Lue keskustelun säännöt.
Aito avioliitto -porukka, jos OIKEASTI välitätte lapsista
17.02.2017 |
Jos oikeasti välitätte lapsista, toimikaa käytännössä. Ensinnäkin huolehtikaa OMISTA avioliitoistanne ja siitä että lapsenne saavat kasvaa kunnon kodissa. Opettakaa lapsenne kohtelemaan reilusti myös niitä lapsia, joilla ei ole asiat yhtä hyvin. On tiedossa, että sateenkaariperheen lapsia kiusataan, ei kutsuta synttäreille jne. Aikuinen joka välittää lapsen oikeuksista, ei opeta omia lapsiaan kiusaamaan!
Aito avioliitto -kannattaja, juuri sinun lapsesi voi olla se lapsi, joka on myös sateenkaariperheessä elävän lapsen ystävä. Monessa muussa maassa on ollut pidempään sateenkaariperheitä ja tiedetään, etteivät kaikki tällaiset lapset aikuisina hyväksy tällaista perhemallia. Jos todella haluat vaikuttaa tällaisten lasten elämään, anna lastesi ystävystyä heidän kanssaan, kutsu heitä kotiisi. Tällä tavalla voi todella AUTTAA heitä.
Lapselle ei tarvitse sanoa että hänellä on "kaksi äitiä" tai "kaksi isää", mutta lapsen kuullen ei myöskään pidä haukkua näitä lapsen huoltajia. Jos lapsi itse alkaa puhumaan vaikka "kahdesta äidistä", niin lapselta voi kysellä asiasta, rauhallisesti kuunnella mitä hän itse ajattelee ja tuntee. Siis tyyliin: "Aijaa, sulla on kaksi äitiä eikä isää. Onko sun äiti kertonut sulle niin? Tuntuuko sinusta itsestäsi siltä, että se on totta?"
Parasta on ensinnäkin pitää omaa avioliittoa arvossaan, ei erota, ei pettää, ei juopotella jne. Samalla voi toimia esikuvana niillä lapsille, joilta normaali perheen malli puuttuu. Myös 18 vuotta täyttävä nuori voi tarvita apua, kun tahtoo muuttaa omilleen, selvittää isänsä henkilöllisyyden jne.
Netissä on helppoa kirjoittaa kansalaisaloitteita, toivon että moni viitsii myös käytännössä toimia lapsen etua ajatellen. Jos englannin kieli sujuu, niin netistä löytyy paljon tietoa esim. USA:sta sateenkaariperheissä kasvaneista, jotka aikuisina vastustavat sateenkaariperhemallia, homoliittoja jne. Kannattaa tutustua aiheeseen ja miettiä, jos itse pystyisi jotenkin auttamaan tällaisia nuoria. Suomessa valtaosa sateenkaariperheisiin syntyneistä on vielä lapsia, mutta pian hekin ovat aikuisia ja sitten asiaa käsitellään ehkä tästäkin näkökulmasta.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n aloitus nyt oli täyttä paskaa.
Mutta siitä tuli mieleen, että mun mielestä totuus on tärkeä lapsillekin. Mun mielestä adoptoidulle tulee kertoa että hän on adoptoitu ja lahjoitussiittiöillä tai -munasolulla syntyneen tulee saada tietää taustansa. Ihan vanhempien seksuaalisuudesta riippumatta. Tosin olenkin olettanut, että nykypäivinä nämä asiat kyllä kerrotaankin avoimesti lapsille?
Kyllä, mutta se ei ole ap:n tehtävä kertoa siitä noille lapsille.
Niin, mitä minä olen kertomassa kyseisille lapsille? En voi kertoa kenellekään, kuka hänen isänsä on. Ei minulla ole sellaista tietoa. Ja eiköhän lapset ja nuoret ihan itse tiedä, että jos vanhempina on kaksi naista, niin toinen heistä ei voi olla hänen biologinen vanhempansa. Ainakaan toistaiseksi koulun biologian opetukseenkaan ei ole tehty LGBT-myönnytyksiä tässä asiassa.
Näitä kommentteja lukiessa alkaa tuntua siltä, että pelkkä kysymys lapselle tyyliin "miltä susta itsestäsi tämä asia tuntuu?" koetaan todella pelottavana. Ihan kuin koko sateenkaariperhe romahtaisi kuin korttitalo, jos lapsi vähänkään alkaa miettiä, miltä hänestä oikeasti tuntuu ja mikä on totta.
ap
Tämä on teille uskovaisille niin tyypillistä että kun teidän paskamaista ja manipuloivaa käytöstä kritisoidaan, teidän mielestä se todistaa että te olette oikeassa. Raamatussakin kaikkiin näihin tilanteisiin hyvät perustelut. Kun teistä pöyristytään elämme lopun aikoja ja näin on Raamatussa ennustettu. Ja se hyvät uskovaiset, on mekanismi joka hävittää uskonnon tästä maasta. Mutta eipä tarvi uskovaisen katsoa peiliin, koskaan.
Lainaan tätä koska oli hyvä kommentti ja haluan sen uudelle sivulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi keskittyä enemmän siihen, että yksinhuoltajilta annettaisiin lapset perheisiin jossa on sekä isä että äiti, koska näitä on paljon enemmän kuin homo- ja lesboperheitä. Miksi tämä asia unohdetaan kun nämä lapset ovat aivan yhtä huonossa asemassa kuin sateenkaariperheessä kun toinen sukupuoliesimerkki puuttuu! Ehdotankin, että näitä lapsia aletaan kasaamaan päättäjille ja kristityille jotka vastustavat homojen avioliittoa tiedostaen nimenomaan tämän ongelman.
Tiedän kyllä lapsia, jotka elävät yksinhuoltajavanhemman kanssa, mutta tämähän ei tarkoita sitä että isä ja äiti puuttuisi. Omassa lähipiirissäni on ollut parin vuoden sisällä kaksi eroa, ja molemmissa tapauksissa isä ja äiti ovat jääneet asumaan samalla asuinalueelle ja lapset näkevät viikottain molempia vanhempiaan.
Avioeroihin pitäisi suhtautua nykyistä vakavammin ja sitä tarkoitinkin sillä kun sanoin, että ensisijaisesti heteroiden pitäisi pitää huolta omista avioliitoistaan ja parhaimmillaan toimia esikuvina muille. Avioero ei siltikään ole sama asia kuin se, että lapsi saa alkunsa luovutetulla spermalla eikä saa tietää isänsä henkilöllisyyttä ennen kuin 18-vuotiaana.
ap
Aviomieheni ja minä emme pysty saamaan yhteisiä lapsia. Meillä on luovutetuista siittiöistä keinohedelmöityksellä hankittu poika. Alkaisitko jutella myös meidän pojallemme, että isä ei ole oikea isä ja että se ei ole yhtään sama?
En alkaisi kyllä sateenkaariperheessäkään kasvavan lapsen kanssa jutella, että "äitisi ei ole oikea äiti".
Jos poikasi tietää asiasta ja sanoisi minun kuulleen, ettei tiedä kuka hänen isänsä on niin voisin varovasti kysyä, että miksei hän tiedä, tai haluaisiko hän tietää, tai miltä asia hänestä itsestään tuntuu. Jos itse ottaa puheeksi, että "mulla on kaksi äitiä" tai "en tiedä kuka on isäni" tms. niin mahdollisesti lapsella on tarve puhua asiasta.
Itse en tällaisessa tilanteessa aio valehdella lapselle. Tietysti pääsisi helpommalla, jos sanoo vain, että kaikki mitä vanhempasi sanovat on totta, älä kyseenalaista. Mutta entä jos se lapsi täysi-ikäisenä tulee vastaan ja sanoo, että olisin vain tahtonut että joku aikuinen olisi uskaltanut olla rehellinen eikä vain moderni ja suvaitsevainen...
Erityisen ikävää olisi olla niiden liberaalien ev. lut. sateenkaaripappien nahoissa, jotka vuosien päästä joutuvat kohtaamaan näitä juurettomia sateenkaariperhelapsia, joiden juurettomuutta he ovat itse olleet edesauttamassa.
No, hänellähän ON kaksi äitiä, mahdollisesti ihan juridisestikin, jos toinenkin äiti on adoptoinut lapsensa. Nainen, joka on omaa lasta toivonut, hänet saanut ja hänet hoitanut, kasvattanut ja rakastanut, kuka muukaan hän on kuin äiti?
Pointti oli se, ettei sanota lapselle "sulla on kaksi äitiä" tai "sulla ei ole kahta äitiä", vaan kuunnellaan ja kysellään miten hän itse kokee asian. Miksi tämä herättää näin paljon vastustusta? Eikö lapsi saa ITSE päättää hyväksyykö hän, että hänellä on kaksi äitiä eikä isää?
Äitiyslaki-kansalaisaloitteessa on kohta, jolla estetään se, ettei naisparin 18-vuotiaalle lapselle voida vahvistaa isää silloinkaan jos isä ja lapsi itse näin tahtovat. Aikuisen lapsen pitäisi nostaa oikeusjuttu äitejään vastaan, jos hän haluaisi itselleen isän.
Millä tavalla tuollainen laki on lapsen etu? Voiko täysi-ikäiselle lapselle sanoa näin: "On sinun oma etusi, ettei sinulle voida vahvistaa isää etkä voi periä häntä, vaikka itse niin tahtoisit". Eikö ole aika erikoinen lause?
Koska tuollainen kohta lakialoitteessa on, niin suoraan sanottuna tulee mieleen, että jotkut todella ovat tietoisia siitä, että kaikki sateenkaariperheissä kasvaneet eivät aikuisina hyväksy asiaa. Tuo lakiko on vastaus tähän ongelmaan?
Valitettavasti USA:n mediaa seuranneena olen huomannut, että hyvin moni on näissä riitatilanteissa vanhempien eikä lasten puolella ja nämä aikuiset lapset saavat jopa vihapostia (puhumattakaan heitä puolustavista asianajajista).
ap
Voisiko muuten joku sateenkaariperheen äiti / lgbt-aktivisti /aloitteen kannattaja tai kommentille miinusta antanut vastata tuohon kysymykseen:
Millä tavalla on lapsen etu (tai muutenkaan eettisesti oikein), että hänen kaksi äitiään voivat estää sen, ettei hänelle 18-vuotiaana voida vahvistaa isää vaikka hän itse sekä biologinen isä näin tahtoisivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole uskovainen, eikä mua kiinnosta mitä muut touhuaa, mutta minusta tämä jatkuva homorummutus on täysin käsittämätöntä. Pieni, marginaalinen ryhmä ihmisiä saa koko maailman täysin sekaisin. Köyrikööt ketä köyrii, mutta turha siitä on tehdä mitään "uutta normaalia". Homoja on ollut varmasti yhtä kauan kuin on ihmisiäkin, mutta en usko että homoja on koskaan Suomessa tapettu, hakattu henkihieveriin tai syrjitty missään niin, että tällainen jatkuva jauhaminen homojen tasa-arvoisesta kohtelusta heteroihin nähden olisi missään määrin tarpeellista. Tämä kääntyy nimittäin nyt homoja itseään vastaan, se on ihan varma.
Tämä avioliittojuttu olisi ollut selvä jo aikoja sitten eikä jauhaminen olisi ollut tarpeellista jos nämä tietyt tyypit ei olisi tuonut sitä uudestaan esille...
Eikös se ole selvä ollutkin? Vai luulitko oikesti että tuo aloite menee läpi? Edes minä, joka kävin allekirjoittamassa sen, tiesin ettei se ikinä tule menemään läpi, vaikka sen allekirjoittaisi koko Suomi. Homot on nyt in ja heterot out.
Olihan se selvä mutta aloite piti silti käsitellä ja asiasta jankuttaa mediassa. Turha valittaa että asiasta jauhetaan liikaa kun itse toitte sen aina uudestaan esiin.
Enemmän siellä mediassa on homomyönteistä jankutusta kuin mitään muuta. Jos homot olisivat hiljaa, ei olisi mitään ongelmiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n aloitus nyt oli täyttä paskaa.
Mutta siitä tuli mieleen, että mun mielestä totuus on tärkeä lapsillekin. Mun mielestä adoptoidulle tulee kertoa että hän on adoptoitu ja lahjoitussiittiöillä tai -munasolulla syntyneen tulee saada tietää taustansa. Ihan vanhempien seksuaalisuudesta riippumatta. Tosin olenkin olettanut, että nykypäivinä nämä asiat kyllä kerrotaankin avoimesti lapsille?
Kyllä, mutta se ei ole ap:n tehtävä kertoa siitä noille lapsille.
Niin, mitä minä olen kertomassa kyseisille lapsille? En voi kertoa kenellekään, kuka hänen isänsä on. Ei minulla ole sellaista tietoa. Ja eiköhän lapset ja nuoret ihan itse tiedä, että jos vanhempina on kaksi naista, niin toinen heistä ei voi olla hänen biologinen vanhempansa. Ainakaan toistaiseksi koulun biologian opetukseenkaan ei ole tehty LGBT-myönnytyksiä tässä asiassa.
Näitä kommentteja lukiessa alkaa tuntua siltä, että pelkkä kysymys lapselle tyyliin "miltä susta itsestäsi tämä asia tuntuu?" koetaan todella pelottavana. Ihan kuin koko sateenkaariperhe romahtaisi kuin korttitalo, jos lapsi vähänkään alkaa miettiä, miltä hänestä oikeasti tuntuu ja mikä on totta.
ap
Toivon että saat syövän.
Hienosti argumentoitu :D Ideologiasi taisi törmätä todellisuuteen, joten et keksinyt enää parempaa vastausta?
Jos olet sateenkaariperheen vanhempi ja lapsesi myöhemmin alkaa kysellä taustastaan ja kyseenalaistaa valintasi, niin toivottavasti keksit lapselle jonkin ystävällisemmän vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi keskittyä enemmän siihen, että yksinhuoltajilta annettaisiin lapset perheisiin jossa on sekä isä että äiti, koska näitä on paljon enemmän kuin homo- ja lesboperheitä. Miksi tämä asia unohdetaan kun nämä lapset ovat aivan yhtä huonossa asemassa kuin sateenkaariperheessä kun toinen sukupuoliesimerkki puuttuu! Ehdotankin, että näitä lapsia aletaan kasaamaan päättäjille ja kristityille jotka vastustavat homojen avioliittoa tiedostaen nimenomaan tämän ongelman.
Tiedän kyllä lapsia, jotka elävät yksinhuoltajavanhemman kanssa, mutta tämähän ei tarkoita sitä että isä ja äiti puuttuisi. Omassa lähipiirissäni on ollut parin vuoden sisällä kaksi eroa, ja molemmissa tapauksissa isä ja äiti ovat jääneet asumaan samalla asuinalueelle ja lapset näkevät viikottain molempia vanhempiaan.
Avioeroihin pitäisi suhtautua nykyistä vakavammin ja sitä tarkoitinkin sillä kun sanoin, että ensisijaisesti heteroiden pitäisi pitää huolta omista avioliitoistaan ja parhaimmillaan toimia esikuvina muille. Avioero ei siltikään ole sama asia kuin se, että lapsi saa alkunsa luovutetulla spermalla eikä saa tietää isänsä henkilöllisyyttä ennen kuin 18-vuotiaana.
ap
Aviomieheni ja minä emme pysty saamaan yhteisiä lapsia. Meillä on luovutetuista siittiöistä keinohedelmöityksellä hankittu poika. Alkaisitko jutella myös meidän pojallemme, että isä ei ole oikea isä ja että se ei ole yhtään sama?
En alkaisi kyllä sateenkaariperheessäkään kasvavan lapsen kanssa jutella, että "äitisi ei ole oikea äiti".
Jos poikasi tietää asiasta ja sanoisi minun kuulleen, ettei tiedä kuka hänen isänsä on niin voisin varovasti kysyä, että miksei hän tiedä, tai haluaisiko hän tietää, tai miltä asia hänestä itsestään tuntuu. Jos itse ottaa puheeksi, että "mulla on kaksi äitiä" tai "en tiedä kuka on isäni" tms. niin mahdollisesti lapsella on tarve puhua asiasta.
Itse en tällaisessa tilanteessa aio valehdella lapselle. Tietysti pääsisi helpommalla, jos sanoo vain, että kaikki mitä vanhempasi sanovat on totta, älä kyseenalaista. Mutta entä jos se lapsi täysi-ikäisenä tulee vastaan ja sanoo, että olisin vain tahtonut että joku aikuinen olisi uskaltanut olla rehellinen eikä vain moderni ja suvaitsevainen...
Erityisen ikävää olisi olla niiden liberaalien ev. lut. sateenkaaripappien nahoissa, jotka vuosien päästä joutuvat kohtaamaan näitä juurettomia sateenkaariperhelapsia, joiden juurettomuutta he ovat itse olleet edesauttamassa.
No, hänellähän ON kaksi äitiä, mahdollisesti ihan juridisestikin, jos toinenkin äiti on adoptoinut lapsensa. Nainen, joka on omaa lasta toivonut, hänet saanut ja hänet hoitanut, kasvattanut ja rakastanut, kuka muukaan hän on kuin äiti?
Pointti oli se, ettei sanota lapselle "sulla on kaksi äitiä" tai "sulla ei ole kahta äitiä", vaan kuunnellaan ja kysellään miten hän itse kokee asian. Miksi tämä herättää näin paljon vastustusta? Eikö lapsi saa ITSE päättää hyväksyykö hän, että hänellä on kaksi äitiä eikä isää?
Äitiyslaki-kansalaisaloitteessa on kohta, jolla estetään se, ettei naisparin 18-vuotiaalle lapselle voida vahvistaa isää silloinkaan jos isä ja lapsi itse näin tahtovat. Aikuisen lapsen pitäisi nostaa oikeusjuttu äitejään vastaan, jos hän haluaisi itselleen isän.
Millä tavalla tuollainen laki on lapsen etu? Voiko täysi-ikäiselle lapselle sanoa näin: "On sinun oma etusi, ettei sinulle voida vahvistaa isää etkä voi periä häntä, vaikka itse niin tahtoisit". Eikö ole aika erikoinen lause?
Koska tuollainen kohta lakialoitteessa on, niin suoraan sanottuna tulee mieleen, että jotkut todella ovat tietoisia siitä, että kaikki sateenkaariperheissä kasvaneet eivät aikuisina hyväksy asiaa. Tuo lakiko on vastaus tähän ongelmaan?
Valitettavasti USA:n mediaa seuranneena olen huomannut, että hyvin moni on näissä riitatilanteissa vanhempien eikä lasten puolella ja nämä aikuiset lapset saavat jopa vihapostia (puhumattakaan heitä puolustavista asianajajista).
ap
Voisiko muuten joku sateenkaariperheen äiti / lgbt-aktivisti /aloitteen kannattaja tai kommentille miinusta antanut vastata tuohon kysymykseen:
Millä tavalla on lapsen etu (tai muutenkaan eettisesti oikein), että hänen kaksi äitiään voivat estää sen, ettei hänelle 18-vuotiaana voida vahvistaa isää vaikka hän itse sekä biologinen isä näin tahtoisivat?
Tilanne on sama myös heteroperheissä, minkä kyllä varmasti itsekin tiesit. Et kuitenkaan ole heteroparien kimpussa?
Äitiyttä ei voida ehdotuksen mukaan vahvistaa, jos isyyden vahvistaminen on mahdollista. Lapselle ei edelleenkään voida vahvistaa kuin kaksi oikeudellista vanhempaa. Näin ollen naispareille annetun hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi ei voida tulevaisuudessa vahvistaa sukusolujen luovuttajaa, vaikka tämä olisi antanut hedelmöityshoidoista annetun lain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen isyyden vahvistamiseen. Tämä vastaa nykytilannetta eri sukupuolta olevien parien osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n aloitus nyt oli täyttä paskaa.
Mutta siitä tuli mieleen, että mun mielestä totuus on tärkeä lapsillekin. Mun mielestä adoptoidulle tulee kertoa että hän on adoptoitu ja lahjoitussiittiöillä tai -munasolulla syntyneen tulee saada tietää taustansa. Ihan vanhempien seksuaalisuudesta riippumatta. Tosin olenkin olettanut, että nykypäivinä nämä asiat kyllä kerrotaankin avoimesti lapsille?
Kyllä, mutta se ei ole ap:n tehtävä kertoa siitä noille lapsille.
Niin, mitä minä olen kertomassa kyseisille lapsille? En voi kertoa kenellekään, kuka hänen isänsä on. Ei minulla ole sellaista tietoa. Ja eiköhän lapset ja nuoret ihan itse tiedä, että jos vanhempina on kaksi naista, niin toinen heistä ei voi olla hänen biologinen vanhempansa. Ainakaan toistaiseksi koulun biologian opetukseenkaan ei ole tehty LGBT-myönnytyksiä tässä asiassa.
Näitä kommentteja lukiessa alkaa tuntua siltä, että pelkkä kysymys lapselle tyyliin "miltä susta itsestäsi tämä asia tuntuu?" koetaan todella pelottavana. Ihan kuin koko sateenkaariperhe romahtaisi kuin korttitalo, jos lapsi vähänkään alkaa miettiä, miltä hänestä oikeasti tuntuu ja mikä on totta.
ap
Miksi sinä olet siinä uskossa että sateenkariperheiden vanhemmat valehtelisi lapsilleen? Jo tuo järjetön oletuksesti jostain oudosta totuudesta on ihan käsittämätön, miksi sinä jakkaat sitä. Saan sen kuvan että mielestäsi homosuhteessa eläminen on jotenkin valheellista. Monesti lapset kyllä jo nuoresta tietää että lapsien syntymiseen tatvitaan mies ja nainen. Lapset voi kuitenkin täysin tasapainoisesti kasvattaa pari joka on samaa sukupuolta. Hetero- ja homoperheet on ihan samanlaisia. Oikeasti. Ei ne lapset missään harhoissa elä sateenkaariperheissä ja kyllä ne yleensä tietää että nillä on biologinen vanhempi jossakin, mutta kun sillä ei ole pienelle lapselle mitään merkitystä kun kotona on rakastavat vanhemmat. Kaikki adoptoidut miettivät jossain vaiheessa omaa taustaansa eikä siinäkään ole mitään väärää. Ainoa paha asia tässä koko kuviossa on tuo sinun ja kaltaistesi ihmisten järkyttävä asenne. Sinä olet jo kommentti kommentin perään toitottanut homosuhteen huonoutta ja puhunut jostain ihme totuudesta. Jokikinen kommenttisi tuo ilmi ettet hyväksy homoperheitä, niissä on mielestäsi jotain väärää ja olet valmis tunkemaan tuota ajattelutapaa lapsille naamioimalla sen "tukevaksi" kyselyksi. Nuo teidän esimerkit arvoiltaan totaalisesti päinvastaiseksi kääntyneistä ihmisistä on taas näitä huuhaasivustojen hullujen tarinoita joilla ei ole mitään totuuspohjaa. Enkä väitä etteikö kuka tahansa voi hurahtaa uskontoon, kyllä sitä tapahtuu ateisteillekin. Noilla jutuilla ei voi vaan mitenkään oikeuttaa tuota sinun asennettasi tai perustella mikä oikeuttaisi tuota sinun tarvettasi ahdistella vieraita lapsia. Tuo sinun asenteesi ja ehdotuksesi on pelkkää ilkeää kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n aloitus nyt oli täyttä paskaa.
Mutta siitä tuli mieleen, että mun mielestä totuus on tärkeä lapsillekin. Mun mielestä adoptoidulle tulee kertoa että hän on adoptoitu ja lahjoitussiittiöillä tai -munasolulla syntyneen tulee saada tietää taustansa. Ihan vanhempien seksuaalisuudesta riippumatta. Tosin olenkin olettanut, että nykypäivinä nämä asiat kyllä kerrotaankin avoimesti lapsille?
Kyllä, mutta se ei ole ap:n tehtävä kertoa siitä noille lapsille.
Niin, mitä minä olen kertomassa kyseisille lapsille? En voi kertoa kenellekään, kuka hänen isänsä on. Ei minulla ole sellaista tietoa. Ja eiköhän lapset ja nuoret ihan itse tiedä, että jos vanhempina on kaksi naista, niin toinen heistä ei voi olla hänen biologinen vanhempansa. Ainakaan toistaiseksi koulun biologian opetukseenkaan ei ole tehty LGBT-myönnytyksiä tässä asiassa.
Näitä kommentteja lukiessa alkaa tuntua siltä, että pelkkä kysymys lapselle tyyliin "miltä susta itsestäsi tämä asia tuntuu?" koetaan todella pelottavana. Ihan kuin koko sateenkaariperhe romahtaisi kuin korttitalo, jos lapsi vähänkään alkaa miettiä, miltä hänestä oikeasti tuntuu ja mikä on totta.
ap
Miksi sinä olet siinä uskossa että sateenkariperheiden vanhemmat valehtelisi lapsilleen? Jo tuo järjetön oletuksesti jostain oudosta totuudesta on ihan käsittämätön, miksi sinä jakkaat sitä. Saan sen kuvan että mielestäsi homosuhteessa eläminen on jotenkin valheellista. Monesti lapset kyllä jo nuoresta tietää että lapsien syntymiseen tatvitaan mies ja nainen. Lapset voi kuitenkin täysin tasapainoisesti kasvattaa pari joka on samaa sukupuolta. Hetero- ja homoperheet on ihan samanlaisia. Oikeasti. Ei ne lapset missään harhoissa elä sateenkaariperheissä ja kyllä ne yleensä tietää että nillä on biologinen vanhempi jossakin, mutta kun sillä ei ole pienelle lapselle mitään merkitystä kun kotona on rakastavat vanhemmat. Kaikki adoptoidut miettivät jossain vaiheessa omaa taustaansa eikä siinäkään ole mitään väärää. Ainoa paha asia tässä koko kuviossa on tuo sinun ja kaltaistesi ihmisten järkyttävä asenne. Sinä olet jo kommentti kommentin perään toitottanut homosuhteen huonoutta ja puhunut jostain ihme totuudesta. Jokikinen kommenttisi tuo ilmi ettet hyväksy homoperheitä, niissä on mielestäsi jotain väärää ja olet valmis tunkemaan tuota ajattelutapaa lapsille naamioimalla sen "tukevaksi" kyselyksi. Nuo teidän esimerkit arvoiltaan totaalisesti päinvastaiseksi kääntyneistä ihmisistä on taas näitä huuhaasivustojen hullujen tarinoita joilla ei ole mitään totuuspohjaa. Enkä väitä etteikö kuka tahansa voi hurahtaa uskontoon, kyllä sitä tapahtuu ateisteillekin. Noilla jutuilla ei voi vaan mitenkään oikeuttaa tuota sinun asennettasi tai perustella mikä oikeuttaisi tuota sinun tarvettasi ahdistella vieraita lapsia. Tuo sinun asenteesi ja ehdotuksesi on pelkkää ilkeää kiusaamista.
Aamen!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin keskusteluketju vahvistaa näin selvästi sen mistä alkuperäisessä viestissä on kyse.
- Kuinka moni tässä pitkässä ketjussa on huolissaan siitä, että sateenkaariperheen lapsia kiusataan ja syrjitään, ei kutsuta synttäreille jne? Eipä tällaista huolta kauheasti täällä näy, vaikka juuri vähän aikaa sitten naispari lehdessä valitti kuinka heidän lastaan kiusataan koulussa ja ajetaan nurkkaan.
- Kuinka moni taas on raivoissaan siitä, jos uskovaiset/aito avioliitto -kannattajat EIVÄT hyväksy sateenkaariperheen lasten kiusaamista ja syrjimistä vaan sen sijaan jopa kutsuvat heitä kotiinsa leikkimään ja kannustavat omia lapsiaan tutustumaan heihin?
Täällä jopa huudellaan, että pysykää erossa sateenkaariperheiden lapsista!
Eli olisiko sittenkin parempi, että lasta ei kutsuta kylään, ei anneta leikkiä omien lasten kanssa, jottei lapsi vain opi kyseenalaistamaan omaa perhemalliaan? Olisiko helpompaa jos lapselle voisi selittää, että hänen paha olonsa johtuu "pahoista uskiksista", jotka vahvistavat heteronormatiivisuutta ja sen takia lapsi tuntee huonommuutta perheestään.
Jos vihollista eli "pahoja uskiksia" ei olekaan, vaan normaalin perhe-elämän kannattajat ovat mukavia ja ystävällisiä lapselle, niin ketä sateenkaariperheen vanhemmat sitten voivat syyttää? Vanha uhri-asetelma kääntyy päinvastaiseksi, jos ne "pahat uskikset" todella kutsuvat lapsen mukaan, mutta sateenkaariperheen vanhemmat ovatkin ne, jotka estävät lasta menemästä muiden mukana, jotta lapsi sosiaalistuisi vain lgbt-yhteisöön.
Nämä ketjut on niin järkyn turhauttavia kun näihin kirjoittavat uskovaiset kirjoittajat ei tunnu yhtään tajuavan mikä on ongelma. Suurella osalla teineistä on vaikeaa jonkun asian takia ja heitä kiusataan. Millään muulla ihmisryhmällä kuin homojen kohdalla uskovaisten ratkaisu ei ole se että ihannoidaan lapsen muuttoa kotoa ja ruvetaan varovaisesti kyselemään ja OHJAILEMAAN herkässä vaikutuksille altista lasta omien intressien mukaisesti. Jermua kiusataan koska isä on pyörätuolissa, no hei ruvetaas ehdottelemaan Jermulle että hänen kannattaisi muuttaa pois kotoa sijaisperheeseen! Ruvetaan salakavalasti ajamaan Jermua omaa perhettään vastaan. Sen sijaan että otetaan ilmiselvä ratkaisu, lopetetaan se erilaisen isän takia kiusaaminen. Ap, lopeta sateenkaariväen kiusaaminen! Sillä nämä sinun kiusaamisongelmat ratkeavat.
Ja muutenkin, huoh. Yksikään aikuinen ei voi ottaa kipuilevaa teiniä ja ruveta syöttämään tälle omaa ideologiaansa. Sitä ei saa tehdä uskovainen eikä ateisti eikä kapitalisti eikä kommunisti. Jo sen takia että teini voi projisoidan ongelmansa johonkin asiaan, kun todelliset ongelmat on oikeasti ihan muulla. Kukaan lapsi ei esim. muuta pois kotoaan vain sen takia että on kaksi äitiä. Tottakai siinä on jotain muita pahoja vuorovaikutusongelmia takana, ja on todella väärin lasta kohtaan syöttää tälle se idea että toimimaton perhedynamiikka on nimenomaan vanhempien seksuaalisen suuntautumisen syytä. Eihän näin tehdä heterollakaan. Luuletko ap oikeasti että jos on vaikka yksinhuoltaja ja hän asuu oman äitinsä luona, että yksinhuoltajan lapsi haluaa muuttaa tästä kuviosta pois johonkin sijaisperheeseen "siksi kun se ei ole ydinperhe". Oma rakas äiti ja oma rakas mummo mutta ei tässä voi elää koska ei isää. Haloo!! Onko teillä jotain ihan perustaavaa laatua olevia puutteita rakkauden jne. ymmärtämisessä, kun edes fantaisioitte tällaisella homojen kohdalla. On hirveän väärin että edes harkitsette iskevänne haavoittuviin nuoriin tällä lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n aloitus nyt oli täyttä paskaa.
Mutta siitä tuli mieleen, että mun mielestä totuus on tärkeä lapsillekin. Mun mielestä adoptoidulle tulee kertoa että hän on adoptoitu ja lahjoitussiittiöillä tai -munasolulla syntyneen tulee saada tietää taustansa. Ihan vanhempien seksuaalisuudesta riippumatta. Tosin olenkin olettanut, että nykypäivinä nämä asiat kyllä kerrotaankin avoimesti lapsille?
Kyllä, mutta se ei ole ap:n tehtävä kertoa siitä noille lapsille.
Niin, mitä minä olen kertomassa kyseisille lapsille? En voi kertoa kenellekään, kuka hänen isänsä on. Ei minulla ole sellaista tietoa. Ja eiköhän lapset ja nuoret ihan itse tiedä, että jos vanhempina on kaksi naista, niin toinen heistä ei voi olla hänen biologinen vanhempansa. Ainakaan toistaiseksi koulun biologian opetukseenkaan ei ole tehty LGBT-myönnytyksiä tässä asiassa.
Näitä kommentteja lukiessa alkaa tuntua siltä, että pelkkä kysymys lapselle tyyliin "miltä susta itsestäsi tämä asia tuntuu?" koetaan todella pelottavana. Ihan kuin koko sateenkaariperhe romahtaisi kuin korttitalo, jos lapsi vähänkään alkaa miettiä, miltä hänestä oikeasti tuntuu ja mikä on totta.
ap
Toivon että saat syövän.
Hienosti argumentoitu :D Ideologiasi taisi törmätä todellisuuteen, joten et keksinyt enää parempaa vastausta?
Jos olet sateenkaariperheen vanhempi ja lapsesi myöhemmin alkaa kysellä taustastaan ja kyseenalaistaa valintasi, niin toivottavasti keksit lapselle jonkin ystävällisemmän vastauksen.
Minä olen realisti. Idiootit uskovaiset ja muut kansanalistajat tulee tuhota. Ei kiinnosta pätkääkään seksuaalinen suuntautumisesi.
Meidän lapsellamme on kaksi isää ja kaksi äitiä. Jos joku ap:n kaltainen tulee heille lässyttämään, että miltä sinusta tuntuu noin luonnoton elämä, soitan oitis poliisin paikalle. Saisinko minä tulla kysymään ap; n lapsilta että miltä heistä tuntuu, kun heillä on olohuoneessa minun mielestäni vääränväriset verhot? Ja todellakin ap. Vaikka et ääneen sano tuota luonnoton, lapset kyllä ymmärtävät sinun tarkoittavan juuri sitä. Ei kenelläkään ole oikeutta mennä manipuloimaan toisen perheen lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen (ikä huomioon ottaen) kanssa juttelee rauhallisesti tyyliin "aijaa, noinko teillä kotona opetetaan, tuntuuko sinusta itsestäsi samalta?" tai jotain muuta sanamuotoa käyttäen, niin ei siinä ole kyse kiusaamisesta tai lässyttämisestä.
ap
Sinua ei varmaankaan haittaa jos samalla rauhallisella tyylillä kyselen oman lapsesi/nuoresi mietteitä? Ai noinko teillä opetetaan Jeesuksesta? Uskotko itse että se on totta? Oletko ajatellut että vanhempasi saattavat olla väärässä?
Vihervasurisuwacciopettajat ovat jo myrkyttäneet lasten mielet. Ei tällä maalla tulevaisuutta ole. Viimeinen voi räpsäyttää valot lähtiessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuden lain jumallattomat seuraukset on jo nähtävillä massashutessissa sama meno näköjään tulee tännekkin homosaation ja setan terrorismin myötä lapsien aivo pesuun onneksi omat lapset on jo aikuis iässä
http://akadem.jaara.net/kotimaa/avioliittolain-yllattavat-seuraukset-isoja-muutoksia-opetussuunnitelmiin/
Itse opetan (eronneena heterona) lapseni niin että perheitä on erilaisia ja kaikki ovat normaaleja ja tada-arvoisia. Ei miehen ja naisen ydinperhe ole mikään ainoa ja oikea onnellinen liitto. Ei todellakaan!
Yksinhuoltajan lapsena sain kuulla pienellä paikkakunnalla aikoinaan tuomioita isättömyydestäni, ja pääasiassa nimenomaan uskovaisten puolelta. Tuli tosi, tosi paha olo - ei siksi että olin eroperheen lapsi vaan siksi, että muut pitivät omaa rakasta perhettäni jotenkin huonompana. Vieläkin muistan sen kun uskovaisen perheen lapsi tuli sanomaan minulle asiasta.
Joten ihan turha yrittää esittää mitään pyhää ydinperheen ihmesanoman levittäjää. Minulle ainoat surut aiheutti alkoholisti-isäni esim. jättämättä tulemaan tapaamaan minua, kun oli ryypännyt. Mitään isän ikävää (josta uskispiireissä puhutaan PALJON) en ole koskaan kokenut, sillä minulla oli huolehtiva ja turvallinen perhe, vaikka se pieni olikin.
Pahinta tuhoa lapsille tekevät toisten tuomitsijat ja ahdasmieliset ihmiset, ei se, mitä sukupuolta vanhemmat ovat.
Ei jestas, millaista paskaa saa lukea vielä vuonna 2017.
Tiedoksi ap ja muut aivovaurioiset: ydinperhe ei ole ainoa oikea perhemuoto, perheitä voi olla tosi monenlaisia. Olen esimerkiksi itse kasvanut iäkkään sukulaisnaisen luona, koska äidilläni oli elämänhallinnallisia ongelmia ja isääni ei kukaan edes tiedä, eikä minua KOSKAAN kiusattu koulussa tai muuallakaan. Lapsuuteni oli todella onnellinen.
Muistakaa, kun puhutte kenen tahansa lapselle, että ne sen lapsen vanhemmat on sen lapsen elämän rakkaimmat ihmiset. Kunnioittakaa tätä tosiasiaa ja antakaa sen lapsen olla ylpeä omista rakkaista vanhemmistaan, olivat ne sille sitten biologista sukua tai ei.
Pointti oli se, ettei sanota lapselle "sulla on kaksi äitiä" tai "sulla ei ole kahta äitiä", vaan kuunnellaan ja kysellään miten hän itse kokee asian. Miksi tämä herättää näin paljon vastustusta? Eikö lapsi saa ITSE päättää hyväksyykö hän, että hänellä on kaksi äitiä eikä isää?
Äitiyslaki-kansalaisaloitteessa on kohta, jolla estetään se, ettei naisparin 18-vuotiaalle lapselle voida vahvistaa isää silloinkaan jos isä ja lapsi itse näin tahtovat. Aikuisen lapsen pitäisi nostaa oikeusjuttu äitejään vastaan, jos hän haluaisi itselleen isän.
Millä tavalla tuollainen laki on lapsen etu? Voiko täysi-ikäiselle lapselle sanoa näin: "On sinun oma etusi, ettei sinulle voida vahvistaa isää etkä voi periä häntä, vaikka itse niin tahtoisit". Eikö ole aika erikoinen lause?
Koska tuollainen kohta lakialoitteessa on, niin suoraan sanottuna tulee mieleen, että jotkut todella ovat tietoisia siitä, että kaikki sateenkaariperheissä kasvaneet eivät aikuisina hyväksy asiaa. Tuo lakiko on vastaus tähän ongelmaan?
Valitettavasti USA:n mediaa seuranneena olen huomannut, että hyvin moni on näissä riitatilanteissa vanhempien eikä lasten puolella ja nämä aikuiset lapset saavat jopa vihapostia (puhumattakaan heitä puolustavista asianajajista).
ap