikki sairastelukierteessä...
Huhuu, todellisuus!
Kun juuri on kerrottu, että varhaiskasvatuksessa ei kelpoisuuksilla juurikaan kikkailla. Ei ainakaan meidän kunnassa. Ihan pätevät on joka talossa. Tuskinpa lapsia missään tuplasti sallittu määrä tai lto:ta heitellä päiväkodeista edestakaisin. Sinulla on nyt tarve liioitella asiaa. Ymmärrän, että pitkään kotona olleita äitejä asia hämmentää. Se ei tee uhrautumistanne turhaksi tai vähemmän merkitylliseksi, vaikka varhaiskasvatuksella onkin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.
Syyt: Ikä, miesvaltainen ala, johon valmistuu tällä paikkakunnalla enemmän porukkaa kuin täällä on työpaikkoja sillä alalla, vähäinen työhistoria, koulutus vanhentunut, mutta vähemmän koulutusta vaativiin hommiin se katsotaan kuitenkin "liiaksi koulutukseksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Kun juuri on kerrottu että pätevyysvaatimusten kanssa kikkaillaan.
Eikä se pätevä ihminenkään mitään anna, jos lapsia on tuplasti sallittu määrä ja pätevää heitellään monessa ryhmässä tai jopa päiväkodissa edestakaisin. Hyvä että oppii lasten nimet hihnalla.
Parhaassa tapauksessa kaikki tilat homeessa ja kaikki sairastelukierteessä...
Huhuu, todellisuus!
Kun juuri on kerrottu, että varhaiskasvatuksessa ei kelpoisuuksilla juurikaan kikkailla. Ei ainakaan meidän kunnassa. Ihan pätevät on joka talossa. Tuskinpa lapsia missään tuplasti sallittu määrä tai lto:ta heitellä päiväkodeista edestakaisin. Sinulla on nyt tarve liioitella asiaa. Ymmärrän, että pitkään kotona olleita äitejä asia hämmentää. Se ei tee uhrautumistanne turhaksi tai vähemmän merkitylliseksi, vaikka varhaiskasvatuksella onkin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.
Eli tutkimukset joista puhut on kuntakohtaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Kun juuri on kerrottu että pätevyysvaatimusten kanssa kikkaillaan.
Eikä se pätevä ihminenkään mitään anna, jos lapsia on tuplasti sallittu määrä ja pätevää heitellään monessa ryhmässä tai jopa päiväkodissa edestakaisin. Hyvä että oppii lasten nimet hihnalla.
Parhaassa tapauksessa kaikki tilat homeessa ja kaikki sairastelukierteessä...
Huhuu, todellisuus!
Kun juuri on kerrottu, että varhaiskasvatuksessa ei kelpoisuuksilla juurikaan kikkailla. Ei ainakaan meidän kunnassa. Ihan pätevät on joka talossa. Tuskinpa lapsia missään tuplasti sallittu määrä tai lto:ta heitellä päiväkodeista edestakaisin. Sinulla on nyt tarve liioitella asiaa. Ymmärrän, että pitkään kotona olleita äitejä asia hämmentää. Se ei tee uhrautumistanne turhaksi tai vähemmän merkitylliseksi, vaikka varhaiskasvatuksella onkin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.
Missä se on kerrottu? Linkki?
Kikkailuista kertoo ammattilaiset. Juttuja löytyy kun googletat. Niitä on pilvin pimein.
Ja ihan tiedoksi vaan että minä olen yrittäjä, enkä ole ollut pelkkä kotiäiti koskaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kehityksessä ilmenevät ongelmat eivät aiheudu päiväkodissa olemisesta, vaan varhaiskasvatus ennaltaehkäisee niitä. Päiväkodin koulutetut lastentarhanopettajat havaitsevat kehityksen ongelmat ajoissa, jolloin lapsen kehitykselle järjestetään tarvittava tuki. Riittävän ajoissa aloitettu tuki helpottaa oppimisen vaikeuksien voittamista myöhemmin koulussa.
Tai sitten se päiväkoti aiheuttaa niitä ongelmia. Liian isot ryhmät, valvonnan puute, vaihtuvat epäpätevät aikuiset.
Näkemykseni perustuu tutkimustietoon. Lisäksi kelpoisuuksista ja suhdeluvuista on asetukset, joita kuntien pitää noudattaa.
No laitapa linkki tutkimuksiin.
Päivähoitoa ei säätele asetukset, vaan laki. Ja siinä esim aikuinen/lapsi-suhde on ilmaiatu niin, että lakia pystyy kiertämään. Ja kierretään.
Samoin henkilökunnan pätevyysvaatimuksilla pystyy kikkailemaan. Ja kikkaillaan.
Vaihtuvuudesta ei ole mitään säännöstöä. Ei asetusta, ei lakia.
Tutkimusta varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen kehitykseen ja koulumenestykseen on tehty paljon. Löydät niitä itsekin hyvin helposti, jos sinulla on pääsy yliopistojen tai muiden opilaistosten kautta tietokantoihin. Kelpoisuuksia ja suhdelukua säätelee asetus. Asetuksen löydät Finlexistä ja OPHn sivuilta. Kertoisitko esimerkin, miten sinun kokemuksesi mukaan kelposuuksilla 'pystyy kikkailemaan'. Kokemukseni mukaan kelpoisuusasetuksia noudatetaan hyvin.
Ole hyvä ja laita linkki.
Kelpoisuuksilla pystyy kikkailemaan kun ei kyse oli virasta, vaan määräaikaisesta palkkaamisesta. Tai esim halutaan tietynkielinen työntekijä.
Ja esim meidän esikoiselle tarjottu eka pk-paikka kertoo sen tason: tilat vanhassa kaupassa, ulkoilualue trhty entiseen roskakatokseen, kaikki työntekijät johtajaa myöten väliaikaisia ja ryhmäkoko ylitetty "tilapäisesti" kymmenellä lapsella kahdenkymmenen lapsen satelliittipäiväkodissa.
Ja mitä siihen ongelmien havainnointiin tulee niin yläkouluun asti etenee ongelmaisia lapsia, jotka olleet päivähoidossa 8-kuisesta, ilman pienintåkään havaintoa mistään.
T. Yläkoulun ope
Hauskaa keskustella kollegan kanssa näin palstan välityksellä. Nyt ihan tulee mieleen, että pieni epistemiloginen itsekritiikki olisi paikallaan. Kyseenalaistat tutkimustuloksen omakohtaiseen kokemukseen perustuen. Lisäksi se, mihin päiväkoti on sijoitettu, ei kerro mitään pedagogiikasta tai sen tasosta. Tämä on varmaan sinullekin selvää. Tutkimukset ovat, kuten sanoin, tietokannoista löydettävissä. En tiedä, onko sinulla oikeuksia, lukeminen vaatii lisenssin, jonka esim. yliopisto-opiskelijat saavat. Lisenssin takana olevia julkaisuja ei voi mihinkään linkittää.
Voisit ihan pohtia, millaista tiedon rakentumisen filosofiaa välität omille oppilaillesi. Usein oppilaat kyseenalaistavat tiedon, koska heillä on itsellään erilainen kokemus asiasta. Suhtaudutko silloin tutkittuun tietoon samoin kuin nyt itsesi kohdalla? Aijaa, no ei se sitten pidäkään paikkaansa.
Tuota määräaikaisuuksilla kikkailua tapahtuu paljonkin perusopetuksen puolella. En ole törmännyt siihen varhaiskasvatuksessa.
Eli sinulla ei ole linkkiä. Niin arvelinkin.
Viimeisin tutkimus joka aiheesta julkistettiin oli se jossa kovaan ääneen väitettiin, että varhain päiähoitoon menneet lapset menestyvät elämässä paremmin. Tätä käytti sitten mon vihreä/demari poliitikko perusteena sille, että kotihoidontukisysteemi pitäisi romuttaa.
Parin päivän päästä ko tutkimuksen tutkijat irtisanoutuivat uutisista sanoen, että ei heidän tutkimuksessaan oltu näin todettu. Tutkimustulos oli tietoisesti uutisoitu vääristellen.
Edelleen vankin tutkimusnäyttö tulevam menestyksen kannalta on se, että vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen tausta ja suhtautuminen koulutukseen ovat ne avaimet koulumenestykseem ja myöhempään menestykseen. Tästä julkaistiin taas uutinen, muistaakseni ihan tällä viikolla.
P.s. Sivistyssanojen ähkynomainen sylkeminen ei tee fiksua vaikutelmaa, päinvastoin[/
Tuo linkin jankuttaminen on turhaa, koska en usko, että julkaisut ovat vapaasti luettavissa enkä viitsi niitä lähteä nyt etsimään. Saat tehdä sen ihan itse. Osaat varmaan hakea tietoa itsekin. Tietosi tutkimuksesta on peräisin iltalehtien uutisoinnista. Se ei riitä ja on usein jopa virheellistä. Voit yrittää, löytäisitkö itse esim. näitä: Sylva, Heckman, Baucmuller, Melhuis, Sipilä. Vanhempien merkitystä mikään tutkimus ei kiistä. Silti se ei tarkoita sitä, etteikö varhaiskasvatuksella olisi merkitystä. Kirjastosta voit tiedustella apua tiedonhakuun. Käytin puheenvuorossani yhden sivistyssanan. Anteeksi, nyt saat jatkaa jankuttamista muiden kanssa. Tämä oli hauskaa, mutta nyt on mentävä muihin hommiin.
En ole kukaan aikasemmin kommentoinut, seurannut sivusta.
Jos olet nämä tutkimukset lukenut voisitko edes kertoa mihin tulos pohjautuu?
Tänne on kuitenkin jo perusteltu miksi lapsille ei ole hyvä mennä aikaisin päiväkotiin.Merkittävä tekijä on koulutettu henkilöstö ja sen antama tuki lapsen kehitykselle.
Kun juuri on kerrottu että pätevyysvaatimusten kanssa kikkaillaan.
Eikä se pätevä ihminenkään mitään anna, jos lapsia on tuplasti sallittu määrä ja pätevää heitellään monessa ryhmässä tai jopa päiväkodissa edestakaisin. Hyvä että oppii lasten nimet hihnalla.
Parhaassa tapauksessa kaikki tilat homeessa ja kaikki sairastelukierteessä...
Huhuu, todellisuus!
Kun juuri on kerrottu, että varhaiskasvatuksessa ei kelpoisuuksilla juurikaan kikkailla. Ei ainakaan meidän kunnassa. Ihan pätevät on joka talossa. Tuskinpa lapsia missään tuplasti sallittu määrä tai lto:ta heitellä päiväkodeista edestakaisin. Sinulla on nyt tarve liioitella asiaa. Ymmärrän, että pitkään kotona olleita äitejä asia hämmentää. Se ei tee uhrautumistanne turhaksi tai vähemmän merkitylliseksi, vaikka varhaiskasvatuksella onkin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia.
Täällä kikkaillaan ja päteviä on liian vähän. Olen miettinyt alanvaihtoa koska koulutukseni menee nyt joka tapauksessa hukkaan. Missä kunnassa asiat on hyvin? Pk-seutu on kuitenkin kallis asua eli muualle muutossa voisi säästää ja saisin pitää rakastamani työn.
(En muuten ymmärrä tarvettasi yrittää mitätöidä muita keskustelijoita? Annan epävarman kuvan. Etkö itsekkään enää usko väittäisi? )
Minä kerroin, että ei juurikaan kikkailla. Siihen ei ole kunnilla asetuksen vuoksi mahdollisuutta. Kelpoinen henkilö on valittava tehtävään aina, kun sellainen on saatavilla. Tehtävä on avattava hakuun vuosittain, jos kelpoista ei saada. Lastentarhanopettajista on pääkaupunkiseudulla pulaa, se on totta. Googlettamalla en löytänyt mitään relevanttia lähdettä 'kikkailusta. Ainostaan yhden iltalehden artikkelin, jossa oli yksi kommentti tästä. Tätä tuskin voi pitää minään yleispätevänä tietona.
Onko näissä tutkimuksissa tullut esille mistä tämä johtuu?
Kiinnostaisi todella.